| Olen lukemassa Budapest Noir -sarjaa, joka ajallisesti sijoittuu 30- ja 40-luvulle. Onko vastaavaa sarjaa Neuvostoliitosta? Yritin googlata, mutta löysin vain… |
726 |
|
|
|
Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät mainittavasti.... |
| Etsin tietoa Neuvostoliiton rahoituksesta suomalaiseen politiikkaan. Missä viimeksi ilmestyneissä kirjoissa ruplarahoitusta käsitellään? |
186 |
|
|
|
Suomen kuvalehti julkaisi vuonna 2011 Vaaliraha-sarjan, joka on netissä luettavissa. Se käsittelee osin aihettasi:
https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/vaaliraha-sarja/
Kaleva-lehdessä (2008-06-08, s.3) on ollut aiheesta artikkeli: Ennen vaalirahaa tuli ulkomailta / Pirjo Kukko-Liedes, Janne Nyyssönen.
Alla oleva kirjasta löytyy myös tietoa:
..vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998 / toimittanut Jorma Selovuori (1998) |
| Salainen muuttoliike Suomesta Venäjälle 1930-luvulla (rannikolta). |
603 |
|
|
|
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-... |
| Mikä oli Terijoen "nukkehallitus"? |
2298 |
|
|
|
Terijoen hallitus oli talvisodan aikana, marras-joulukuun vaihteessa 1939 Neuvostoliiton perustama hallintoelin, josta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus.
Terijoen hallitus muodostui vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista ja sitä johti Otto Wille Kuusinen.
Viralliselta nimeltään Terijoen hallitus oli Suomen kansanhallitus ja se toimi Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustaman Suomen Kansantasavallan hallituksena.
Virallisesti Terijoen hallitus toimi itsenäisesti. Se pyysi Neuvostoliitolta apua Suomen kansantasavallan perustamiseksi ja solmi Neuvostoliiton kanssa avunantosopimuksen. Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Suomen kansanhallitusta Suomen... |
| Löytyisikö esimerkiksi pianonuottia Georg otsin tunnetuksi tekemään lauluun Ära Kurvasta /Ne Grusti ? Sekä näitä viron kielisiä sanoja. Olen yrittänyt kääntää… |
470 |
|
|
|
Laulu on julkaistu nimellä "Et surra saa" (= Ne grusti) nuotissa Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Se alkaa: "Syksyn tullen lehdet puiden putoaa". Nuotissa on laulun melodia ja sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Vironkielisiä sanoja en löytänyt muualta kuin Georg Otsin laulamina.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan".
|
| Luin juuri Ilmar Taskin romaanin Pobeda 1946. Kysymykseni kuuluu: miten paljon virolaiset kirjailijat (kauno- tai tietokirjailijat) ovat kirjoittaneet toisen… |
307 |
|
|
|
Helmet aihe-haulla: Vironkielinen kirjallisuus ja Neuvostoliitto sekä rajauksilla: kirja, aikuistenkokoelma, viron kieli löytyy 32 kirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2250486__Svironkielinen%20kirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetcloud%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aest%3Aest%3Aviro%3A%3A__P0%2C3__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Niistä suurin osa näyttäisi olevan aiheeltaan lähihistorian tarkastelua.
Melko vähän löytyy kirjallisuutta suomennettuna. Samalla haulla, mutta suomen kieleen rajattuna löytyy kasitoista teosta. Uusimpana juuri tuo lukemasi Taskan Popeda 1946.
Kirjoja... |
| Onko tarkempaa tietoa, kuinka paljon Neuvostovenäjällä ja Neuvostoliitosssa teloitettiin kirkkojen piispoja ja pappeja. |
261 |
|
|
|
Tietoa lukumääristä emme löytäneet,. Kannattanee tutustua Inna Rogatshinin artikkeliin Venäjän kirkon kärsimystie 1900-luvulla, kommunismin valtakaudella ja sen jälkeen (Kanava-lehti, 1992, nro 7, s. 397-401).
Alla muutama kirja aiheeseen liittyen:
Keeping the faith : Russian orthodox monasticism in the Soviet Union, 1917-1939 / Jennifer Jean Wynot (2004)
- Church under the pressure of Stalinism : the development of the status and activities of Soviet Latvian Evangelical Lutheran Church during 1944-1950 / Jouko Talonen (Väitöskirja, Oulun yliopisto, 1997)
- The Soviet saints / Richard Wurmbrand (1968)
|
| Mikä laulu on kyseessä, muistan vain alun, se menee jotenkin näin: ...syksyn tullen lehdet puiden putoaa, kukat lakastuu kun viima puhaltaa. Kuinka muuten olla… |
1829 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Et surra saa" (= Ne grusti). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Näillä sanoilla löysin laulun nuottivihosta Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). En kuitenkaan löytänyt suomenkielistä levytystä näillä sanoilla.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan". "Ethän tuota sure" alkaa: "Syksy saa ja katson kukkaan kuihtuvaan". Sanoituksen on tehnyt Juha Hautaluoma, joka on myös levyttänyt laulun. "Kestän talven miten vaan" alkaa: "Minkäs teet kun puiden lehdet kalpenee". Sanoituksen... |
| Etsin suomenkielisiä kirjoja, joissa käsitellään 1800-1900 luvun venäläisiä talonpoikaiskapinoita ja erityisesti talonpoikien merkitystä kevään 1917… |
358 |
|
|
|
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja aiheesta. Venäjäksi, saksaksi ja englanniksi kirjoja on, alla linkki Melindaan:
http://linda.linneanet.fi/F/9KSK85XX5SK6DK8VNTDH5G32PAVJ5NFKEDTRSXDL171…
Ainakin laajemmista Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa käsittelevistä teoksista löytynee jonkin verran tietoa.
|
| Mistähän suomesta saisi Baikal limonaadia? Valmistaja aqua life. |
2135 |
|
|
|
Venäläistä kolanmakuista Baikal-limonadia tuntuu olevan vaikea löytää Suomessa toimivien venäläisherkkujen tai eestiläisten tuotteiden sivuilta, Aqualifen sivulta löytyy hinnat ja tietoa, että juomia voi tilata. Siellä myös kerrotaan, että Baikal-limonadia toimitetaan 30 maahan. Mahtaisiko Aqualifesta saada tiedon, mihin liikkeisiin Suomessa Baikal-limonadia tuodaan https://aqualife.ru/en/catalog/product/baykal-2l-plastik/
Aqualifen lisäksi Baikalia myydään verkkokaupoissa, esim. Russianfooddirect.com:
https://www.russianfooddirect.com/food-drink/beverage/soda/
Tässä venäläisiä ja eestiläisiä ruokakauppoja
http://www.euro-east.fi/
http://itis.fi/fi/myymalat/kalinka
http://www.eestinextrat.fi/
http://www.tuglas.fi/... |
| Neuvostoliitossa asui ennen toista maailmansotaa suuri puolalaissyntyinen vähemmistö, vuoden 1926 väestölaskennan mukaan lähes 800 000 henkeä. Etsin tietoa… |
703 |
|
|
|
Erikieliset Wikipedia-artikkelit - toisistaan tietysti riippuvaiset - esittävät NKVD:n varsinaisen puolalaisoperaation uhreiksi 139 835 henkeä, joista surmattiin 111 091 ja toimitettiin vankileireihin 28 744 henkeä. Lisäksi yli 100 000 puolalaista pakkosiirrettiin kotiseudultaan Siperiaan, Kazahstaniin ja Ukrainan itäosiin.
Puhdistus aloitettiin Sisäministeriön käskyllä 000485, jonka sisäministeri Nikolai Ježov allekirjoitti 11.8.1937, ja se jatkui seuraavan vuoden 1938 marraskuuhun. Toimenpiteiden kohteet määriteltiin käskyssä 000485 ja sen liitteissä sen verran tulkinnanvaraisesti, että jokainen puolalainen tai puolalaisniminenkin saattoi joutua uhriksi. Surmatut ja leireille lähetetyt olivat enimmäkseen miehiä, pakkosiirretyt naisia ja... |
| 1930-luvulla Neuvostoliitossa vallitsi hirveä terrori, myös suomaliasperäisiä kohtaan. Löytyykö kirjaa tai artikkelia, joka käsittelee miten ja missä… |
593 |
|
|
|
Valitettavasti en ole löytänyt mitään sellaista kokonaistutkimusta, jossa erikoisesti selvitettäisiin meikäläistä reaktiota naapurin vainoihin - vainoista sinänsä on julkaistu paljonkin suomen kielellä.
Neuvostoliitto-kuvaa yleensä on tutkittu jonkin verran, esim,
Immonen, Kari
Ryssästä saa puhua... : Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. - Otava, 1987
Karemaa, Outi
Suomalaisen venäläisvihan synty
[teoksessa: Katse Venäjään - suomalaisen Venäjä-tutkimuksen antologia. - Aleksanteri-instituutti, 2006]
Karemaa, Outi
Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä : venäläisviha Suomessa 1917-1923. Suomen historiallinen seura, 1998
Wunsch, Sinikka
Punainen uhka : Neuvostoliiton kuva johtavassa suomalaisessa... |
| Joissakin 1960- ja 1970-luvuilla ilmestyneissä kirjoissa lukee copyright-sivulla tieto "Oikeudet pidätetään, myös Neuvostoliitossa". Onko teillä tietoa, mistä… |
557 |
|
|
|
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
|
| Löytyykö mitään kirjallisuutta jossa kerrottaisiin Komsomolista ja nuorten harrastustoiminnasta 1970-1980 luvuilta sekä Komsomolin klubeista? Löysin kyllä… |
589 |
|
|
|
Teoksessa Lukeva ja kirjoittava työläinen on artikkeli, Pia Koivunen: Neuvostoliiton Komsomol-nuoret lukutaidottomuutta likvidoimassa.
1980 on julkaistu Iljinski, Igor: Komsomol.
Google Books: Gorsuch Anne E: Youth in revolutionary Russia (abstrakti löytyy netistä) samoin Google Books Neumann Matthias: The Communist Youth League and the Transformation of the Soviet Union, 1917-1932.
Koivusen teos Uuden maailman lähettiläät on netissä https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93071/gradu00804.pdf?seque… .
Internetistä löytyy opinnäytetyö Ystävyyden monet kasvot https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26623. Kohdeyhteisönä on mainittu Komsomol.
Melindassa, kirjastojen yhteistyökannassa on useita aiheeseen liittyviä englanninkielisiä... |
| Mitkä kirjat olisivat hyviä Neuvostoliiton ulkopolitiikasta noin vuosina 1935-45 kertovaan tutkielmaani? |
1027 |
|
|
|
Suomenkielisiä esim.
Vehviläinen, Olli-Pekka
Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto 1933-1934 : Hitlerin valtaantulosta Baltian pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen raukeamiseen. - WSOY, 1966
Assarsson, Vilhelm
Stalinin varjossa. - WSOY, 1963
Myllyniemi, Seppo
Baltian kriisi 1938-1941. - Otava, 1977
Hyytiä, Osmo
Viron kohtalontie 1933.. 1939.. 1940. - Yliopistopaino, 1992
Allard, Sven
Stalin ja Hitler : tutkielma Neuvostoliiton ulkopolitiikasta vuosina 1930-1941. - WSOY, 1972
Virkkunen, Veli
Stalinin urut : Amerikan sota-apu Neuvostoliitolle. - Alea-kirja, 1983
Werth, Alexander
Venäjä sodassa 1941-45 1-2. - Kirjayhtymä, 1966
Taylor, A. J. P.
Toisen maailmansodan synty. - Kirjayhtymä, 1962
Gardner, Brian
Toisen maailmansodan... |
| Puolalaiskirjailijan teos on kadonnut kirjastoista. Muistan, kuinka lainasin 1980-luvun alussa puolalaisen kirjailija Stanisław Jerzy Lecin teoksen kirjastosta… |
1131 |
|
|
|
Kysymyksessä lienee Lecin teos "Vastakarvaan". Jos se on poistettu käyttämästäsi kirjastosta, on syynä kuluminen, onhan se ollut jo 30 vuotta käytössä. Poistettu tai siirretty keskusvarastoon.
HelMet-kirjastolla on Stanislaw Jerzy Lecin kirjoja kahdella kielellä kuusi nimikettä, yhteensä 41 nidettä. Myös muuta totalitarismia yleisesti tai Neuvostoliittoa erityisesti kritisoivaa kirjallisuutta on tarjolla. Oletko lukenut Slawomir Mrozekia?
|
| Tämä kysymys askarruttaa meitä työpaikalla. Vaikka Yhdysvallat ja Neuvostoliitto/Venäjä ovat usein olleet sotatoimissa tukemassa vastakkaisia osapuolia, onko… |
1009 |
|
|
|
Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös... |
| Mistä saisi tietoja Stalinin vainojen uhreista, jotka olivat tulleet siirtolaisina Karjalaan USA:sta ja/tai Kanadasta 1930-luvulla. |
4382 |
|
|
|
Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä)
Sevander, Mayme
Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000.
Kero, Reinio
Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983.
Boucht, Christer
Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983.
[1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään]
Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila
Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997.
Lahti-Argutina, Eila
Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001.
Ruusunen, Aimo (toim.)
Suomalaisia... |
| Kuka on suomentanut Neuvostohymnin sanat? Siis sen joka alkaa "Oi suuri ja mahtava..." |
1639 |
|
|
|
Neuvostoliiton valtiohymnin suomenkieliset sanat ovat runoilija, kirjailija ja suomentaja Elvi Sinervon käsialaa.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5591/
|
| Aamulehdessä oli hiljattain arvostelu Andrei Hvostovin kirjasta "Sillamäe passioon", jossa hän kertoo nuoruudenkokemuksistaan Virossa, jolloin se oli vielä… |
1524 |
|
|
|
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa kuvataan neuvostoajan elämää eri näkökulmista sekä Neuvostoliitossa että Baltian maissa.
Kazmina-Björkbacka, Angelina: Venäläinen onni : Stalinin kauden perhekronikka (Books on Demand, 2010)
Kross, Jaan: Rakkaat kanssavaeltajat (WSOY, 2005), Rakkaat kanssavaeltajat 2 (WSOY, 2010)
Lugovskaja, Nina: Haluan elää : venäläisen koulutytön päiväkirja 1932-1937 (WSOY, 2004)
Mäkelä, Raija-Liisa: Minä, muilutetun tytär : puoli vuosisataa Neuvostoliitossa (Minerva, 2009)
Neuvosto-Viron arkipäivää (WSOY, 2006)
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme (Johnny Kniga, 2007)
Žīgure, Anna: Kuitenkin niin lähellä (Otava, 1997)
Ajankuvaa ja elämäntapoja löytyy myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä... |
Kysy kirjastonhoitajalta
