Mikähän toi laite on? Jotain tolla ilmeisesti jauhetaan tai murskataan |
99 |
|
|
|
Pelkän kuvan perusteella emme pystyneet laitetta varmasti tunnistamaan. Samankaltaisista laitteista löytyy kuvia Finnasta, muun muassa nimilläJyvämylly https://finna.fi/Record/werstas.M011-72709Rohdosmylly https://finna.fi/Record/tmk.171507891843200 Vihannesraastin https://finna.fi/Record/kerava_mui.mui-66951 Mantelimylly https://finna.fi/Record/tmk.161029466384400 Rohdosmylly https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1264017 Talousmylly https://finna.fi/Record/tmk.161009133125100 Mikäli laitteessa on mitään merkintöjä esimerkiksi valmistajasta, sekin voi auttaa käyttötarkoituksen selvittämisessä. |
Miltä vanhat suomalaiset vesimyllyt näyttävät sisältä? |
772 |
|
|
|
Vesimyllyjä on olemassa useitä eri tyyppejä: jalkamyllyjä, ratasmyllyjä ja turbiinimyllyjä. Hyvä tietolähde näiden toiminnasta ja rakenteesta on verkosta löytyvä Lauri Leppäsen rakennusrestauroinnin opinnäytetyö Snickarsin vesimylly : dokumentointi ja historiaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32831/leppanen_lauri.pdf?…). Yleisemmän historiatiedon lisäksi siinä dokumentoidaan sanoin, valokuvin ja pohjapiirroksin Vähäkyrön Merikaarrossa sijaitseva Snickarsin mylly.
Jari J. Tuomiston historiablogissa esitellään vesimyllyjen toimintaa: https://tuomjari.wordpress.com/2016/05/21/harkinhierin-ja-jalka-myllyt/.
Kirjallisuuden puolelta kiinnostava teos lienee Teppo Korhosen Vesimyllyt : historia, rakenne, käyttö ja kunnostus... |
Missä sijaitsi mylly josta Juutas läksi säkkiä kantamaan? |
876 |
|
|
|
Joel Lehtosen Putkinotkossa Könösen saha, mylly ja lotjatelakka sekä Könölinin sahan kartano, jonka jyväaitasta Juutas Käkriäisen kantaakseen ottamansa kahdeksankymmenkiloinen jauhosäkki on peräisin, sijaitsevat Kenkkuinniemen kannaksella. Putkinotkosta sahalle on matkaa neljä ja puoli kilometriä.
|
Luin koulussa ensimmäisillä luokilla (vuosina 99-03) kirjan, jonka nimeä en millään muista. Kirjan nimi saattaisi olla jotain siihen suuntaan, kuin "Vanhan… |
1229 |
|
|
|
Kaivattu kirja saattaisi olla Arvi Arjatsalon Aavemylly. Se ilmestyi vuonna 1980 yhtenä ensimmäisistä helppolukuisen Vihreä varis -sarjan kirjoista.
|
Mitä tarkoittaa myllyyn liittyvä sana kruutin? En löytänyt kotuksen webbisivuilta mitään tietoa siihen. |
1008 |
|
|
|
Kruutin sanan merkitystä kannattaa tiedustella kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimesta puh. 09 7014991. Suomen kielen sanakirjoista löytyy vain sana kruuti, joka on tarkoittanut ruutia.
|
Pitäisi löytää myllyyn liittyviä vanhoja sanoja ja viitteitä jotka liittyvät myllyyn. |
1054 |
|
|
|
Myllyihin liittyviä sanoja ja muuta tietoa löydät Nurmijärven kirjastoista esim. seuraavista teoksista:
Korhonen, Teppo: Vesimyllyt
Gåpå, Ahti: Lopen myllyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria
Antonen, Esko: Nurmijärven vanhoista myllyistä. Teoksessa Uusimaa II. 1934
Sanastollista asiantuntemusta voit saada Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, www. kotus.fi.
|