| Mikä on kaplakka-sanan alkuperä? Uutistoimittajien viimeisin muotisana ilmeisesti. Onko se alkujaan suomalainen vai ulkolainen sana? |
1383 |
|
|
|
Sana kaplakka tunnetaan Suomen murteissa. Pohjois-Suomessa sana merkitsee riitaa, epäsopua ja kiistelyä. Toisaalla se merkitsee reipasta terhakkaa. Joillakin paikkakunnilla sanaa on käytetty puhuttaessa jäisestä ja liukkaasta kelistä.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kaplakka&sms_id=SMS_429a31924d26d96e0e2762f8a71c0a4d
Sanan alkuperä ei kuitenkaan ilmene sanakirjoista. Lähetin Kotimaisten kielten keskukseen tiedustelun, tunnetaanko sanan kaplakka alkuperää, mutta sieltäkään sanalle ei löytynyt tarkempaa etymologiaa. |
| Mitä tarkoittaa kurillaan, muistan kuulleeni sanan muinoin Pohjois-Karjalassa? |
639 |
|
|
|
Adverbi kurillaan tarkoittaa 'pilan päin, leikillään, piloillaan, pahuuttaan, piruuttaan'. Omistusliite sanassa voi vaihtua (kurillani, kurillasi, jne.).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kurillaan
Kurillaan-sanaa on käytetty ja käytetään eri puolilla Suomea. Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta voit avata sanan kohdalta kartan, josta näet sanan esiintyvyyden.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kurillaan&sms_id=SMS_778ad050c325c46e06a32789bd5a93a6
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main
|
| Mikä on halsti? (Minulle se on viilto tai haava.) |
823 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja ja Nykysuomen sanakirja eivät tunne sanaa halsti.
Suomen murteissa halsti-sanalla on useampikin merkitys. Joillakin alueilla halsti eli falski voi tarkoittaa hiipuneiden hiilien päälle muodostunutta valkeaa höytyä. Toisaalla taas halsti eli halssi merkitsee (ulko)rakennuksiin, rakennelmiin ja esineisiin liittyviä onkalomaisia, loukkomaisia, kuurnamaisia tai putkimaisia tiloja, rakennelmia tai onkalomaisia, kuoppamaisia luonnonmuodostumia ja maastonkohtia. Joillakin paikkakunnilla (esim. Metsäpirtti, Rautu) sanaa halssi on käytetty tuntemassasi merkityksessä repeämä, halkeama, halkio, haava. Sitä on joillakin alueilla käytetty myös puhuttaessa jostakin huonolaatuisesta, hajoavasta, piloille menneestä tai hatarasta... |
| Mistä juontuu sanonta "olla henkitoreissaan" |
1531 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "henkitoreissaan" tarkoittaa "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä, henkihieverissä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/henkitoreissa
Mutta mistä sanonta "olla henkitoreissaan" juontuu? Suomen murteiden sanakirjasta löytyy Alatornion murteesta sana henkitori, joka tarkoittaa hengitysteitä, keuhkoputkia ("henkitorvea"?).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henkitori&sms_id=SMS_8ee0b3e9443e837721054acc6f0573ec
Teoksessa Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, 1968, (s. 156) *tore : henkitoreissaan viittaisi verbiin torata, alk. 'taistella' ("olotilan nimi" luvussa Yksinkertaisia verbikantaisia nomininjohtimia). Kotimaisten kielten keskus olettaa, että yhdyssanan henkitoreissaan... |
| Sana ikävoitto esiintyy mm vanhassa Homeros-käännöksessä. Mitä se tarkoittaa ja mikä on tämän hienon sanan historia? |
208 |
|
|
|
Sana "ikävoitto" tosiaan esiintyy Otto Mannisen Ilias-suomennoksessa (2.662-664):
Kasvoi Tlepolemos katon kauniin all', ikä karttui,
niin jopa taatoltaan oman löi enon hengeti kerran,
surman hält' ikävoitto Likymnios sai, vesa Areen.
Lainaus on niin sanotusta homeerisesta laivaluettelosta, jossa Ilias-eepoksen runoilija kuvaa ne kreikkalaisten joukko-osastot, jotka purjehtivat Troijaan. Tlepolemos oli rodoslaisten joukkojen komentaja, Likymnios taas oli Tlepolemoksen isosetä. Mannisen käännöksessä "ikävoitto" kääntää kreikan γηράσκοντα-sanan (gēráskonta), joka on γηράσκω-verbin (gēráskō) partisiippi. Sanan perusmerkitys on "vanheta" ja siihen myös "ikävoitto"-sana viittaa. Likymnios oli siis iäkäs mies silloin, kun Tlepolemos hänet... |
| Mitä tarkoitetaan sanalla "larvamaa"? |
969 |
|
|
|
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
|
| Mistä tulee sana pots(l)ojo? Esim. 'mennä pots(l)ojolleen' eli mennä maate. Slangisana, voiko etymologia viitata venäjän kieleen? |
8314 |
|
|
|
Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin |
| Mistä tulee murresanonta mennä kartanolle kun mennään ulos? Ainakin täällä pohjoisessa sanotaan menevämme kartanolle ulos mentäessä. |
1419 |
|
|
|
Yleissuomalainen murresana kartano tarkoittaa pihaa, pihapiiriä, talon lähitienoota.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kartano&sms_id=SMS_7134ffe63ecf0bc8c3939c7c4e696ec3
Kartano-sanalla on vastineita virossa ja muissa lähisukukielissä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan sana on vanha germaaninen laina; samaa juurta on esimerkiksi saksan Garten (puutarha) ja ruotsin pihaa ja maataloa merkitsevä gård.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Mitä tarkoittaa sana orma? On sukunimi ja myös järven nimi. |
1035 |
|
|
|
Orma on vuonna 1934 suojattu sukunimi. Ormajärvi on Lammilla Kanta-Hämeessä. Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Orm-alkuiset nimet perustuvat ruotsin kielen sanaan käärme. Kirjan mukaan tavallisesti suomenkielisessä nimistössä Ormi- ja Orma-alkuiset nimet keskittyvät ruotsalaisalueille, ja ormi esiintyy lähinnä Etelä-Pohjanmaan murteessa, lähellä ruotsalaisasutusta. Mutta Ormi-nimiä esiintyy myös muutamassa suomenkielisessä pitäjässä. Järveen Tuuloksen Suolijärvestä laskee Ormijoki, ja Lammin murteessa tunnetaan punakoiso (sinipunakukkainen koiso, jolla on tulipunaiset myrkylliset marjat) nimellä ormiruoho. ”Jokin puhallustaudin tapainen sairaus hevosella” on saanut nimen ormitauti. Orma-sanan ei Lammilla olevan järven tapauksessa... |
| Kuorittua maitoa kutsutaan Varsinais-Suomessa yleensä sanalla JOPPI mutta myös ilmeisesti itäperäistä sanaa KURRI käytetään. Onko saatavissa tietoa siitä mikä… |
830 |
|
|
|
Yritin tuloksetta etsiä vastausta sanojen alkuperiin Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta sekä Suomen murteiden sanakirjasta (http://kaino.kotus.fi/sms/). Kiinnostava artikkeli maitojuomien nimityksistä on Maija Länsimäen vuonna 1975 ilmestynyt artikkeli "Kurnaali on kummallista" (Virittäjä 79 (3), 267-278). Artikkeli on luettavissa osoitteessa http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/hakemistot/jutut/1975_267.pdf. Jeongdo Kim käsittelee väitöskirjassaan Hulisemisesta hulinaksi (s. 153-154) lyhyesti myös kuoritun maidon nimityksiä. Hänen väitöskirjansa löytyy osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/304891. |
| Mitä on tihtaus? Sana esiintyy vanhassa työsopimuksessa (25.4.1922), josta suora lainaus "Minä otan...asuinrakennuksen valmistelutyöt tehtäväkseni, johon… |
663 |
|
|
|
Hei,
tihtaus tarkoittaa mitä todennäköisimmin tilkitsemistä.
Käsiini saamista suomen murresanakirjoista tms. en verbiä löytänyt, mutta viron kielessä verbi tihtima tarkoittaa tilkitsemistä, tiivistämistä.
Aihetta on käsitelty pro gradu -työssä:
”Kyseessä voi olla joko variantti viron yleiskielen sanasta tihtima, joka on SKES:nkin (1289) mukaan lainaa saksan verbistä dichten, tai sitten sekä Kuu Hlj tihtama että Emm Var Khn tihtima ovat lainautuneet saksasta kumpikin erikseen. Pidän ensimmäistä selitystä todennäköisempänä. Saksan verbi on lainattu sopeuttamalla sananalkuinen leenisklusiili d fortisklusiiliksi t ja käyttämällä sidevokaalia i, rantamurteessa a. Toisaalta sana on voitu saada suomenkin kautta, sillä Lavansaaressa veneen... |
| Mikä on konttiämmä? ”Kekrinä käytiin usein kihlamarkkinoilla ja niinpä oli tuttu hokema: ’Kekrinä, kekrinä konttiämmät korvat luimussa laukkaa’, kertoo… |
338 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan konttiämmä voi tarkoittaa juoruakkaa, joka levittää juoruja erityisesti juoruilevasta parista. Konttiämmä-sanalle merkityksessä juoruilija on rinnakkaiset muodot konttiakka, konttieukko ja konttimies.
Konttiämmä voi tarkoittaa myös konttiselkäistä naista.
Jos etsit sanat Kotuksen toimittaman Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta, voit tarkistaa kartalta myös niiden esiintyvyyden eri paikkakunnilla.
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main |
| Mitä murretta on Jukka Virtasen kirjassa Joulupukkikapina? |
445 |
|
|
|
Kirja on kirjoitettu enimmäkseen yleiskielellä, mutta repliikeissä käytetään murretta. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Jämsänkoskelle, ja henkilöhahmot puhuvat aika lailla niin kuin Jämsän seudulla ja Keski-Suomessa puhutaan.
Lisätietoa Jämsän murteesta Kotuksen sivuilla: https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/kauden_murre/murrenaytteet/jamsan_murrenayte/jamsan_murrepiirteita |
| Onko Leppävirralla puhuttava Savon murre sellaista, että esim. hirvenliha on hirvehliha ja Heikin rukiissa on Heikih rukkiissa? |
297 |
|
|
|
Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa". |
| Minkähän menetetyn Karjalan alueen murretta puhuvat evakot Eira Pättikankaan romaanissa Kun tuuli kääntyy? Kuulostaa vieraalta verrattuna siihen millaista olen… |
297 |
|
|
|
Ystävällinen ja avulias Eira Pättikangas vastasi kirjastonhoitajan uteluihin seuraavasti: Teoksen karjalan murre ei ole minkään tietyn alueen "aitoa" murretta, vaan pikemminkin kuvitteellinen, viitteellinen yhdistelmä eri karjalaismurteita. Pättikangas on koonnut hahmojen murteen murrekirjoista poimimalla, sillä tietyn murteen tarkkuutta olennaisempaa on ollut luoda selkeä kontrasti karjalais- ja pohjalaismurteiden välille. |
| Mitä tarkoittaa sana ainata? Laulussa sanotaan: Oli mulla ennen mustanpruunit sukat, vaik ei niitä oltu kurottukaan. Kyllä ne sitten kurothan kun ensin lanka… |
524 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan verbiä ainata on käytetty merkityksessä 'hankkia työssä tarvittavat ainekset, varustaa, panna työ alulle, suunnitella'. Sanakirjan mukaan sanaa on esiintynyt erityisesti Etelä-Pohjanmaalla.
Ainata Suomen murteiden sanakirjassa http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=ainata:1&sms_id=SMS_46030c85406b23710d55fab22693ea6d
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=main |
| Mitä tarkoittaa saikkaroida? |
518 |
|
|
|
Emme löytäneet vastausta omista tiedonlähteistämme, joten turvauduimme Kielitoimiston neuvontapalvelujen (https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/kielitoimiston_neuvonnat) apuun. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala tietää kertoa seuraavaa:
"Hieman hankalaa vastata, kun ei tiedä asiayhteyttä. Suomen murteiden sana-arkistossa onkin kyllä vain joitakin tietoja verbistä saikkaroida, ja ne kaikki tarkoittavat aika lailla samaa. Ilmeisesti verbi on johdettu sanasta saikara tai saikkara, jotka tarkoittavat mm. pitkää keppiä tai riukua. Etelä-Pohjanmaan murteissa tunnetaan verbi muodossa saikaroida, ja se tarkoittaa liikehtimistä ”saikara” kädessä. Vähän pohjoisempaa Keski- ja Pohjois-... |
| Tarvitsisin seur. kirjailijan teoksista eng. käännöstä/käännöksiä. Nimestä useita versioita. Aika: 1600-luku Pierre/Pèire Goudoulin/Godolin/Godelin/Goudelin… |
261 |
|
|
|
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja Yhdysvaltain... |
| Laitilalainen isoisäni käytti sanontaa ”kammat!” (gammat) ollessaan samaa mieltä toisen puhujan kanssa. Mistä sanonta tulee ja mikä mahtaa olla sen etymologia?… |
1036 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirja kertoo kammat-sanaa murteellisesti käytettävän mm. "vastauksena toisen esittämään: ”kammat se tuuppii”, ”kammat ollaan” tms. = samoin, samat sanat; tasoissa tms." Muitakin merkityksiä sanalla on, mm. monille tutummassa ilmauksessa ”pistää (panna, lyödä) kammat (kampoja)” = panna vastaan, hanttiin; voittaa jku jssak". Sanakirja on myös netissä käytettävissä:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kammat&sms_id=SMS_dfcd27ede377bf6f02a13862153fd590
Alkuperää tai etymologiaa sanan erilaisille käytöille ei löytynyt.
|
| Murteellapuhumisen SM kilpailu, Voittajat |
419 |
|
|
|
Wikipedian mukaan murteella puhumisen SM-kisoja on järjestetty vuodesta 2001 alkaen. Aluksi kilpailut käytiin vuosittain, vuoden 2005 jälkeen on kilpailtu joka toinen vuosi. Seuraavat SM-kisat käydään Helsingissä keskustakirjasto Oodissa 3.8.2019.
Voittajat ovat seuraavat:
2001 Anneli Valta-Lisitsin (Lapinlahti)
2002 Annikki Koponen (Karttula)
2003 Aila Vuorinen (Laitila)
2004 Marja-Liisa Asplund (Tornionjokilaakso)
2005 Jonna Kinnunen (Suomussalmi)
2007 Maija-Liisa Korhonen (Lapinlahti)
2009 Eila Hautamäki (Alahärmä)
2011 Aino Mäki-Kaukola (Seinäjoki)
2013 Lauri Andersin (Varkaus)
2015 Hannakaisa Heikkinen (Kiuruvesi)
2017 Esko Vepsä (Helsinki)
Vuosien 2001-2002 ja 2004-2013 tiedot: https://fi.wikipedia.org/wiki/... |
Kysy kirjastonhoitajalta
