| V.A. Koskenniemen runossa "Rannalta" (On suuri sun rantasi autius) mainitaan "villisorsa", jonka valitus kuuluu kaislikosta öin. Onkohan tämän nimisellä… |
983 |
|
|
|
Koskenniemen "villisorsa" tarkoittanee yleisintä sorsalintuamme sinisorsaa, jota usein nimitetään pelkästään sorsaksi. Kaisa Häkkisen perusteellinen Linnun nimi -teos ei villisorsaa tunne, mutta nimitykseen voi törmätä esimerkiksi riistalintujen tarhausta käsittelevässä kirjallisuudessa.
"Tarhattu sorsa ei ole puhdas sinisorsa, vaan ankan kanssa risteyttämällä saatu tarhamuoto. Meillä on myös pyritty tarhaamaan luonnosta pyydystettyä villiä sinisorsaa, mutta tarhauksen antamat tulokset ovat jääneet selvästi heikommiksi kuin tarhamuunnoksella. Villisorsa on risteyttämällä tuonut oman lisänsä tarhasorsaan." (Jukka Lahtinen, Riistalintujen tarhaus) |
| Missä päin Suomea karhusta on käytetty nimitystä äijä? |
246 |
|
|
|
Karhua on nimitetty äijäksi Pohjois-Pohjanmaalla niin arkikielessä kuin loitsuissakin (lähde: Kalevalaseuran vuosikirja 48, s. 77, 1968). Karhun lukuisista nimityksistä löytyy tietoa myös mm. Ylen Aristoteleen kantapäästä, jossa on haastateltu Helsingin Yliopiston uskontotieteen perustajaprofessoria ja Lapin yliopiston ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin pohjoisen etnografian professoria Juha Pentikäistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/10/aristoteleen-kantapaa-otso-mes… |
| Vuonna 1883 Turussa ilmestyneen Aura-lehden viidessä numerossa on julkaistu Evald Ferdinand Jahnssonin kirjoittama tieteiskuvitelma matkasta Turusta… |
201 |
|
|
|
"Puolikas ja 'ters'" tarkoittavat toista ja kolmatta alkoholiryyppyä. Ilmaukset tulevat perinteisistä ruotsalaisista snapsien nimityksistä: ensimmäinen on helan, toinen halvan, kolmas tersen, neljäs kvarten, viides kvinten jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Snaps |
| Mistä tulee siirtolapuutarhan nimi. Siis nimenomaan siirtola. Mikä/mitä siirretään? |
1702 |
|
|
|
Siirtolapuutarhaliikkeen syntysijoilla Saksassa alkoivat jotkut puutarhoista nimittää itseään siirtoloiksi (Kolonie), koska tarkoitus oli, että asukkaat omaksuvat kokonaan uudet elämäntavat ja lähtevät ikään kuin siirtolaisiksi pois epäterveellisestä kaupungista.
Siirtolapuutarha-sanan rinnalla Suomessa on puhuttu ryhmäpuutarhoista. Porvooseen vuonna 1915 perustettua Suomen ensimmäistä siirtolapuutarhaa nimitettiin nimenomaan ryhmäpuutarhaksi. Vähitellen ruotsin koloniträdgård-sanan mallin mukainen siirtolapuutarha-nimitys kuitenkin vakiintui kielenkäyttöön, vaikka Helmi Krohn alan kotimaisen perusteoksen, Ossian Lundénin vuonna 1918 julkaistun kirjan Koloniträdgårdar suomensikin vielä nimellä Ryhmäpuutarhoja. Tampereella sitä vastoin... |
| "Pieni talo preerialla" sarjassa Ingallsin tytöt, Mary ja Laura, panevat nukkumaan mennesään päähänsä valkoisen myssyn. Mikä merkitys sillä on? Ettei päätä… |
678 |
|
|
|
Yömyssyn alkuperäinen tarkoitus on nimenomaisesti ollut pään pitäminen lämpimänä. Tähän tarkoitukseen valmistettuja päähineitä on ollut kaupan jo 1300-luvulla. Ennen nukkumaanmenoa nautittavaa alkoholijuomaa on kutsuttu - päähineen mukaan - yömyssyksi 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Vaikka ryypylläkin voidaan ajatella olevan lämmittävä vaikutuksensa, nimitys perustunee kuitenkin ensisijaisesti siihen, että yömyssyn nauttiminen on samalla tavalla yöpuulle siirtymistä valmistelevaa toimintaa kuin yömyssyn vetäminen päähän.
Lähde:Word histories | origin of "nightcap" |
| Mitä sukua on pikkuserkun lapset toisilleen? |
3194 |
|
|
|
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin.
Sukututkimuksessa pikkuserkkujen lapsista käytetään ilmaisua kolmannen polven serkku. Kansankielessä heistä on käytössä ilmaisuja sokeriserkku, sirpaleserkku ja kääpiöserkku.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-jatkuu-serkku-pikkuserkku-jne |
| Mistä sana varpajaiset tulee? |
1737 |
|
|
|
Entisaikaan niin sanotut vauvankatsojaiset olivat kastejuhlia merkittävimpiä tapahtumia. Vieraat kävivät tervehtimässä äitiä ja vauvaa ja toivat lahjoja, ruokaa, vaatteita tai rahaa. Vauvankatsojaisilla oli eri puolilla Suomea erilaisia nimityksiä. Karjalassa niitä kutsuttiin rotinoiksi, Pohjanmaalla pirtittämiseksi, Savossa saunaisiksi. Myös varpajaisilla on alun perin tarkoitettu juhlia, joissa äitiä ja vauvaa katsomaan tulleille tarjottiin kahvia tai viinaa.
Miehet ovat elvyttäneet varpajaiset - tai varpaiset - ja nykyisin sana tarkoittaa tuoreen isän miespuolisille ystävilleen järjestämiä juhlia, ravintolailtaa tai kotibileitä. Juhlan nimi viittaa lapsen varpaisiin. Myös Saksassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Virossa tunnetaan lapsen... |
| Mikä on cousin-in-law suomeksi? |
532 |
|
|
|
Merriam-Webster-sanakirjan mukaan cousin-in-law tarkoittaa serkun puolisoa tai puolison serkkua.
https://www.merriam-webster.com/dictionary/cousin-in-law
Suomen kielessä ei ole vastaavaa nimitystä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-te-kertoa-kaikkikaiken-sukulaissanat-ja-kertoa-keta-ne-tarkoittavat
|
| Minun siskoni lapsenlapsi, mikä hän on minun pojalleni? |
492 |
|
|
|
Tällaisella sukulaisuudelle ei ole omaa nimitystä suomen kielessä. Siskosi tytär voisi puhua lapselleen äidin serkusta.
Sukulaisten nimitykset löytyvät esimerkiksi alla Tuomas Salsteen sukututkimussivustolta:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf |
| Veljen pojan tyttö |
518 |
|
|
|
Veljenpojan tyttärelle ei ole muuta nimitystä. Esim. Ylen artikkelista Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon löytyy tietoa nimityksistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
|
| Mikä sukulaisnimike on lapsenlapsen mies? |
1075 |
|
|
|
Jos tyttären mies on vävy, ja lapsenlapsi voi olla pojan tai tyttären poika tai tytär tai karjalaisittain neutraalimmin vunukka.
niin olisiko lapsenlapsen mies siis vunukavävy?
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-ja-natoon
Sukulaissuhteita on pohdittu tässä palvelussa ennenkin esim. https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Vastauksesta löytyy perinpohjainen sukusuhde-kaavio. |
| Mistä juontavat juurensa vanhoista autoista käytetyt nimet "letukka" tai "dollarihymy"? |
6550 |
|
|
|
"Letukka" on alun perin ollut kutsumanimi Chevrolet-merkkisille autoille, mistä se on vähitellen yleistynyt merkitsemään isoa amerikkalaista autoa yleensä (ks. esim. Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii). "Dollarihymy"-nimitys taas tullee siitä, että ison amerikkalaisen auton moottorin jäähdyttimen säleikkö on helposti voinut tuoda mieleen leveän, säihkyvän filmitähtihymyn. |
| Polle-nimen etymologia |
889 |
|
|
|
Polle on suora sanalaina ruotsin kielestä, jossa pålle on yksi hevosen kutsumanimistä. Sitä on arveltu alkuperältään onomatopoeettiseksi. Poni sen sijaan pohjautuu englannin sanaan pony.
Mitä Pollen mahdolliseen yleisyyteen hevosen nimenä tulee, voisi ehkä ajatella, että se eräänlaisena yleis- ja erisnimen välimuotona on sangen helppo ja käytännöllinen ratkaisu, samaan tapaan kuin vaikkapa kissan nimeäminen Kisuksi tai Mirriksi: se nimeää kohteensa, mutta kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on eläin ja siten säilyttää siihen tietynlaisen etäisyyden.
Lähteet:Suomen kielen etymologinen sanakirjaSuomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirjaSvenska akademiens ordbok |
| Mistä tulee auton tuulilasinpyyhkimestä käytetty termi pissapoika? |
2423 |
|
|
|
Pissapoika-nimityksen yhteyttä kuuluisaan Manneken Pis -patsaaseen ei käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole sen helpompi kiistää kuin vahvistaakaan. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanan merkityksessä "auton tuulilasinpesin" 60-luvulle. Sen varhaisin kirjallinen esiintymä, jonka onnistuin löytämään, on vuoden 1959 lopulta, nimimerkin "Autokulkuri" yleisönosastokirjoituksesta Helsingin Sanomissa 19.11., eli nimitys on noin kolme vuosikymmentä itse keksintöä myöhäisempi. (Erinomainen tiivis suomenkielinen esitys tuulilasinpyyhkimien ja -pesimien historiasta löytyy John Dayn kirjasta Auto : Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin.)
Yksi mahdollinen innoittaja nimitykselle voisi... |
| Mitä tarkoittaa "1. serkku yhden polven takaa" ? |
8729 |
|
|
|
Kunkin ensimmäiset serkut ovat hänen vanhempiensa sisarusten lapsia; toiset serkut (eli pikkuserkut) ovat henkilön isovanhempien sisarusten lastenlapsia, kolmannet serkut iso-isovanhempien sisarusten lastenlastenlapsia - ja niin edelleen.
"Polven takaa" ilmaisee, että tarkasteltavat henkilöt kuuluvat eri sukupolveen. "Yhden polven takaa" tarkoittaa, että tätä eroa on yhden sukupolven verran. Ensimmäisiä serkkuja yhden polven takaa ovat näin henkilön vanhempien ensimmäiset serkut. Vastaavasti isovanhempien ensimmäiset serkut ovat ensimmäisiä serkkuja kahden polven takaa, iso-isovanhempien ensimmäiset serkut ovat ensimmäisiä serkkuja kolmen polven takaa - ja niin edelleen. |
| Onko kasvisnakki nakki? Eli siis onko nakki lihatuotteeseen viittaava nimi, vai onko nakki ennemminkin muoto? |
1094 |
|
|
|
Nykysuomen sanakirjan mukaan nakki on jo sinänsä lihatuotteeseen viittaava sana. Toisaalta puhutaan kuitenkin "nakkimakkarasta", ja nakki voidaan nähdä nakkimakkaran puhekielisenä muotona. Tältä pohjalta voisi olla mahdollista tulkita asiaa niin, että nakki viittaa enemmänkin elintarvikkeen ulkoisiin ominaisuuksiin kuin koostumukseen. Myös sanan etymologia tukee tätä ajatusta: nakki pohjautuu - ruotsin knackkorvin kautta - saksan kielen sanaan Knackwurst. Saksalainen Knackwurst on saanut nimensä napsahtavasta äänestä ("Knack"), joka kuuluu, kun makkara puraistaan poikki. Saksassa on samaan tapaan ajateltu näkkileivän (Knäckebrot) olevan itse asiassa "Knackbrot", leipää puraistaessa kuuluvan äänen mukaan, vaikka sanan alkuperäinen... |
| Huomenta Mistä on lähtöisin käsite KAHVIKISSA? Olen turhaan yrittänyt löytää tietoa ihan itse. |
2079 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa kahvikissa-nimityksen alkuperästä. Läpikäymäni etymologiset sanakirjat ja idiomisanakirjat eivät näytä mainitsevan kyseistä sanaa. Myöskään Turun kaupunginkirjaston aiheeseen liittyvät, kahvista ja kahvikulttuurista kertovat teokset eivät käsitelleet asiaa. Ainoa löytämäni tieto löytyy Kotimaisten kielten keskuksen (kotus.fi) ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjan mukaan kahvikissa-nimitystä käytetään henkilöstä, joka pitää kahvista ja juo sitä paljon, mutta nimityksen alkuperää ei tässäkään sanakirjassa mainita. |
| Minä olen miettinyt, mitä nimitystä minusta käytetään serkkuni lapsille. En oikein saanut vastausta valmiista kysymyksistä. |
5974 |
|
|
|
Yleensä käytetään nimeä äidin serkku tai isän serkku.
Yritin etsiä, olisiko äidin/isän serkulle olemassa muutakin nimeä, mutta mainintaa sellaisesta ei löytynyt. Kävin läpi seuraavat lähteet:
Uno Harva: Suomensukuisten kansain sukulaisnimistön rakenne (teoksessa Kansatieteen ongelmia. Tutkielmia kansatieteen alalta, 1958)
Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa, artikkeli Sukulaisuus.
Ylen sivulla on vuodelta 2016 Kaisa Häkkisen kirjoitus Perheen nimet tädistä kytyyn ja natoon. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/20/perheen-nimet-tadista-kytyyn-j…
Tuomas Salsteen sukututkimukseen keskittyvältä sivulta löytyi kaavio sukulaisista. Tähänkään kaavioon ei ole merkitty muuta nimeä kuin isän tai äidin serkku. http://www.tuomas.salste.net/suku/... |
| Jenkkimaan resepteissä on tullut vastaan seuraavanlaisia aineosia: Swiss chard leaves, brown sugar, uncooked wheat berries, kosher salt, cannellini beans… |
5647 |
|
|
|
"Swiss chard" on suomeksi mangoldi eli "Swiss chard leaves" tarkoittaa mangoldin lehtiä. "Brown sugar" tarkoittaa kontekstista riippuen joko ruskeata kidesokeria tai fariinisokeria, ja koska kysymyksessä täsmennetään, että kyse on nimenomaisesti amerikkalaisista resepteistä, otaksuisin tässä tarkoitettavan jälkimmäistä vaihtoehtoa. "Wheat berry" on vehnänjyvä eli "uncooked wheat berries" tarkoittaa keittämättömiä vehnänjyviä. "Kosher salt" tarkoittaa gastronomisen sanaston mukaan lisäaineetonta, kosher-sääntöjen mukaan valmistettua ja pakattua suolaa, mutta tutkimieni englanninkielisten lähteiden perusteella suola ei sinänsä ole "kosher", vaan nimi tulee siitä, että tätä normaalia ruokasuolaa karkeampaa, yleensä jodioimatonta suolaa... |
| Kirjassa kuolleet sielut esiintyy sana saloppi. Mikä on saloppi? Kirjan ovat suomentaneet Jalo kalima/Juhani Konkka |
820 |
|
|
|
Saloppi on puolipitkä, hihaton, ohut ja kevyt muotipukua suojaava vierailuviitta, monesti hupullinen ja yleensä silkistä ommeltu kesäasuste. Nimitys on johdettu kietoutumista merkitsevästä ranskankielisestä verbistä s'envelopper.
Lähde:
Riitta Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. Suomen muinaismuistoyhdistys, 1982
|
Kysy kirjastonhoitajalta
