| Mistä sukunimi Kratz on lähtöisin |
483 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 47 Kratz-sukunimistä henkilöä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimistöntutkija Pirjo Mikkosen Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä -artikkelin mukaan Kratz on ollut yksi tällainen sotamiehelle annettu lisänimi. Eli jos suku on suomalainen, kyse voi olla tästä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.genealogia.fi/nimet/nimi32s.htm |
| Miksi Beagle Boys on suomennettu Karhukoplaksi? Sen jäsenethän ovat koirahahmoja. |
1069 |
|
|
|
Suomeen Aku Ankka -lehtien aineisto tuli tanskalaisen Gutenberghus-kustantamon (nykyisin Egmont) kautta, ja alkuaikoina käännökset tehtiin etupäässä ruotsista, tanskasta ja norjasta. Vielä 1970-luvun alussa tärkeimpänä alkulähteenä käytettiin Ruotsin Kalle Ankaa. Karhukoplan "virheellinen" suomenkielinen nimi lieneekin yhteispohjoismaista perua - Ankkalinnan konnat tunnetaan Karhukoplana sekä Tanskassa (Bjørnebanden) että Ruotsissa (Björnligan); Norjassa on poikkeuksellisesti päädytty "lajineutraaliin" nimeen B-gjengen.
Lähteet:Markku Kivekäs, Disney, Aku & minä
Disneyn hahmot eri kielillä | kvaak.fi (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13695.0.html) |
| Onko berliinin munkki ollut räjäde |
571 |
|
|
|
Ei ole, vaikka hupisivusto Hikipedia niin väittääkin. http://hikipedia.info/wiki/Berliininmunkki
Berliininmunkki on ollut leivoksen nimenä jo pitkään. Sen alkuperää on selvitelty mm. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluasin-tietaa-mista-berliininmunkki-perasin-ja-kuka-sen-keksi |
| Onko totta, että Ranskassa on jokaisessa kaupungissa Victor Hugon mukaan nimetty katu? |
364 |
|
|
|
Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century |
| Olisin halunnut vielä tietää 1. montako Aapeli nimistä ihmistä on Suomessa kastettu Aabeliksi? 2. Merkitseekö Aapeli nimi muuta kuin henkäystä? 3. Mitä… |
889 |
|
|
|
1. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ mukaan järjestelmään on kirjattu 3807 Aapeli-nimistä henkilöä, 876 Abel-nimistä ja 141 Aabel-nimistä. Nämä ovat kaikki eri henkilöitä, joten ihmisten mahdolliset kutsumanimet eivät näistä selviä.
2. Abel-nimi tulee heprean kielen sanasta hebel, joka tarkoittaa hengitystä, tuulenhenkäystä, savua, katoavaisuutta, turhuutta. Henkilönnimi Abel on ilmeisesti kuitenkin peräisin akkadin kielen sanasta aplu, joka tarkoittaa poikaa. Aapeli on suomalainen muunnos nimestä. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
3. Emme löytäneet yhtään lempinimeä Aapelille, vaikka niitä varmastikin on.
4. Tunnettuja suomalaisia Aapeleita ovat ainakin arkeologi ja... |
| Mistä tulee sukunimi parviainen |
1140 |
|
|
|
Sukunimi Parviainen pohjautuu venäläiseen ristimänimeen Parfeni (Parfenij), jonka karjalaisia muotoiluasuja ovat mm. Parppa, Parhia ja Parvia.
Kirjan Parviaisten suku 3 (2011) mukaan nimi olisi voinut muotoutua suvun kantaisän nimen kautta seuraavasti: Parfeni > Parvia >Parvianpoika > Parviainen (s. 13).
Sukunimi Parviainen on yleinen koko Itä-Suomessa.
Lisätietoja löytyy kirjoista:
Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000)
Parviaisten suku 1 : 1500-luvulta 1700-luvulle (1999)
Parviaisten suku 3 : Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia (2011)
|
| Tähän kysymykseen liittyen, kuinka monta itsenäisyydenkatua Suomesta löytyy ja kuinka moni kaupunki noudatti tätä ohjetta 1957? https://www.kirjastot.fi/kysy… |
364 |
|
|
|
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
|
| Haluaisin tietää, onko meduusa eläimellä jotakin tekemistä Kreikan mytologian Medusan kanssa? Onko sattumaa, että niillä on sama nimi, vai tuleeko jompikumpi… |
918 |
|
|
|
Carl von Linné antoi 1700-luvun puolessa välissä meduusa-nimen onteloeläimille, joiden kellomainen ruumis muistuttaa päätä niiden ympärillä liehuvine polttiaislokeroineen. Nimitys tulee antiikin taruston Medusasta, manalan naishahmoisesta hirviöstä, jonka hiukset olivat käärmeitä.
Suomessa meduusa-sanaa on käytetty eläintieteessä jo 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Mistähän joki Seinäjoki on saanut nimensä? Myös kaupungin vaakunassa on muurimaisen seinän kuva. Kaupunki lienee saanut nimensä tuon joen mukaan. |
2318 |
|
|
|
Kuten arveletkin, Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta. Näin todetaan mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Seinäjoki-nimi on ollut käytössä paikalla sijainneen kylän nimenä jo 1500-luvulla. 1500-luvun lopulla kylästä käytettiin myös nimeä Koskenala, mutta 1600-luvun alkuun mennessä nimi Seinäjoki vakiintui käyttöön.
Seinäjoen arvellaan saaneen nimensä sen syvää uomaa reunustavista seinistä. Alajuoksullaan joki on matalauomainen, kuten Pohjanmaan joet yleensä, mutta Seinäjoen kylän kohdalla jokea reunustavat molemmin puolin korkeat seinämät.
Keskustelua on käyty siitä, olisiko Seinäjoki saanut nimensä Virroilla sijaitsevasta Seinäjärvestä, joka on yksi joen alkulähteistä. Esko Koivusalon mukaan Seinäjoen... |
| Tarvitsisin tietoa Helsingin Kalasataman alueen nimen synnystä. Milloin ensimmäisen kerran käytettiin Kalasatama-nimeä? Onko alueella ollut alunperin joku… |
926 |
|
|
|
Kalasataman alueesta käytettiin vielä 2000-luvun alkupuolella työnimiä Sörnäistenranta–Hermanninranta sekä Itäranta. Nimistötoimikunta esitti Kalasatama-nimeä vuonna 2007.
Nimen taustalla on alueella ollut laaja teollisuusalue, jossa rautatie ja satamaliikenne kohtasivat 1860-luvulla.
Tiedot perustuvat Heleingin kaupungin Uutta Helsinkiä - sivustoon, joista löytyy myös lisää tietoa:
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/capella-takkari-ja-vinsentti-kalasataman-nimistoa
https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kalasatama/asuminen/historia
|
| Mistä tulee nimi Naissaari? Nais-alkuisia saaria ja muitakin paikannimiä on Suomessa ja Virossa. |
2683 |
|
|
|
Jyväskylän Vaajakoskella oleva Naissaari ja Naiskoski on mainittu jo 1500-luvulta olevissa lähteissä. Erään tarinan mukaan naiset ja lapset jätettiin kyydistä Naissaareen, kun erämiehet lähtivät pohjoisille pyyntialueille. Toinen olettamus: naiset laitettiin Naissaaren kohdalla kävelemään, kun miehet menivät keskenään harjoittamaan uskonnollisia menoja Leppäveden puolelle. Siellä on ollut Naiskallio, jossa naiset ovat kenties odotelleet miehiään.
Lähde: Kolu, Antti: Kylä virran rannalla (Vaajakosken kohinat, 1992) |
| Lapsen lapsemme sai kasteessa nimen Eemi. Kuinka paljon Eemejä on tällä hetkellä ja miltä vuosiluvulta löytyvät ensimmäiset Eemit? |
1610 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen etunimitilastoista löytyy tietoa siitä, milloin mitäkin nimeä on käytetty ja kuinka paljon. Kovin yksityiskohtaisia tietoja tilastosta ei kuitenkaan saa.
Eemi-nimeä on käytetty sekä miehen että naisen nimenä. Tilaston mukaan 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä nimi on ollut yhdeksällä miehellä ja alle viidellä naisella. Eemi yleistyi selvästi 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin nimen sai 204 miestä ja alle viisi naista. Vuosina 2000- 2009 Eemi annettiin nimeksi 334:lle miehelle ja tällä vuosikymmenellä Eemejä oli jo 1011.
Voit tarkastella tilastoja täältä.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ |
| Mistä mandariini-hedelmä on saanut nimensä? |
1266 |
|
|
|
Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty.
Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
https://www.... |
| Lapissa on Suonttavaara ja Suonttajärvi, mitä sana Suontta tarkoittaa? |
911 |
|
|
|
Samuli Aikio kertoo nimestä kirjassaan Davvisámi báikenamat (2017) s. 174 seuraavaa:
(Teos on saameksi, käännös IP)
Suovditvárri, suomeksi Suonttavaara.
Hän kertoo alueen (järven ja vaaran) sijainnin ja nimeää alueen historialliset siidat (lapinkylät).
Suomenkielien muodon pohjana ei olisi sana suovdi-, vaan jokin muu sana. Inarinkielessä sana on säilynyt muodossa syebdee ja luulajansaameksi muodossa suobde, suobddeg ja tämä sana tarkoittaisi kaatuneen puun juuria tai tervaskantoa.
Suomenkielinen muunnos Suontta- on ollut veroluetteloissa lapinkylänimen perusmuoto.
Gananderin mukaan (1789/1960/2017)) alkuperäinen, vanha saamenkielinen sana on unohtunut, se ei ole jäänyt elämään eikä iskostunut kansankieleen. Suobdi-sana viittaa... |
| Mikä on Fanni-nimi? |
723 |
|
|
|
Fanni-nimi on tullut Fannysta, joka on Francisca-nimen englanninkielinen lyhenne. Francisca on muunnos miehennimestä Francis, joka on peräisin ranskalaista tarkoittavasta nimestä Franciscus. Fanni voi olla myös karjalankielisen Teofano-nimen lyhenne tai sitä on voitu käyttää myös Stefania-nimen lyhenteenä. Stefania on naisen nimen muunnos miehennimestä Stefan. Nimi on lyhenne kreikan nimestä Stéphanos, joka merkitsee kruunattua.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fanny_(nimi)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stefan
Patjas – Kortesuo: Uusi etunimikirja (Karisto, 2015) |
| Miksiköhän suomalaiseksi nimeksi on venäläinen nimi NIKIFOROV -muutettu ????? |
784 |
|
|
|
Sirkka Paikkalan Se tavallinen Virtanen: Suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 -teoksesta löytyi tieto (s. 400) että vuonna 1918 nimi muodossa Nikiforow olisi suomalaistettu Nortamoksi. Tämä suomennos ei ehkä kuitenkaan liity Konstantin Nikiforoviin.
Muita suomennoksia emme lähteittemme avulla löytäneet:
- Snellmanin kunniaksi sukunimet suomalaisiksi : Snellmanin 100-vuotispäivän 12.5.1906 suuri sukunimien suomalaistamispäivä Tampereella ja muuallakin Suomessa / Juha Javanainen (2006)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%A4
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Nikiforov on tai on ollut Suomessa 122 henkilöllä, joista entisenä nimenä 18 henkilöllä.... |
| Mitä mahtaa tarkoittaa Puula? Nykyisin naisen nimi ja aikaisemmin mukana Puulavedessä. |
1070 |
|
|
|
Puula on tosiaan järvi Etelä-Savossa. Sitä kutsutaan toisinaan myös Puulavedeksi. Etunimenä se on alle 20 ihmisellä, niin naisilla kuin miehilläkin, ja sukunimenä alle 19 ihmisellä. Lähde: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Sanan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. On esitetty, että sana olisi johdos sanasta puuleva, jonka merkitys Etelä-Savon murteessa on "leveä, mahtava". Se liittyisi järven suureen kokoon tai siihen, että järven keskiosassa on laaja saariston ja selkien alue. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007) |
| Kirjoitetaanko ketsuan kieli ja kansa hattu-ässällä? |
586 |
|
|
|
Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta.
https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf |
| Aikaisemmin, jos katu nimettiin henkilön mukaan, käytettiin pääasiassa pelkästään sukunimeä, mikä mielestäni oli varsin hyvä käytäntö. |
1050 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin nimistösuunnittelija Johanna Lehtoselle, jonka erinomaisen ja mielenkiintoisen vastauksen lähetän tässä hänen luvallaan kokonaisuudessaan.
”Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatetaan vuonna 2004 hyväksyttyjä muistonimiperiaatteita, jotka linjaavat muistonimien eli jonkun henkilön, tapahtuman, yrityksen tms. nimen käyttämistä virallisen asemakaavanimistön aiheena. Näitä Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan luomia periaatteita Kotimaisten kielten keskus suosittaa myös muille Suomen kunnille. Periaatteet ovat linjassa YK:n paikannimityöryhmän ja kielilautakunnan suositusten kanssa:
https://www.kotus.fi/ohjeet/nimistonsuunnittelun_ohjeita/muistonimet_ja_nimikkopaikat
https://www.... |
| Kiinnostaisi tietää Kreikkalaisten nimien merkityksiä. Elek, Nicolas, Elliot, Christian ja Alexander |
1504 |
|
|
|
Tällaisia merkityksiä nimille löytyi Bruce Lanskyn kirjasta Baby names around the world.
Kirjan mukaan Elek on unkarilainen nimi ja yksi versio nimistä Alec ja Alex. Alex ja Alexander ovat alkujaan kreikkalaisia nimiä. Alexander merkitsee ihmiskunnan puolustajaa.
Nicolas on kirjan mukaan italialainen nimi. Kreikkalainen muoto on Nicholas. Nicholas-nimen sanotaan merkitsevän voitokasta kansaa.
Elliot on englantilainen nimi ja heprealaisten nimien Eli ja Elijah variaatio. Elijah merkitsee kirjan mukaan "Herra on minun kuninkaani".
Christian merkitsee Kristuksen seuraajaa, voideltua. |
Kysy kirjastonhoitajalta
