| Etsin pienoisnäytelmiä, 2-6 hengelle, lähinnä komediaa esitettäviksi erilaisissa tilaisuuksissa joissa ei peritä pääsymaksua. Löytyykö hyllystä jostain päin… |
4363 |
|
|
|
Näytelmien julkista esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki. Kaikkien näytelmien julkiseen esittämiseen tarvitaan tekijän lupa. Kuitenkin jos tekijän kuolemasta on kulunut 70 vuotta, lupaa ei tarvita. Näytelmien esittämiseen liittyvistä tekijänoikeuksista voi lukea tarkemmin esim. Näytelmäkulman sivustolla http://www.dramacorner.fi/
Sekä Näytelmäkulma että Näytelmät.fi http://www.naytelmat.fi/ välittävät näytelmien tekstejä lähinnä ammattiteattereille ja kouluille. Näytelmäkulma palvelee sivuston tietojen mukaan myös harrastajaryhmiä. Ota yhteyttä näille sivustoille ja kysy tarkemmin.
Kirjasto ei voi rekisteröityä asiakkaaksi näille sivustoille. Sen sijaan kirjastoissa on näytelmiä kirjamuotoisina, joiden joukossa on myös vapaasti... |
| Kuka ranskalainen (?) on kirjoittanut näytelmän Vehkeilyjä? |
1122 |
|
|
|
Ranskalainen näytelmäkirjailija Molière on käsitellyt vehkeily- ja teeskentelyteemoja sekä ”Tartuffe”(1669) että ”Scapininin vehkeilyt” –nimisissä näytelmissä(1671).
Tartuffe tunkeutuu hyväuskoisen Orgonin kotiin teeskennellen äärimmäistä siveellisyyttä, pyrkimyksenä päästä käsiksi tämän rahoihin naimalla Orgonin tyttären, mutta samanaikaisesti Tartuffe yrittää myös vietellä Orgonin vaimon.
http://www.arthis.jyu.fi/kirjallisuushistoria/index.php/13_klassismi/3_…
http://en.wikipedia.org/wiki/Moliere
”Scapinin vehkeilyt”-näytelmässä viekasteleva ja vehkeilevä palvelija yrittää saada rahallista hyötyä talon isännältä nuorenparin avioliittojärjestelyllä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Les_Fourberies_de_Scapin
|
| Minulla on pian tehtävänä analyysiessee jostakin nuorten kirjasta. Minua kiinnostaisi tehdä se jostakin näytelmästä, mutta en ole löytänyt nuorelle yleisölle… |
2527 |
|
|
|
Näytelmävinkkejä esseeanalyysiin:
Jessika - vapaana syntynyt / Leea Klemola.
Kolauksia / Marita Hauhia.
Kuokkavieraat / Emilia Pöyhönen.
Kylmät kylkiluut / Kari Vaijärvi.
Missä aalto jatkuu : neljä uutta näytelmää /(toimittanut Salla Taskinen.
Perillä / Otso Huopaniemi.
Sexton / Heini Junkkaala.
Viilletty elämä / Marita Hauhia.
Ohessa pari ehdotusta Jukka-Pekka Pajuselta, joka on ansiokkaasti suomentanut saksankielistä kirjallisuutta:
Jokapäiväinen leipä / Gesine Danckwart.
Pianonsoittaja / Elfriede Jelinek.
Suosittelen näitäkin käännöksiä:
Kreisi / Benjamin Lebert.
Lukija / Bernhard Schlink.
Nuorta valoa / Ralf Rothmann.
Tapaus Kalteis / Andrea Maria Schenkel.
Tiikeri olkapäällä / Günter Ohnemus.
Kaikkien edellä mainittujen teosten... |
| Etsin Paavo Cajanderin suomennosta William Shakespearen Henry V:lle, kuningas Henrik V. Haussa on kohta, joka löytyy näytöksestä 4, kohtauksesta 3 ja se kuuluu… |
1833 |
|
|
|
Cajanderin suomennoksessa kysymäsi kohta menee näin:
”Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst’ alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett’emme tulis puheeksi me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.”
Lähteenä olen käyttänyt ”William Shakespearen kootut draamat” -sarjan osaa seitsemän (WSOY, 1950).
|
| Löytyykö suomennosta Shakespearen Henry V:n näytelmän näytös Neljän, kolmannen repliikille: This story shall the good man teach his son; And Crispin Crispian… |
1534 |
|
|
|
Matti Rossi (2009) suomentaa kysymyksessä siteeratun tekstikatkelman näin:
Tämän tarinan saa kelpo miehen poika
kuulla oppiakseen moneen kertaan,
eikä Crispinuksen ja Crispianuksen päivä
mene koskaan mailleen ilman, ettei meitä
silloin muistettaisi, meitä muutamia,
näitä veljiämme.
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1905) sama kohta kuuluu seuraavasti:
Tarinan ukko kertoo pojalleen,
Ja tästä päiväst' alkain aikain loppuun
Ei päivä Crispianuksen niin pääty,
Ett'emme tulis puheeks me, me harvat,
Me onnellisen harvat, veljet kaikki.
|
| Etsin tietoa sadusta, jonka muistan joskus aikoinaan lukeneeni. Satu saattoi olla suomalainen, en tosin ole varma. En muista nimeä enkä kirjailijaa, vain… |
2418 |
|
|
|
Satu on varmaankin Laura Sointeen Hukkasaaren salaisuus. Sadun pojan nimi on Palda, ja sen tapahtumat ovat kovasti muistamasi kaltaisia. Sitä on myös esitetty Helsingin kaupunginteatterissa.
Satu on alunperin ilmestynyt Sointeen kirjassa Varjojen linnan prinssit ja muita satuja vuonna 1918, mutta löytyy myös Sointeen kirjoista Satuja ja Seikkailusatuja. Näytelmänä se on julkaistu vuonna 1993.
Kirjaa on myös kirjastoissa, täältä löydät tiedot Helmetin kokoelmista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=hukkasaaren&searchscope=9
Tiedot näytelmästä löytyvät Näytelmät.fi-sivuilta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=2500
|
| Mistä tietokannoista löytäisin alkuperäisen Molieren Luulosairas näytelmää koskevaa tietoa: arvosteluja, näytelmää käsittelevää kirjallisuutta jne? Erityisesti… |
2464 |
|
|
|
Kirjoissa, joissa kuvataan Molieren näytelmiä, on jonkin verran tietoa myös Luulosairaasta:
- Railo, Eino: Yleisen kirjallisuuden historia 4, 1936
- Dantensta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja, kirj. Vappu Roos, 1962.
- Schück: Yleinen kirjallisuuden historia, 1961.
Muita:
- Guide to French literature : beginnings to 1789, 1994.
- Mihail Bulgakov: Herra Moliere, 1980.
Netissäkin oli muutamia tekstejä:
http://www.bookrags.com/studyguide-imaginaryinvalid/chapanal001.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/euroopankult…
http://www.jstor.org/pss/3720399
http://www.jstor.org/pss/1562274
http://www.librarything.com/work/140767/reviews
|
| Mikä on Hamletin 1.näytöksen 2. kohtauksen suomennos tälle lauseelle: "I shall not look upon his like again" (Hamletin ja Horatiuksen vuoropuhelu) |
3190 |
|
|
|
Shakespearen teoksesta ”Hamlet” on olemassa useita eri suomennoksia. Paavo Cajanderin suomennos on sellainen klassikko, että poimin suomennoksen siitä, se kun on helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojastakin jo vapautunut, koska Cajanderin kuolemasta on jo yli 70 vuotta.
Cajander suomentaa kysymäsi lauseen seuraavasti: ”En milloinkaan näe hänen vertaistansa.”. Cajanderin suomennos löytyy kokonaisuudessaan Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/15632. Jos tarvitset ”Hamletista” tai muista teoksista suomenkielisiä katkelmia, on helppo vilkaista Gutenberg-projektin suomenkielisten teosten listasta osoitteesta http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi, löytyisikö sieltä sopivaa suomennosta.
Cajanderin... |
| Miten on suomennettu Shakespearen Rikhard III:n 1.näytöksen 3. kohtauksen sitaatti: Why strew’st thou sugar on that bottled spider, Whose deadly web ensnareth… |
2148 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennos (ensimmäinen painos vuodelta 1897):
Miks sokeroitset tuota lukin jolkkaa,
Jok´on sun surmaseittiinsä jo saanut?
Hupakko! tappoveistäs itse hiot;
Mut kerran vierä kiroomaan mua kaipaat
Mujuista tuota kyssää, rupikonnaa.
Suomennos julkaistiin William Shakespearen Koottujen draamojen V osassa 1958; suomennos on muuttamaton - lukuun ottamatta sanaa tappoveitsi, joka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella.
Matti Rossi suomennos (2004):
[Kuvakuningatar, vallan kuvitelma minun tuolillani,]
miksi sokeroit tuon myrkyn pullistaman lukin puheet,
olet joutunut sen verkkoon, ja sen myrkky tappaa;
hullu, hiot veistä joka surmaa sinut. Koittaa päivä,
jolloin huudat MargareetaA avuksesi kiroamaan
tuota kyssäselkää rupikonnaa.... |
| Löytyisikö jostain sellainen lasten joulusatu,jossa joulupukin lahjat ovat kadonneet? |
2836 |
|
|
|
Kadonneista joululahjoista kerrotaan Raimo S. Wallinin kirjoittamassa näytelmässä Kadonneet lahjat (sisältyy kirjaan Wallin: Noudata käsikirjoitusta, Joulupukki! Sokrates 1986, s. 24-29). Siinä tosin Joulupukki esiintyy vain yhden vuorosanan verran ja silloinkin pelkästään äänenä.
Satukuunnelma Kadonnut lahjasäkki (kirj. Kaija Tukia, Pelastakaa lapset 1977) on saatavana useissa maakuntakirjastoissa c-kasettina, mutta ei meillä täällä Kuopiossa. Kuunnelman sisältöä en pysty tarkistamaan, mutta jouluaiheinen se joka tapauksessa on ja nimestä päätellen voisi liittyä asiaan.
J.R.R. Tolkienin kirjassa Kirjeitä Joulupukilta, WSOY 2004 Joulupukilta pihistetään lahjoja, mutta ei kaikkia yhdellä kertaa. Lopuksi lahjat löytyvät.
Mikään... |
| Kuka on sanonut seuraavaa: "Synnytämme hajareisin haudan yllä" Luulisin, että joku kirjailija tai runoilija. Ei kuitenkaan nykypäivän. |
1126 |
|
|
|
Samuel Beckettin näytelmässä nimeltä Huomenna hän tulee (Love Kirjat, Helsinki, 1990) sivulla 117 Pozzo-niminen henkilö sanoo: "Etkö ole tarpeeksi kiusannut minua kirotulla ajallasi? Tämä on sietämätöntä! Milloin! Milloin! Päivä kuin päivä, eikö se riitä sinulle, eräänä päivänä hänestä tuli mykkä, eräänä päivänä minusta tuli sokea, eräänä päivänä meistä tulee kuuroja, eräänä päivänä me synnyimme, eräänä päivänä me kuolemme, samana päivänä, samalla sekunnilla, eikö tämä riitä sinulle? He synnyttävät hajareisin haudan yllä, valo välähtää hetken, sitten on jälleen yö."
Beckettin näytelmä on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta.
Internetissä Rafael Revon Loppiaissaarnassa viitataan myös tähän näytelmään http://www.teolinst.fi/saarnat/sa98_07... |
| Miten kuuluu Cajanderin (ja myös Jylhän?) suomennoksessa Ferdinandin lausuma säe Shakespearen Myrsky-näytelmän lopusta (2 - 3 sivua ennen loppua, edellä… |
1212 |
|
|
|
Kysymänne säe kuuluu Paavo Cajanderin suomentamana näin: "Vaikk' uhkaa meri, se tok' on laupias". (Myrsky, 5. näytös, 1. kohtaus)
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://fennica.linneanet.fi/) mukaan Yrjö Jylhän lukuisiin Shakespeare-suomennoksiin ei kuulu Myrskyä.
|
| Hyvä kirjastonhoitaja En valitettavasti ole löytänyt mistään tietoa seuraavasta asiasta: Onko yhdysvaltalaisen näytelmäkirjailija Arthur Millerin (1915-2005)… |
1203 |
|
|
|
Arthur Millerin The price on suomennettu kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo alkuperäistekstin ensiesitysvuonna 1968 (Sirpa Kauppinen) ja uudelleen 2003 (Sisko Hallavainio). Molempien suomenkielisten versioiden nimi on Hinta. Kirjana Millerin näytelmää ei suomeksi ole julkaistu - molemmat käännökset on tehty teatterikäyttöön.
Teatterintekijöille tarkoitettua näytelmäkirjastoa ylläpitää Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Helsingissä.
|
| Miten menee alkuperäinen teksti Shakespearen näytelmän Kesäyön uni kohtaan,joka on suomennettu "Sama kude on meissä kuin mik' unelmissa on ja unta vain on… |
11085 |
|
|
|
Siteeraamasi kohta löytyy Shakespearen näytelmästä Myrsky (The Tempest), neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Englanniksi kyseinen kohta kuuluu näin: We are such stuff / As dreams are made on; and our little life / Is rounded with a sleep. Englanninkielinen lainaus on otettu 2007 (Macmillan) ilmestyneestä teoksesta The RSC Shakespeare, Complete Works.
|
| Kuinka haen elokuva- tai näytelmäkäsikirjoituksia Helmet-hakupalvelusta? Mitä aineistorajausta minun tulisi käyttää ("elokuvat", "kaunokirjallisuus" vaiko joku… |
2135 |
|
|
|
Helmetistä löytyy elokuvakäsikirjoituksia esim. haulla elokuvat
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…äsikirjoitukset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=elokuvat+and+k%C3%A4sikirjoitu….
Lisää löydät esim. Helsingin audiovisuaalisen kirjaston arkistosta:
http://kirjasto.kava.fi:2345/FIN/.
Näytelmiä voit etsiä hakusanayhdistelmällä "näytelmät käsikirjoitukset":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…
Eli hakusanoina voit käyttää termejä elokuvat, näytelmät ja käsikirjoitukset.
|
| Asiani koskee Larin Kyöstiä ja hänestä olevia tietoja, tietoja ennen kaikkea satukirjailija. On olemassa joku vanha lasten- ja nuortenkirjallisuutta… |
1496 |
|
|
|
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
|
| Tarvitsisin erään Shakespearen sitaatin Paavo Cajanderin tekemän suomenkielisen käännöksen. Kyseessä on näytelmä Henry V (Kuningas Henrik V), ja alkuperäinen… |
3054 |
|
|
|
Paavo Cajanderin käännös Henrik viidennen kolmannen näytöksen ensimmäiseen kohtaukseen alkaa seuraavasti:
Kuningas Henrik:
Viel´, ystävät, viel´yksi ryntäys,
(Tai ruumiillamme muurit peittäkäämme!...)
Lähde:
Shakespeare, William (1958). Kootut draamat VII (2. painos).(Suom. P.Cajander). WSOY: Porvoo
|
| Asiakas kyselee onko mistään saatavana suomenkielistä käännöstä näytelmästä Akkapakka (Grumpy old women live). Tekijä Holder Judith tai Éclair Jenny. |
1199 |
|
|
|
Näytelmää ei liene julkaistu suomeksi. Tarkistettu myös Teatterikorkeakoulun kokoelmista ja Suomen Näytelmäkirjailijaliiton kokoelmat.
|
| Mikä mahtaa olla Hamletin kohdan "Frailty, thy name is woman!"-kohdan suomennos? |
2031 |
|
|
|
Sitaatti on Hamletin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta, Hamletin ensimmäisestä yksinpuhelusta.
Hamletista on olemassa useita suomennoksia. Tässä mainitsemasi kohta kolmena käännöksenä:
Heikkous, vaimo nimes! (Paavo Cajander)
Heikkous, nimesi on nainen. (Veijo Meri)
Häilyväisyys, nimesi on nainen! (Eeva-Liisa Manner)
|
| Onko kirjaston kautta mahdollista saada käsiinsä suomennosta Tennessee Williamsin näytelmästä "A streetcar named Desire"? |
1004 |
|
|
|
Hei!
Kysymääsi Williamsin näytelmän suomennosta, (A streetcar named Desire, suom. Viettelysten vaunu), ei Helmet-kirjastoista valitettavasti löydy. Suomenkielistä tekstiä voi kuitenkin tiedustella Näytelmäkulmasta, jonka yhteystiedot löytyvät oheisesta linkistä: http://www.dramacorner.fi/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
