| Löytyykö Anton Tsehovin pienoisnäytelmästä Tupakan vahingollisuudesta (Tupakan haitoista) useampia suomennoksia? Ketkä ovat suomentaneet näytelmän ja millä… |
26 |
|
|
|
Anton Tšehovin kertomus O vrede tabaka on ilmestynyt suomeksi nimellä Tupakan vahingollisuudesta vuonna 1906 kokoelmassa Kertomuksia 1. Kääntäjäksi mainitaan Robert Arnold Seppänen. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_25778Markku Lahtela suomensi kertomuksen samalla nimellä, mutta lisä maininnalla ”yksinpuhelu”. Suomennos julkaistiin näytelmämonisteena.https://www.dramacorner.fi/sv/pjaser-och-forfattare/tupakan-vahingollisuudestaMartti Anhavasuomensi näytelmän nimellä Tupakoinnin haitoista vuonna 2009.https://naytelmat.fi/play/tupakoinnin-haitoistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Rob._A._Sepp%C3%A4nen |
| Onko Peter Weissin näytelmää Marat/Sade käännetty suomeksi? Alkuteksti on saksaksi ("Die Verfolgung und Ermordung Jean Paul Marats dargestellt durch die… |
18 |
|
|
|
Weissin näytelmä ilmestyi suomeksi 1965 Mikko Kilven suomentamana nimellä Jean Paul Marat'n vaino ja murha Charentonin sairaalan näyttelijäryhmän esittämänä ja herra de Saden ohjaamana. |
| Luin 1980-luvun puolivälissä (käännös)romaanin, jonka luulen kuuluneen WSOY:n a-sarjaan, siis Aikamme kertojiin. Kirja kertoo limittäin kahta tarinaa, joista… |
51 |
|
|
|
Parhaiten kysymyksessä kuvailtua teosta vastaa Rolf Hochhuthin näytelmä Sotilaat (WSOY, 1968). Siinä vihjataan, että Winston Churchillillä olisi ollut jotakin tekemistä Sikorskin kuoleman kanssa. Sotatapahtumien rinnalla seurataan Lontoon Pienen Maailmanteatterin esityksen valmistelua. |
| Miten kuuluu suomeksi (kenen tahansa suomentamana) seuraava lainaus Shakespearen Hamletista (2. näytös, 2. kohtaus; Hamlet puhuu Ofelialle): “Doubt thou the… |
75 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 tämä sitaatti Hamletin kirjeestä kuuluu näin:"Epäile tähden paloa Ja kirkkaan päivän valoa; Totuutta valheeks luule, Mut lempeäni kuule."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlhttps://www.gutenberg.org/files/27761/27761-h/27761-h.htm |
| Kuinka Shakespearen Henrik V:sta on suomennettu repliikki ‘God for Harry, England, and St George’? |
61 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa Henrik V (1905) tämä sitaatti näytelmän kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta kuuluu näin:"Ryntäyshuuto olkoon: / Henrikki, Englanti ja pyhä Yrjö!The Project Gutenberg eBook of Kuningas Henrik Viides, by William ShakespeareMatti Rossi suomensi saman kohdan seuraavasti: "Jumala Henrikin puolesta! / Pyhä Yrjö ja Englanti!"William Shakespeare: Henrik V (suom. Matti Rossi, 2009, s. 78) |
| Löytyisikö Shakespearen Kuningas Lear jostakin kirjastosta ruotsiksi? |
57 |
|
|
|
Kuopion kaupunginkirjastosta ruotsinkielistä käännöstä Kung Lear ei löydy, mutta esimerkiksi Varastokirjastosta ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy. Voit tehdä meille kaukolainapyynnön sähköpostitse kaukopalvelu@kuopio.fi tai verkkolomakkeella: https://q.surveypal.com/kaukolaina3 , niin voimme tilata sen sinulle.Kaukolainaus maksaa 3e. |
| Olen kuullut kirjasta tai näytelmästä, jossa kaikki valehtelevat, mutta sitten joku päättääkin puhua totta. Sen seurauksena kaikki menee sekaisin. Mikähän… |
61 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla Jean-Paul Sartren näytelmä Suljetut ovet? Näytelmän kaikki kolme henkilöä valehtelevat ja lopussa yksi henkilöistä vaatii että kaikki lopettaisivat valehtelun ja myöntäisivät rikoksensa, mutta tämä ei kuitenkaan auta asiaa. Näytelmä on ilmestynyt suomennettuna teoksessa Likaiset kädet; Suljetut ovet (1966). Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: LIKAISET KÄDET ; SULJETUT OVET | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi)Näytelmästä lisää tietoa:Suljetut ovet (näytelmä) – Wikipedia |
| Haluaisin tietää, miten William Shakespearen näytelmässä "The Two Gentlemen of Verona" (en ole varma, mikä sen nimi on suomeksi) on suomennettu kohta "In love,… |
132 |
|
|
|
Kyseinen sitaatti on William Shakepearen näytelmästä Kaksi nuorta veronalaista (The Two Gentlemen of Verona), sen viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1910 kyseinen kohta kuuluu näin: PROTEUS.Lemmess' / Ei ystävää.SILVIA.Ei, totta, Proteuksella.https://www.gutenberg.org/cache/epub/44839/pg44839-images.htmlLeena Tamminen suomensi nämä rivit näin: PROTEUSKuka rakkaudessa / muka kunnioittaa ystävää?SILVIAKaikki paitsi Proteus.William Shakespeare: Kaksi nuorta veronalaista (suom. Lenna Tamminen, WSOY, 2005, s. 130) |
| Miten menee Shakespearen runo Mikä luomus onkaan ihminen? |
95 |
|
|
|
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri... |
| Miten Hamletin kohta "And each particular hair to stand on end, Like quills upon the fretful porpentine" on suomennettu Paavo Cajanderin käännöksessä? Entä… |
78 |
|
|
|
Kyseiset rivit ovat Hamletin ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 ne kuuluvat näin: "Ja joka hiuskarvan pystyyn nostais / Kuin hurjan piikkisian harjakset."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMatti Rossi on suomentanut saman kohdan seuraavasti: "(---) niin että hiukset nousisivat pystyyn / kuin raivostuneen piikkisian piikit."William Shakespeare: Hamlet (suom. Matti Rossi, 2013) |
| Mikä näytelmä esitettiin Turun Kaupunginteatterissa 5.11.1961? Toimiko teatteri silloin Turun Konserttisalissa? |
115 |
|
|
|
Turun kaupunginteatteri toimi evakossa kahdeksan vuotta Konserttitalolla vuodesta 1954 vuoteen 1962, joten kyseinen näytös on ollut Konserttitalolla. Sen sijaan mistä näytelmästä oli kyse, on vaikea sanoa. Sinä syksynä oli useita ensi-iltoja:Mika Waltari: Yövieras 8.9.1961Eckhardt, Fritz: Velipuolet Wienissä 30.9.1961Gibson William: Ihmeidentiekijä 13.10.1961Lähteet:Terho Henri: Teatteria Turussa 1940-luvulta 1970-luvulle (2006)Turun kaupunginteatterin ohjelmiston ensi-illat 1960-1969 https://tkteatteri.fi/ohjelmisto/esitysarkisto/ensi-illat-1960-69/ |
| Montako sarjanäytelmää Karisto kustansi vuosien 1901–1965 aikana. Joskus nähnyt luvun n. 600, mutta en löydä siihen linkkiä. |
76 |
|
|
|
Kirjasammosta löytyy maininta, että Kariston näytelmäsarjassa seuranäytelmiä on ilmestynyt n. 600 näytelmää. Myös Finna.fi tukee tätä tietoa, koska näyttäisi, että näytelmiä löytyy ainakin numeroon 595 saakka.LähteetKirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Asarja_12317589990683Finna.fi / Seuranäytelmiä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kariston+seuran%C3%A4ytelmi%C3%… |
| Liian paksu perhoseksi -kirjassa mainitaan luvussa 17 Kansallisteatterissa menevä ihana ranskalainen näytelmä, jossa oli rakkautta ja kauniita vaatteita. Tauno… |
105 |
|
|
|
Kirjasammon mukaan Sisko Istanmäen kirjan Liian paksu perhoseksi tapahtuma-aika on 1960-luku. Kirjassa annettuun luonnehdintaan sopisi Kansallisteatterissa vuonna 1963 esitetty Molièren näytelmä Porvari aatelismiehenä. Tauno Palo oli siinä pääosassa Herra Jourdainina. Valitettavasti en löytänyt tietoa siitä, onko myös Leif Wager esiintynyt kyseisessä näytelmässä. Hän oli kiinnitettynä Svenska Teaterniin vuoteen 1975 asti, jolloin hän siirtyi Kansallisteatteriin. Lähteet:Tuula Saarikoski: Tauno Palo : Kolmen sukupolven sankari (Tammi 1981)Ritva Heikkilä (toim.): Suomen kansallisteatteri (WSOY 1972)Suomen kansallisbiografia |
| Onko Albert Camus'n näytelmää Oikeamieliset (1950) julkaistu suomeksi? Näytelmää on esitetty Suomessakin, joten luulisi suomennetun näytelmän olevan olemassa… |
120 |
|
|
|
Albert Camus'n näytelmästä Oikeamieliset (Les justes,1950) on kaksi suomennosta.Eugen Terttula suomensi näytelmän vuonna 1980. Suomennos on muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa ja näyttää olevan saatavissa myös kotilainaan.https://finna.fi/Record/tuni.991800644205973?sid=4713291098Reita Lounatvuoren suomennos vuodelta 2001 on vain Taideyliopistojen Sörnäisten kampuskirjaston kokoelmissa näytelmämonisteena.https://finna.fi/Record/uniarts_print.993310894206249?sid=4713292430 |
| Löytyisikö näytelmäkäsikirjoitusta, joka olisi julki verkossa (ilman maksumuureja)? |
230 |
|
|
|
Verkosta tekijänoikeusvapaita käsikirjoituksia löytyy melko vähän ja nekin yleensä vanhoja. Silloin niiden tekijänoikeus on jo rauennut.
Doria palvelusta löytyy muutama käsikirjoitus esim. Wanhan pojan naimisiin meno : näytelmä 1:ssä näytöksessä Linkki Doriaan.
Project Gutenberg löytää muutamia näytelmiä lisää esim. Ibsenin Nora ja Martti Wuoren Ryöstö. Linkki projektin sivuille.
Kannattaa myös muistaa kirjastojen näytelmähyllyt. Sieltä löytyy kirjamuotoisena lainattavaksi melkoinen kasa näytelmiä. Linkki Helmet.fi
|
| Tällä kertaa kysyisin, mitkä mahtavat olla Ibsenin näytelmän "Naar vi Döde Vaagner" päähenkilöiden nimet mahdollisessa suomennoksessa. Irene ja Rubæk? Kiitos… |
108 |
|
|
|
Eino ja Katri Palolan suomennos Henrik Ibsenin näytelmästä Når vi døde vågner sisältyy Ibsenin Valittujen draamojen seitsemänteen osaan (1962).
Suomennoksessa Rubæk on "professori Arnold Rubek, kuvanveistäjä" ja Irene-nimen kirjoitusasu on sama kuin alkukielisessäkin.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3552649?sid=4183160427 |
| Onkohan Goethen näytelmän ”Götz von Berlichingen: rautakourasta” suomennosta käsillä? 3. näytöksessä on kuuluisa sitaatti ”er soll mich am arsche lecken” tjsp… |
60 |
|
|
|
Johann Wolfgang von Goethen näytelmästä Götz von Berlichingen mit der eisernen Hand (1773) on kaksi suomennosta. Antti Räihä suomensi teoksen vuonna 1899 ja J. A. Hollo vuonna 1923.
Kummassakin suomennoksessa kyseinen kohta on jätetty suomentamatta tai paremminkin sanottu sitä on hiukan sensuroitu..
Antti Räihän suomennoksessa tämä on kohta kuuluu näin:
GÖTZ (vastaa). Minun antautua! Armon ja epä-armon uhalla! Kenenkä kanssa te puhutte! Olenko minä ryöväri? Sano kapteenillesi: Hänen Keisarillista Majesteettiansa minä nyt, niin kuin ainakin, kunnioitan velvollisuuteni mukaan. Mutta hän, sun kapteenisi, sano hälle, hän voi minua — (Täräyttää ikkunan kiini).
J. A. Hollo on kääntänyt tuon lauseen näin:
Mutta hän, sano se hänelle, hän voi... |
| Onko Adolf Paulin teoksia yhtään suomennettu? |
106 |
|
|
|
Ruotsalaiselta Adolf Paulilta (1863 – 1943) on suomennettu ainoastaan näytelmät Pirun kirkko (suom. Aarne Orjatsalo, 1908) ja Kuningas Kristian II (suom. Kasimir Leino, julkaisuaika tuntematon).
Pirun kirkko –näytelmä on lainattavissa Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta. Kuningas Kristian II –näytelmä on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjaston suljetussa varastossa eikä sitä saa kotilainaan.
Jean Sibelius sävelsin Laulun ristilukista (op.27 Nr 4) Adolf Paulin runoon Sångeln om korsspindeln. Runon suomensi Aarni Kouta.
Adolf Paulin Pirun kirkko Helmet-kirjastoissa
https://uniarts.finna.fi/Record/uniarts.99195924206249?sid=3628846964
|
| Onko missään lähteissä todennettu Tiernapojat-näytelmän kytkeytymistä todelliseen tapahtumaan? |
117 |
|
|
|
Tiernapojat-näytelmä pohjautuu Matteuksen evankeliumin itämaan tietäjiin, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Betlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja vastasyntyneelle Jeesukselle 1).
Evankeliumin historiallisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Monet eksegetiikan 2) tutkijat kyseenalastavat kirjaimellisen joulukertomuksen tulkinnan, esimerkiksi Helsingin yliopiston eksegetiikan emeritusprofessori Lars Aejmelaeus 3). Ns. klassinen raamatuntulkinta tulkitsee kirjaimellisemmin Raamattua, eli mm. joulukertomusta 4).
1)https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
2)https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat-j…https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_historiallisuus
3)https://www.duodecimlehti.fi/duo96169
4)... |
| Onkohan Pierre Corneillen tragediaa "Horace" suomennettu? Näytelmä kertoo Rooman kolmannen kuninkaan Tullus Hostiliuksen aikana käydystä sodasta roomalaisten… |
98 |
|
|
|
Valitettavasti Pierre Corneillen tradegiasta Horace ei ole suomennosta.
Fennica
Finna
Arsca
Näytelmäkulma
Ilona-esitystietokanta
|
Kysy kirjastonhoitajalta