| Mistä löytyisi sellainen näytelmä jossa esiintyy iso kokoinen ja vahva nainen? Kiitos jo etukäteen. |
379 |
|
|
|
Sisko Istanmäen romaanista Liian paksu perhoseksi on tehty elokuva ja sitä on esitetty myös näytelmänä useissa paikoissa. Lisätietoja http://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/27/liian-paksu-perhoseksi
Tampereen työväenteatterissa on vuonna 2010 esitetty musiikkinäytelmää Kilon paloina http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/kilon-paloina
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry ylläpitää näytelmäkirjastoa http://www.sunklo.fi/toiminta/n%C3%A4ytelm%C3%A4kirjasto . Heiltä voi myös tiedustella.
|
| Etsin suomennosta Shakespearen näytelmän Rikhard II säkeestä: This royal throne of kings, this sceptred isle, This earth of Majesty, this seat of Mars, This… |
434 |
|
|
|
Matti Rossin suomennos menee näin:
tämä kuninkaiden valtaistuin,
hallitseva saari,kuninkuuden tyyssija,
Marsin tanner, toinen Eden, puoliparatiisi,
tämä linnoitus,luonnon rakentama
tarttuvia paheita ja sotaa vastaan,
tämä onnellisten asuinpaikka,
pienoismaailma, jalokivi, upotettu
hopeiseen mereen, joka linnan muurien
tai vallihaudan tavoin torjuu köyhempien
maiden kateuden; tämä siunattu puutarha,
laidun, valtakunta, äiti, tämä meidän
Enlantimme
|
| Kuinka kuuluvat suomennokset Shakespearen Macbeth-sitaatista: "Yet do i fear thy nature; it is too full o' the milk of human kindness."? |
1228 |
|
|
|
Kyseinen kohta itse asiassa jatkuu hiukan:
”Yet do I fear thy nature.
It is too full o' the milk of human kindness
To catch the nearest way.”
Paavo Cajander käänsi kohdan vuonna 1885 näin:
Mut luontoas ma pelkään:
Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks,
Ett' oikotien se löytäis.
Yrjö Jylhä suomensi Macbethin vuonna 1936 seuraavasti:
Mut liian täysi, pelkään,
on ihmissäälin maitoa sun luontos,
tien suoran löytääkseen.
Matti Rossi suomensi Macbethin ensimmäisen kerran vuonna 1983 näin:
Silti pelkään
luontoasi;
se on täynnä inhimillisyyden maitoa
ja oikotie on sille vieras.
Ja uudelleen vuonna 2004:
Mutta luonteestasi
kannan huolta; se on liian täynnä
inhimillisyyden maitoa, ja oikotie
on sille vieras.
Ensimmäinen Macbethin suomennos on vuodelta... |
| Miten on suomennettu Shakespearen Henrik VI näytelmän 3. näytöksen 2. kohtauksesta lause "For where thou art, there is the world itself . . . And where thou… |
489 |
|
|
|
Matti Rossin suomennos tuosta kohdasta kuuluu näin: "siellä missä olet, siellä on myös maailma ja kaikki ilot, jotka maailma saattaa antaa; autius on siellä, missä sinua ei ole."
|
| Teen Shakespearen näytelmän Rikhard III teatteritekstitystä ja tutkiskelen, miten kirjoittaa Rikhardin puolison Annen nimi. Esimerkiksi Anna Boleynista… |
337 |
|
|
|
William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
|
| Luin John Steinbeckin miehitysaiheisen pienoisromaanin Routakuun aika (The Moon Is Down, 1942) ja viehätyin vahvan tarinan lisäksi sen näytelmänomaisuudesta… |
550 |
|
|
|
ILONA — suomalaisen teatterin esitystietokanta tunnistaa lukuisia näyttämösovituksia sovituksia John Steinbeckin teoksista. Ilona-tietokannassa ovat ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään ja sitä päivitetään jatkuvasti. (Valtion toiminta-avustusta saavien rahoituslain ulkopuolella olevien teatteriryhmien esitykset on kirjattu 1.8.2002 lähtien. Ruotsinkielisten teattereiden esitykset ovat kattavasti 1960-luvulta ja Suomen Kansallisoopperan esitykset 1970-luvulta lähtien.)
Mutta niiden joukosssa ei tietokannan mukaan ole näyttämösovitusta John Steinbeckin teoksesta Routakuun aika (The Moon Is Down, 1942).
Lähde:
http://www.teatterimuseo.fi/tietopalvelut/ilona-tietokanta/
|
| Nyt etsin suomennosta seuraavalle Goethen sitaatille: Where there is a great deal of light, the shadows are deeper. |
1001 |
|
|
|
Johann Wolfgang von Goethen näytelmän Götz von Berlichingen ensimmäisessä näytöksessä on kohtaus, jossa Götz lausahtaa: "Wo viel Licht ist, ist starker Schatten."
Antti Räihä suomensi näytelmän vuonna 1899 ja hänen suomentamanaan kyseinen kohta kuuluu näin:
"Missä on paljon valoa, siinä on varjo sitä sankempi (--)"
J. Hollo suomensi näytelmän vuonna 1923 ja samainen Götzin lausahdus kuuluu hänellä seuraavasti: "Missä on paljon valoa, on varjokin musta (--)".
http://www.gutenberg.org/cache/epub/2321/pg2321-images.html
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakäsi (suom. Hollo, 1923, Otava)
Goethe, Johann Wolfgang von: Götz von Berlichingen : Rautakoura (suom. A. Räihä, WSOY,... |
| Kenen runosäkeet ovat "omenapuu, laulu, kulta" |
549 |
|
|
|
Sanat eivät ole runosta, vaan antiikin ajan kreikkalaisen kirjailijan Euripideen näytelmästä Hippolytos. Juuri tässä muodossa, ja Euripides mainiten, ne löytyvät myös John Galsworthyn Omenapuu-romaanin nimiösivulta kirjan mottona. Englanniksi lause löytyy esim. alta löytyvästä englanninnoksesta (The Apple-tree, the singing and the gold, rivi 788):
http://www.bartleby.com/8/7/2.html
Galsworthin romaanin ovat suomentaneet Vieno ja Veikko Antero Koskenniemi. Koko näytelmän on suomentanut Maarit Kaimio (kirjassa näytelmät Hippolytos ja Troijan naiset). Kaimion suomennoksessa tuo kohta on muodossa "omenapuutarhaan, missä hesperidit laulavat" (s. 34).
|
| Missä helsingin kirjastossa on parhaat englanninkielisten näytelmien valikoimat? |
298 |
|
|
|
Eniten englanninkielisiä näytelmiä on Pasilan kirjastossa, 85 eri näytelmää. Lisäksi Pasilassa on englanninkielisiä lasten näytelmiä (6). Määrä suurenee vielä, kun mukaan otetaan Pasilan kirjastossa sijaitsevan kirjavaraston näytelmät, joita on 20. Näytelmissä on sekä alunperin enlanniksi kirjoitettuja että käännöksiä. Luettelon Helmet-kirjastojen englanninkielisistä näytelmistä löydät alta. Sivun vasemman reunan linkistä Sijainti pääset valitsemaan tietyn kirjaston kokoelman:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28n%C3%A4ytelm%C3%A4t%…
|
| Tarvitsisin Goethen Faust I:stä kohdan, jossa Faust pohtii Kaarlo Forsmanin kääntämänä näin: Jos keksisin, mi sisäisin on kaikkisuuden yhdytin. Se löytyy aika… |
740 |
|
|
|
Valter Juvan suomennos Goethen Faustista on vuodelta 1916. Otto Manninen suomensi Faustin vuonna 1929.
Saatte suomennokset kyseisistä kohdista sähköpostiinne.
|
| Tällainen asia askarrutaa kun sivuillanne on tällainen tieto"Lause on Aleksis Kiven näytelmästä Nummisuutarit. Näytelmän ensimmäisessä näytöksessä Esko on… |
6388 |
|
|
|
Toivottavasti ymmärsin oikein, kun arvelin, että tarkoitat kohtaa, jota usein siteerataan näin: ”Niin muuttuu maailma, Eskoseni”, vaikka Aleksis Kivi onkin kirjoittanut "…niin muuttuu maailma, Eskoni". Tämä kohta löytyy vaikkapa vuoden 1999 painoksesta sivulta 8 tai sivulta 9 ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1864. Ensimmäinen painos on luettavissa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven digitaalisesta arkistosta:
http://neba.finlit.fi/kivi/viewdigi.php?set=2916&item=7&r=1
http://neba.finlit.fi/kivi/
Kysymyksessäsi oleva oleva vastaus on peräisin Kysy.fi-palvelusta (tämä palvelu on nimeltään Kysy kirjastonhoitajalta). Tässä kysymyksessä kysytään Eskoseni-lauseesta, eikä vastaaja korjaa lausetta, vaikka vastaakin... |
| Kysyisin, olisiko mitenkään mahdollista selvittää, mistä kohdasta Faustia tämä englanninkielinen käännös mahtaa olla? THE LORD: Therein thou'rt free, according… |
1366 |
|
|
|
Kyseinen katkelma on Goethen Faustin I osasta, näytöksestä, joka on nimetty ”Alkunäytös taivaassa”.
Faustista on kolme suomennosta, Kaarlo Forsmanin (1884), Valter Juvan (1916) ja Otto Mannisen (1934).
Tässä Kaarlo Forsmanin suomennos kyseisestä kohdasta.
HERRA.
Vapaasti tepastellos silloinkin!
En saata vihata sun moisias.
Hengistä kieltävistä vähimmin
Mua vaivannut on konsaan veitikas.
Kuink' altis ihminen on velttouteen
Ja mielii huoletonna huikennella!
Silloinpa työnnän hälle perkeleen…
Saatte Juvan ja Mannisen suomennokset samasta kohdasta sähköpostiinne.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/3023
http://www.gradesaver.com/goethes-faust/e-text/prologue-in-heaven
http://www.gutenberg.org/files/18348/
https://fennica.linneanet.fi/... |
| Miten kuuluu käännös Othellon lauseelle: "Not I. I must be found: My parts, my title and my perfect soul shall manifest me rightly". |
902 |
|
|
|
Katkelma on Shakespearen Othellon ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 katkelma kuuluu näin:
En, min’ en tahdo piillä:
Nimeni, arvoni ja tuntoni
Ei pelkää julkisuutta.
Yrjö Jylhä suomensi Othellon vuonna 1955 ja Matti Rossi vuonna 2013. Saat heidän suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/ebooks/1127
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Shakespeare, William: Draamoja. 6 (suomentanut Paavo Cajander, Suomalainen kirjallisuuden seura, 1916)
|
| Millainen oikeus kouluilla on tehdä näytelmiä kirjastosta lainatuista näytelmäteksteistä? |
843 |
|
|
|
Näytelmän tekemistä ja harjoittelemista koulussa ei estä mikään, joskaan koulu ei saa ilman lupaa monistaa näytelmän tekstiä, ellei se ole tekijänoikeudellisesti jo vapaa.
Näytelmän esittäminen on kuitenkin luvanvaraista (paitsi jos näytelmä on tekijänoikeudellisesti vapaa). Lain 21§ antaa oikeuden esittää julkisesti asioita opetuksen yhteydessä, mutta tästä oikeudesta on samassa pykälässä rajattu pois elokuvat ja näytelmät.
Koulussa esitettävän näytelmän luvasta voi kysellä Suomen Näytelmäkirjailjaliitosta.
Heikki Poroila 21.1.2012
|
| Miten mahtaa kuulua Shakespearen Tempest/Myrsky-näytelmän suomennos kohdasta Act 5, Epilogue (rivit 12 - 13): "or else my project fails, Which was to please." |
1345 |
|
|
|
William Shakespearen näytelmän Tempest eli Myrsky lopussa on Prosperon epilogi, josta kyseinen sitaatti on on.
Koko virke kuuluu näin:
"Gentle breath of yours my sails
Must fill, or else my project fails,
Which was to please."
Paavo Cajander suomensi vuonna 1892 tämän kohdan seuraavasti:
"Jos en hyvää suosi-tuulta
Purjeisiini saa, niin multa
Kaikk' on ollut joutavaa."
Myrskyn ovat suomentaneet myös Matti Rossi (2010) ja Eeva-Liisa Manner (1986). Saatte saman katkelman heidän suomennoksistaan sähköpostiinne.
http://www.gutenberg.org/ebooks/44845
http://www.gutenberg.org/ebooks/1540
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
|
| Mikä näytelmä on kyseessä? Venäläinen kirjailija, dystopia, satiiri, ironia, kertoo miehestä, joka yrittää monta kertaa itsemurhaa siinä onnistumatta. Lopussa… |
619 |
|
|
|
Näytelmä on Nikolai Erdmanin Eläköön itsemurhaaja - elämä on ihanaa! Sen on suomeksi julkaissut Näytelmäkulma 1990-luvulla. Sen on julkaissut myös Työväen näyttämöiden liitto vuonna 1969 nimellä Elämä on ihanaa: viisinäytöksinen huvinäytelmä. Alkuperäinen venäjänkielinen nimi on Samoubijtsa.
Näytelmä on julkaistu vain näytelmämonisteena. Uudempi versio on Teatterikorkeakoulun kirjastossa ja vanhempi Oulun yliopiston kirjastossa.
https://arsca.linneanet.fi/vwebv/search?searchType=7&searchId=446&maxRe…;
http://linda.linneanet.fi/F/JPX3EJD4BGBUBKD2L6M7QBVPURC99XXEN3AI92JBQ3A…
|
| Kuinka menee suomeksi seuraava Romeon ja Julian kohta? "O Romeo, Romeo! Wherefore art thou Romeo? Deny thy father and refuse thy name. Or, if thou wilt not, be… |
2325 |
|
|
|
Shakespearen Romea ja Julia on suomennettu useampaan otteeseen. Tässä eri kääntäjien versiot kysytyistä säkeistä.
Paavo Cajander (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1881):
"Oi, Romeo, Romeo! Miksi olet Romeo?
Isäsi, nimes kiellä; tai jos sinä
Et sitä tahdo, vanno lempes mulle,
Ja Capulet en enään ole minä.
Yrjö Jylhä (Otava, 1955):
"Oi Romeo! Miks olet Romeo?
Isäs ja nimes kiellä; tai jos sitä
et tahdo, vanno rakkautes mulle,
ja Capulet en enää ole minä."
Marja-Leena Mikkola (WSOY, 2006:
"Voi Romeo, Romeo, miksi olet Romeo?
Hylkää isäsi ja kiellä nimesi,
tai jos et tahdo, vanno että rakastat,
enkä minä silloin ole Capulet."
|
| Miten kuuluu Yrjö Jylhän suomennos Jagon pitkähkön repliikin kohdasta "- - and then kiss me hard, As if he plucked up kisses by the roots"? (Othellon 3… |
491 |
|
|
|
Yrjö Jylhä on kääntänyt kohdan näin:
"Mua kädest' ottain, pusertain hän huusi:
'Suloinen olento!' ja kiihkeästi
mua suuteli, kuin juurineen nyt nyhtäin
mun huuliltani kukat suudelmain."
|
| Jos esittäisimme julkisesti kirjaston kotiseutukokoelmassa olevan taltioidun näytelmän, jonka paikallinen teatteriyhdistys tai kansalaisopiston kurssilaiset… |
650 |
|
|
|
Vastaus riippuu sitä, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että paikallinen teatteriyhdistys tai kansalaisopiston kurssilaiset ovat "tehneet" näytelmän.
Lain näkökulmasta kysymys on ensinnäkin siitä, kuka on kirjoittanut näytelmätekstin. Julkaisemattoman näytelmän julkiseen esittämiseen tarvitaan kirjoittajan tai kirjoittajien lupa, ei muuta. Jos näytelmä on julkaistu tai kirjoittaja on tehnyt esitysten valvomisesta sopimuksen, esityslupia myöntää Suomen Näytelmäkirjailijaliitto (http://www.sunklo.fi).
Kun tässä tapauksessa kyseessä ei ole näytelmän vaan näytelmästä tehdyn tulkinnan eli esityksen julkinen esittäminen, tarvitaan erikseen vielä lupa joko kaikilta esiintyjiltä tai jos he ovat luovuttaneet oikeutensa ko. yhdistykselle tai... |
| Mistä löytäisi luettavakseen näytelmän Miesnäytelmä leninki. Näin sen kerran Esa Pakarinen jr:n esittämänä. |
572 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Miesnäytelmä leninkiä. Näytelmätekstiä ei siis ilmeisesti ole julkaistu.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5) ylläpitää laajaa näytelmäkirjastoa, josta suosittelisin kysymään seuraavaksi. Sähköposti: pirjo.kaukonen@sunklo.fi, puhelin: 09 135 6796. Toivottavasti he johdattavat julkaisemattomankin näytelmän jäljille!
|
Kysy kirjastonhoitajalta
