näytelmät

Tilaa aihepiirin näytelmät RSS-syöte
240 osumaa haulle. Näytetään tulokset 141–160.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten Matti Rossi on suomentanut Shakespearen näytelmän Henry V:n kuuluisan sitaatin "Once more unto the breach, dear friends"? 1025 Matti Rossin käännöksessä (WSOY 2009, s. 77) säe kuuluu näin: "Ystävät, vielä kerran mars murtoaukkoon".
Löytyykö kirjastosta pieniä näytelmien käsikirjoituksia? Esim.Kirsti Koivula: Naurun nälkään, Pirtin puolella Luin vastauksen samaan kysymykseen ja menin… 971 Kirjastoissa on useita Kirsti Koivulan sketsikirjoja: Hulvatonta hupailua, Hyvät hykkyrät, Iloista irrottelua, Naurun nälkään, Pirtin puolelle. Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta haku http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ ei pitäisi vaatia mitään käyttäjätunnuksia. Millähän sivulla mahdoitte käydä?
Elokuva Sound of Music on varmaankin suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi. Mistä voisi lukea suomennos-näytelmän laulujen sanoja? Kuka on laulujen… 1341 Sound of Music on suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan suomennosta ei ole julkaistu. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain alkuperäinen romaaniversio, eli Maria Augusta Trappin Laulava Trappin perhe (suomentanut Anna-Liisa Laine). Myöskään hakukone osoitteessa www.naytelmat.fi ei valitettavasti löydä Sound of Musicia.
Marc camoletti, älä pukeudu päivälliselle. miten saan näytelmän luettavaksi? ja mistä saa esitysoikeudet? 1193 Näytelmää ei ole julkaistu varsinaisena kirjana. Sitä ei löydy myöskään Näytelmäkulmasta, jonka kautta löytyy usein myös ei-julkaistuja näytelmätekstejä. Ehkä kannattaa kuitenkin kysyä vielä Näytelmäkulmasta, yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&… Näytelmäkulma voi myös myöntää oikeudet näytelmän julkiseen esittämiseen. Lisätietoja löytyy täältä: http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategor…
Etsin antiikin näytelmiä, joissa olisi mahdollisimman paljon antiikin jumalia mukana. Esim. wikipedian kautta löysin Euripideen Bakkhantit, jossa esiintyy… 1467 Antiikin ajan näytelmissä jumalia esiintyy henkilöinä jonkin verran, mutta varsinaisesti näytelmää, jossa olisivat jumalat päärooleissa ei ole säilynyt jälkipolville. Antiikin kreikkalaisten tragedioiden sisältö on kuitenkin lähes pelkästään mytologiaan pohjautuvaa, joten jumalat ovat läsnä näytelmien sisällössä ja tapahtumissa hyvin merkittävästi. Usein kuoro, joka on osana näytelmän rakennetta, kertoo jumalten rooleista tapahtumissa. Näytelmän oletetaan syntyneenkin osana uskonnollisia menoja. Kreikkalaisista suurimmat tragediankirjoittajat ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides. Euripideen Bakkantit käsittelee Dionysioksen palvontaa, Euripideellä Hippolytos -näytelmässä esiintyvät Afrodite ja Artemis, Troijan naisissa Pallas Athenes ja...
Löytyykö Kouvolan kirjastoista Harri Virtasen Entäs, nyt Virtanen näytelmä kirjana? 671 Kyllä löytyy. Kirja löytyy hyllystä pääkirjastosta, Kuusankosken kirjastosta sekä Myllykosken kirjastosta. Varaamalla sen voi saada toimitettuna myös johonkin muuhun kirjastopisteeseemme.
Veriveljet-näytelmän II osassa rouva Johnstone hoputtaa Mickeyä koulubussiin. Mitä suomenkielisissa vuorosanoissa sanotaan kohdassa, jossa engl. tekstissä Rva… 937 Willy Russellin Veriveljistä on Reino Braggen suomennos. Näytelmää ei ole painettu, sitä ei ole kirjaston kokoelmissa, joten emme pysty käännöstä tarkistamaan. Taidekirjastojen kokoelmatietokanta kertoo, että Teatterikorkeakoulun kirjastossa on näytelmämoniste, https://arsca.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg1=russell&argType1=all….
Miten kuuluvat suomenkieliset käännökset Shakespearen Kesäyön unesta/unelmasta kohdista näytös 3, kohtaus 1 ("The woosel cock so black of hue " - "The plain… 1982 William Shakespearen näytelmästä ”A Midsummer Night´s Dream”, jonka nimi on useimmiten kääntynyt suomeksi ”Kesäyön unelma”, on useita suomennoksia. Saat tässä pätkät Paavo Cajanderin suomennoksesta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1891. Sittemmin näytelmän ovat suomentaneet mm. Yrjö Jylhä (1955), Lauri Sipari (1989) ja Matti Rossi (2005). Paavo Cajander suomensi manitsemasi kohdan ”Kesäyön unelman” kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta näin: Pulma. [---] (Laulaa). Ja rastas raudankarvainen Ja keltanoukka sirkku, Ja riemullinen leivonen Ja peukaloinen virkku. Titania. (heräten). Ruusuilta enkelinkö lauluun herään? Pulma. (laulaa) Ja kerttunen ja leivo tuo, Ja käki kukkuvainen, Jok´ avioille kuoppaa luo, Ja sitten...
Olisiiko mahdollista saada kokonaisuudessaan Topeliuksen runo näytelmästä Pudonnut kenkä ja joka alkaa “Liki Cargerin äsken tapahtui se kai...” ? 954 Runo löytyy ainakin kirjoista: TEKIJÄ TOPELIUS, ZACHARIAS TEOS LUKEMISIA LAPSILLE 2 / ZACHARIAS TOPELIUS ; KUV. KOIVU, WENDELIN JULKTIEDOT. 1946 ja TEOS Lasten iloinen teatteri / koonnut Maria Mikkola ; kuv. Riina Ahonen JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1983 Molempia voi varata HelMet-järjestelmän kautta, mutta kirjaa "Lasten iloinen teatteri" löytyy monista HelMet-kirjastoista hyllystä. Runo on siinä sivuilla 288-289.
Tunteeko joku Eino Leino runon "Trubaduurin laulu" syntyä ja merkityskenttää tarkemmin? Se löytyy tietääkseni satunäytelmästä "Hiiden miekka". Näytelmä… 2598 Satunäytelmä "Hiiden miekka", johon laulu "Trubaduurin laulu" sisältyy, on julkaistu vuonna 1905 kirjassa "Naamioita". Kirjassa on muitakin Leinon näytelmiä. Leinon elämäkertatiedoista käy ilmi, että hän meni naimisiin vuonna 1905 Freya Schoultzin kanssa ja heille syntyi tytär. Samoihin aikoihin Eino Leino oli myös ystävystynyt L. Onervan kanssa. Ks. esim. http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/kotisivut/eino_leino/fi_FI/eino_l… ja http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino_leino/ Eino Leinon elämästä ja runoudesta on kirjoitettu paljon. Kirjan Leino, Eino: Kirjeet L. Onervalle, esipuheessa mainitaan, että Leino ja L. Onerva seurustelivat, mutta hän avioitui kuitenkin Freyan kanssa. Jos haluat perehtyä syvemmin Eino Leinon elämään,...
Olen kuullut anekdootin, jonka mukaan Veijo Meri on kääntänyt kirjan kielestä, jota ei ainakaan kääntäessä osannut. Mahtaako tässä olla perää? 1821 Anekdootissa on totuuden siemen, mutta kyseessä ei ole kovinkaan harvinainen käytäntö. Viime vuosisadalla käännettiin yleisesti teoksia harvinaisemmista kielistä (esim. japani) niin, että käännöksen lähdekielenä ei ollut alkuteoksen kieli vaan teoksen englanninkielinen tai saksankielinen käännös. Veijo Meri ei ole koulutettu kääntäjä, mutta koska hänet tunnetaan hyvänä sanankäyttäjänä, on ainakin Lilla Teatern tilannut häneltä muutamia näytelmien käännöksiä. Näiden kohdalla täytyy siis muistaa, että vaikka käännökset on sittemmin julkaistu kirjana, ne on alun perin tehty esitettäväksi. Anekdootti viittaa todennäköisesti muinaiskreikaksi kirjoittaneen Sofokleen Kuningas Oidipukseen, jonka Meri käänsi Lilla Teaterinille ja joka julkaistiin...
Vieraileeko Lahden Kaupungin Teatterin näytelmä "Hannah ja rakkaus" vielä pk-seudulla (vieraili 2011 Helsingin Stoassa) ? 755 Korjaamo Teatterista vastattiin, että näytelmän Hannah ja rakkaus ensi-ilta oli Korjaamo Teatterissa 18.8.2011. Näytelmää esitettiin lisäksi loppuvuodesta myös Stoassa. Keväällä 2012 näytelmää esitetään Lahden kaupunginteatterissa. Lahden jälkeen näytelmä vierailee Turun kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Näillä näkymin ei ole tulossa enää vierailuja pääkaupunkiseudulla.
Miten tarkkaan ottaen suomentuu Hamletin toisen näytöksen toisessa kohtauksessa, Hamletin kirjoittamassa kirjeessä tullut pätkä? "Doubt thou the stars are fire… 2354 ”Hamletista” on useita suomennosversioita, mutta Paavo Cajander (1879, s. 42) suomentaa katkelman näin: ”Epäile tähden paloa Ja kirkkaan päivän valoa; Totuutta valheeks luule, Mut lempeäni kuule.” Eeva-Lisa Mannerin (1981, s. 43) käsissä katkelma suomentuu näin: ”Epäile auringon paloa, epäile tähden valoa. Valheeks epäile totuutta, vaan älä epäile minua.” Veijo Meri (1987, s. 63) puolestaan on riimitellyt katkelman seuraavasti: ”Epäile, että tähdet ovat tulta, epäile, että aurinko liikkuvi, totuus on valehtelija, kulta, mutta totta on rakkauteni.” Yrjö Jylhäkin on suomentanut ”Hamletin”, jos mikään edellä olevista ei sovi. Ainakin tyylillisesti ja kielellisesti tarjolla on monta eri versiota.
Onkohan lordi Byronin (George Gordon Byron) teos Cain (Kain) suomennettu? Jos on, niin mistä sen löytäisin? Ja ellei sitä löydy suomeksi, löytyy kai… 1728 Näyttäisi valitettavasti siltä, ettei Byronin näytelmää ”Cain” ole suomennettu. Muutenkin Byronin ainoa suomennoskirja on kokoelma ”Kolme runokertoelma: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki” (Karisto, 1922). Byronilta on suomennettu jonkin verran yksittäisiä runoja ja teoskatkelmia, mutta ainakaan osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvän Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan mukaan ”Cainista” ei ole julkaistu suomeksi edes katkelmaa. Tietokanta ei ole täysin kattava, joten on pieni mahdollisuus, että joku katkelma olisi suomennettu jossakin harvinaisessa lähteessä, mutta todennäköisesti sellaistakaan ei ole julkaistu. Englanniksi näytelmää ”Cain” löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjastossa. Se on...
Miten Shakespearen orvokista käyttämä nimitys "love in idleness" on suomennettu? (Kesäyön unelma, 2. näytös, 1. kohtaus, Oberonin repliikki) 1792 Paavo Cajander suomentaa teoksessa ”Kesäyön unelma” (SKS, 1891) katkelman seuraavasti: ”Se laski pieneen maidonkarva kukkaan, / Mi lemmen haavoista nyt purpuroitui / Ja jota lemmenkukaks sanoo immet.” (s. 22). Hiukan tuoreempaa käännöstä edustaa Yrjö Jylhän suomentama ”Kesäyön unelma” (Otava, 1999; ensimmäinen painos 1961), jossa kukkaa luonnehditaan näin: ”punertui lemmenhaavasta se kukka; / ja lemmikiksi sanovat sit’ immet”. Lauri Sipari kääntää katkelman teoksessa ”Kesäyön uni” (Love kirjat, 1989) seuraavasti kukkaaan viitaten: ”mutta purppurainen tästä lähtien / rakkauden tuskan repimänä”. Matti Rossin käännös ”Juhannusyön uni” (WSOY, 2005) sommittelee kukkaa koskevan kohdan näin: ”Neitosille se on lemmen orpo kukka, orvokki.” Melko...
Löytyiskö tälle suomennosta? No man deserves his freedom or his life who does not daily win them anew Johann Wolfgang von Goethe Faust 849 Hei, kyseinen säe on osa Faustin viimeisistä sanoista ja kuuluu O. Mannisen suomentamana näin: "(Niin, siihen mieleen menen, siihen jäänkin, se viimeisin on viisaus:)vapauteen vain se kelpaa, elämäänkin, kell' yhä niist' on kilvoitus."
Miten on suomennettu Shakespeare-sitaatti näytelmästä Henrik IV, osa 1 / 5. näytös / 4. kohtaus: "The better part of valor is discretion, ..."? 1538 Paavo Cajander on suomentanut kyseisen katkelman ja koko virkkeen seuraavasti: ”Urhoollisuuden parempi puoli on varovaisuus, ja sillä paremmalla puolella minä olen pelastanut henkeni.” Suomennoskatkelma on otettu ”William Shakespearen koottujen draamojen” osasta VI (WSOY, 1958). Koska Cajanderin kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta, sitä voi käyttää vapaasti. ”Henrik IV” (WSOY, 2004) löytyy myös Matti Rossin suomentamana, jos haluat muuta kuin Cajanderia.
Mikä tai kuka on Mikko Vilkastus? 2780 Mikko Vilkastus on henkilöhahmo Aleksis Kiven näytelmässä Nummisuutarit. Hän toimii Eskon puhemiehenä ja hääretkellä matkakassan hoitajana. Hän on alun alkaen tietoinen siitä, että naimakauppa on puhdasta pilaa, mutta ei paljasta sitä Eskolle. Muutenkin Mikko tietoisesti tuottaa Eskolle vaikeuksia - kotimatkalla hän esimerkiksi juottaa tämän humalaan.
Tennessee Williamsin näytelmän The Glass Menagerie (suomeksi Lasinen eläintarha, ruotsiksi Glasmenageriet) loppukohtauksessa Tom sanoo: "Blow out your candles,… 1296 Kiitos kiitoksista :) Yksittäisen näytelmän tekstejä ei monesti löydy yleisistä kirjastoista, ei myöskään tätä Tennessee Williamsin näytelmää, ei suomeksi eikä ruotsiksi. Se on kuitenkin, molemmilla kielillä, näytelmämonisteena Teatterikorkeakoulun kirjastossa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.teak.fi/Kirjasto/Yhteystiedot
Onko mahdollista saada tietoa kuka on kirjoittanut näytelmät: - "Kaksi Tirehtööriä". Esitetty Oravalan Ns:n toimesta1906 - "Kevään oikkuja". Esitetty Oravalan… 900 Kaksi tirehtööriä (Herkules) : ilveily 1:ssä näytöksessä on suomennos saksalaisen Georg Bellyn kirjoittamasta näytelmästä Monsieur Herkules. Sen teksti on julkaistu Telénin Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa vuonna 1899. Kevään oikkuja : huvinäytelmä yhdessä näytöksessä on Wilho Soinin käsialaa. Myös se on julkaistu Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa; kirjasta on otettu yhteensä kolme painosta (1899, 1906 ja 1916). Vehkeitten loppu : yksinäytöksinen huvinäytelmä on Jemiina Toivosen kirjoittama. Se on julkaistu Kariston Huvinäytelmiä-sarjassa (painokset vuosilta 1912, 1921 ja 1930). Kaikkia näitä kirjoja on saatavissa kirjastoista. Vain yhtenä painoksena ilmestynyt Belly on harvinaisin, mutta sitäkin saa kirjastoja palvelevan valtakunnallisen...