murteet

Tilaa aihepiirin murteet RSS-syöte
169 osumaa haulle. Näytetään tulokset 141–160.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistähän löytäisin Itä-Suomen murteella kirjoitettuja kirjailijoiden romaaneja, jotka on käännetty ruotsin kielelle? 1338 Itämurteisiin kuuluvat savolaismurteet ja kaakkoismurteet, joiden alue käsittää Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon: http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4murteet . Syntyjään itäsuomalaisia kirjailijoita, jotka käyttävät ainakin kirjan henkilöiden puherepliikeissä itämurretta ja kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen löytyy joitakin. Näistä ainakin seuraavat on käännetty ruotsiksi: Aho, Juhani: Rautatie. 1.p. 1884 (Järnvägen) Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija. 1952 (Konsta) " Hamsterit. 1957 (Hamstrare) " Lampaansyöjät. 1970 (Fårätarna) Lehtonen, Joel: Putkinotko. 1.p. 1920. (ilmestyi aluksi kaksiosaisena) (ruotsiksi 1935 Ödemarkens barn; 1973 Putkinotko : berättelsen om...
Onko olemassa mitään kattavaa sanakirjaa Pohjanmaalaisesta murteesta viime vuosisadan alkupuolelta sota-aikaan? Tuhannet kiitokset kaikesta mahdollisesta… 4232 Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005). Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä: Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998) Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003) Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005) Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)...
Mitä sukunimi Rapo tarkoittaa. Rapoja on ollut Suojärvellä ja Lumivaarassa josta lienevät lähtöisin, rajantakaisessa Karjalassa. Löytyy myös Rapolan harju ja… 2610 Sanasta "rapo" ei löytynyt tietoja, sana "rapos" juontuu sanasta "rääpys" joka on tarkoittanut Karjalan lähialueilla muikkua.
Mitä tarkoittaa hotoinen? 1172 Suomen murteiden sanakirjan (Valtion painatuskeskus 1992) mukaan hotoinen tarkoittaa lahoa. Kyseessä on perniöläinen sana. Kirjakielessä vastaava sana on hotto. Myös samaa tarkoittava muteellinen muoto hotu tunnetaan.
Mitä tarkoittaa sana : kekkeruusi 15927 Sanalle kekkeruusi löytyy selitys seuraavasta kirjasta: Hannu Hyttinen: Pipa päässä rotvallir reunalla : taskusanakirja tampere-suomi (1995) kekkeruusi - hepsankeikka t. muuten epäluotettava t. häilyväinen henkilö t. kaupungilla kukkoileva epämääräinen tyyppi
Onko "Ilomantsin murretta" eli ilomantsilaisten käyttämää puhekieltä käsittävää kirjallisuutta? 2969 Seuraavassa kirjassa on näytteitä Ilomantsista: Forsberg, Hannele: Pohjois-Karjalan murrenäytteitä. 1988. Vanhempia murrenäytteitä on kirjassa: Suomen kansan murrekirja 2 : itämurteet. 1945. Vielä vanhempaa kieltä käsittelee Aimo Turunen kirjassaan Mantsin laulu : Ilomantsin ja sen lähitienoiden kalevalaista kansanrunoutta, 1987. Siinä on esitelty ilomantsilaisia runonlaulajia ja heidän runouttaan. Luvussa Pohjois-Karjalan kansanrunouden kielestä s. 16 on kerrottu itäisistä murteista. Aluetietokanta Koivikosta löytyi asiasanoilla 'Ilomantsi, murteet' ja 'Pohjois-Karjala, murteet' joitakin aiheseen liittyviä lehtiartikkeliviitteitä: Turunen, Aimo: Pohjois-Karjalan murteen itäiset ainekset. Karjalainen viesti 1988:1, s. 11-14 Turunen, Aimo:...
Olisin kysynyt Kalle Päätalon jossain kirjassa esiintyvästä sanasta ja se on kai Koillismaan murretta: verma; "vermaan sattuu". Mitä Päätalo tarkoittaa; mihin… 1642 Teoksesta Ylisirniö, Unto : Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. (Kalle Päätalon seura , 1989) selviää, että kyseinen sana tarkoittaa nivusta, jalan taivetta reidessä.
Ainakin sodanjälkeisissä kirjoissa törmää usein emintimä- ja isintimä- nimityksiin, tarkoittavat kai anoppia ja appea? Mistähän ne on saaneet alkunsa? Jäivät… 3950 Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen. Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988. Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004. http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/...
Mitä nämä sanat ovat käännettynä savolaismurteelle: oudosti, jouduin, pyörä, yöllä, myöhässä, luokassa, nauroi ja erilaisia täytesanoja 2595 Savon kielestä on julkaistu Unto Eskelisen sanakirja Tavvoo savvoo, WSOY, 1997. Kirjassa ei kuitenkaan ole käännetty yksittäisiä sanoja suomesta savoon. Teoksessa on savolaisille ilmaisuille esitetty suomenkielinen vastine. Kirjan alussa on kuvattu savon kielen erityispiirteitä, jotka auttavat ei savolaista hahmottamaan miten savon kielellä "huastellaan" eli puhutaan. Koska sanakirjassa ei ole sanakohtaisia käännöksiä, emme osaa kääntää kysymiäsi sanoja. Neuvoja käännöstyöhösi voisit kysyä Savon kielen seurasta: http://gamma.nic.fi/~sakinseu/index.html
Mistä voisi löytää murretta kuten Turun tai Oulun murteen sanoja? Onko niille omaa nettisivua? 2277 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on tekeillä 20-osainen ja noin 20 000-sivuinen Suomen murteiden sanakirja, jossa on yhteensä 300 000 – 350 000 sanaa, ja joka käsittää kansanmurteiden koko sanaston. Valmiina on vasta seitsemän osaa. Siellä on myös Suomen murteiden sana-arkisto. http://www.kotus.fi/ Erikseen on julkaistu pieniä eri murteiden sanastoja : esimerkiksi Turun ja Oulun murteiden sanakirjat, joita on saatavilla HelMet-kirjastoissa : Wiik, Kalevi, Jottan tarttis tehrä : Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY : 1999 Ukkola, Jukka, Ookko nä : Helsinki : WSOY : 2000 Internetissä on julkaistu lähinnä huvittavia sivuja, joilla on jonkin verran murteiden sanastoa tai, joilla kirjakielisen tekstin voi kääntää jollekin murteelle. Ne ovat...
Mistä sana atima on peräisin ja mitä se tarkoittaa? 6562 Suomen murteiden sanakirjan (osa 1, s. 573-574) mukaan atima tarkoittaa 1)sukulaisvierasta, -vierailua, vierasjoukkoa ja 2)sukulaisten luona vieraisilla olemista. Vermlannin metsäsuomalaisten kielessä sanalla on ollut myös merkitys 'kehno ruoka'. Sana esiintyy myös muodossa atimo, joka ei kaikissa sijamuodoissa erotu atimasta.
Miten Tuntemattoman sotilaan henkilöt sijoittuvat murrekartalle eli mitä murretta kukin puhuu? 5152 Savolaisia ovat ainakin Rahikainen, Mielonen ja Sihvonen, pohjalaisia Mäkilä ja Salo. Hämeestä on lähtöisin useampikin kirjan henkilöistä kuten Lehto, Lahtinen, Honkajoki ja Koskela. Lisää tietoa Tuntemattoman sotilaan henkilöistä löytyy Jyrki Nummen kirjassa Jalon kansan parhaat voimat WSOY 1993 sekä Olli Helenin Tunnetko Tuntemattoman Kustannus Oy Aamulehti 2005 ja tietenkin lukemalla kirjan tulevat murteet tutuksi.
Mistä saisin kattavan kuvan Varsinais-Suomen murrekirjallisuudesta? Haluaisin saada selville kaikki julkaistut teokset. Onko olemassa yhtä hakupalvelinta,… 1337 Voit käyttää Kirjastot.fi sivun Frank monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/ Sieltä valitset Maakuntakirjastoalueet ja seuraavaksi Varsinais-Suomi ja Kaikki. Frank hakee samanaikaisesti kaikista tietokannoista, mutta siitä voi hakea vain yhdellä asiasanalla kerrallaan. Voit käyttää esim. asiasanaa "murrekirjallisuus" tai "murteet". Täytyy kuitenkin huomoida että saat selville vain teoksen sijainnin ja joudut vielä teoksen tiedoista tarkistamaan, mitä se pitää sisällään ja onko se tieto- vai kaunokirjallisuutta sekä minkä Suomen alueen murteesta on kysymys. Lista ei ole kattava, koska asiasanoitus vaihtelee eri kirjastoissa. Sinun kannattaisi hakea myös erikseen Turun kaupunginkirjaston Aino aineistorekisteristä http://www.turku.fi/aino...
Onko olemassa Kainuun murteella olevaa elämänohjetta, sananpartta tai vastaavaa. 1681 Löytyisikö seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvistä teoksista iloa. Näitä voitte kysyä omassa kirjastossanne tai varata Internetissä http//www.helmet.fi 1. Sarjakuva-albumi: Hart, Johnny: Näläkämoan noeta / kirjoittanut Johnny Hart ; piirtänyt Brant Parker ; rapakon takasesta englannista kaenuuksi keäntäny Paavo Romppainen. 2001, 64 sivua. 2. Kirja: Räisänen, Alpo: Oulujärven ympäristön murrekirja 3. Kirja: Komulainen, Jorma: Kuhmo - rajapitäjä Kainuussa Kuusamon murretekstiä netissä: http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/moksi/
Miksei niin upean rumankaunista sanaa kuin orkonen enää käytetä? Sillä kun on sivistyssanalliset juurensakin, kysyy suomenulkopuolinen. 5206 Sanan orkonen käyttö tuntuu tosiaan jääneen vähälle. Muut sanat ovat tulleet tilalle. orkonen: savolaismurteissa kolo, lovi, arpi Lähde: Suomen sanojen alkuperä etymologinen sanakirja orkonen: syvennys, lovi, kolo. Veneen pohjaan uurtuneet orkoset. Lähde: Nykysuomen sanakirja Google-hakukin http://www.google.fi antaa edellä mainitussa merkityksessä alle kymmenen osumaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on asiantuntija suomen kielen käytössä, neuvontapalvelut: http://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet.shtml
Löytyykö jouluevankeliumia (=Luuk 2,1-20) murteella, jonka erityisesti lappilaiset kokisivat omakseen? Olen menossa joulua viettämään Lappiin Pyhätunturin… 2216 Teoksesta Ilosanoma : älkää pelätkö : jouluevankeliumi murteilla / [toimitus: Kalevi Koukkunen, Vuokko Hosia, Ilse Cantell] ; [kuvitus: Rudolf Koivu. Porvoo : WSOY, 1999, ss. 33-36, löytyy jouluevankeliumi Luukkaan (2 : 1 - 20) mukaan läntisen Lapin eli Yliperän murteella Oiva Arvolan kääntämänä. Lisäksi löytyy Tulkaa tekki fölhjyyn : evankeeljumit meänkielelä/ Meänkielentänny Beng Pohjanen. 2000, ISBN 952-5279-07-9, s. 141-143.
Haluaisin tietoa Kainuun murresanoista, mistähän niitä voisi löytää? 3095 Etsimällä Kajaanin kaupungin aineistotietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1076587802 asiasanoilla murresanat ja Kainuu saa listan 7:stä aiheeseen liittyvästä kirjasta (tai murteet ja Kainuu = 19 viitettä). Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät Kainuun murresanoja: Korhonen, Tarja: Vanhaa kainuulaista rakennussanastoa (1990) Räisänen, Alpo: Sotkamon murretta (1987) Räisänen, Alpo: Suomussalmen murretta (1978) Väisänen, Heino Tituleerata vai karahteerata : Kainuun murteiden jokamiehen synonyymisanasto ja sanasta miestä, sarvista härkää : tarinoita,sanontoja, kaskuja ja loruja kainuulaisittain (1995)
Mistä löydän ohjeita murteen käytöstä opetustilanteissa, saako opettaja käyttää murretta? 1542 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen...
Mistä löytäisin murrerunojen äänikirjan tai muuta mukavaa materiaalia sekä kuvia Suomesta, luontoa ja maisemia itsenäisyyspäivän tapahtumaan. 1140 Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta löytyy ainoastaan yksi murreruno - äänite. Laaksonen, Heli: Jänes pussis, korvallissi runoi. Äänite sisältää tunnetun murteiden puolestapuhujan Heli Laaksosen runoja, jotka kirjailija itse tulkitsee. Valitettavasti äänite odottaa vielä käsittelyä kaupunginkirjaston hankintaosastolla. Kun äänite on käsitelty ja valmis lainattavaksi löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi Muita murreäänitteitä voisit tiedustella Suomalaisen kirjallisuuden seurasta http://www.finlit.fi/index.htm Helmet-aineistohausta löytyy runsaasti Suomi-aiheista materiaalia: kirjoja, videoita, musiikkia. Esimerkiksi videoita voisit hakea näin: Sanahaku -> Suomi, matkailu ->...
Mistä löytäisin murteilla kirjoitettuja tarinoita, joita voisin lukea ala-asteikäisille? Sami Garamin Snögeli ja seittemän snadii starbuu on tuttu. 2176 Lappeenranna maakuntakirjaston kokoelmista löytyy myös Sami Garamin Jörde-Juge eli Koomisii stoorei ja viileit kuvii Stadin skloddeille, joka on tosin runoteos. Satuikäisille sopinevat Raili Pursiaisen Savon lasten satukirja sekä Pirkko Haraisen Emmalla on mukavaa (ynnä muut Emma-sarjan kirjat). Heli Laaksonen on kirjoittanut hieman isommille sopivia lounaismurteisia runokirjoja: Pulu uis sekä Raparperisydän. Aini Rössi on kirjoittanut savolaisia kummitustarinoita (Heitänkö helekoo ja muita savolaisia kummitustarinoita), joissa dialogiosuudet ovat murteellisia. Sarjakuvaa ja Raamattua löytyy myös monilla eri murteilla kerrottuna.