| Onko makkaralenkillä myös lenkku-nimitys? Olen lenkku-sanaan törmännyt eräässä vanhassa haastattelussa. |
44 |
|
|
|
Makkaralenkkiä voidaan kutsua myös lenkuksi.Kotimaisten kielten keskuksen verkossa oleva Suomen murteiden sanakirja selittää lenkku-sanan eri merkitykset.lenkku - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) |
| Mitä tarkoittaa murteellinen verbi "jaamistella"? Olen törmännyt tähän lähiaikoina pari kertaa, esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivuilla erään artikkelin… |
42 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy jaamistamiselle useitakin merkityksiä. Niistä kysymyksessä viitattuun asiayhteyteen sopivin lienee "puhua pitkään t. hitaasti". Jaamistelun vaikutus kuulijaan voi olla samanlainen kuin jaarittelun, mutta aivan synonyyminä sitä ei voi kuitenkaan pitää: jaamisteluun ei välttämättä sisälly jaarittelulle ominaista asiattomuutta.jaamistaa - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) jaaritella - Kielitoimiston sanakirja |
| Mitä tarkoittaa sana naprakka? Sukulaismieheni oli kirkonkirjojen mukaan erään talon naprakkana 1800-luvun lopulla. |
72 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy Suomen murteiden sanakirja. Sen mukaan naprakka on adjektiivi. Valitettavasti edes murresanakirjasta ei löydy sanan tarkkaa merkitystä vaan sitä on käytetty kahdessa esimerkkilauseessa, joiden perusteella sanan merkitystä voi pohtia: naprakka - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi).Lisätietoja voi vielä kysyä Kotuksen kielineuvonnasta: Kielineuvonta - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi). |
| Tärpästikkeli on käsittääkseni toimissaan ripeä tai rauhaton ihminen. Olen yrittänyt löytää sanan etymologiaa. Selityksiä löytyy ranskankielisistä kellon… |
241 |
|
|
|
Tärpästikkeli on poikkeuksellisen hauskan kuuloinen sana! Nettikeskusteluissa vaikuttaa olevan suht laaja konsensus siitä, että tärpästikkeli - tai jossain mainittiin sana muodossa tärpäntikkeli - merkitsee vilkasta tai levotonta lasta. Mutta virallisemmista lähteistä, kuten murresanakirjoista, sanaa ei löytynyt. Asian selvittämistä vaikeuttaa erityisesti se, että 8-osainen Suomen murteiden sanakirja päättyy k-kirjaimeen kurvottaa-sanan kohdalle, ja verkkoversio Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) sivuilla on tällä hetkellä kohdassa nihteä. Että sikäli tässä ollaan kysymyksen kanssa aika lailla puhtaan kaulan kanssa, etteivät relevantit lähteet yllä tärpästikkeliin asti, mutta jos Kotuksen kielineuvonnan kyselylomake on vielä... |
| Muistaakseni kirjassa "Mää olen Turust, Linnafältilt" käytetään jostain viinaksesta nimitystä: "manskampippuraviina" Olen koettanut tätä penkoa esiin… |
69 |
|
|
|
Sanaa ei löytynyt murresanakirjoista (enkä itse asiassa onnistunut löytämään sitä myöskään Linnafältti-kirjasta, joskin tämä voi olla vain omaa huolimattomuuttani).Turkulaiset informantit kertovat, että "manskam" tarkoittaa samaa kuin "mansikan" ja pippura on pippuri. Manska on myös jossain murteessa huonomaineisen naisen nimitys. Mansikkaa ja pippuria tuskin on 1900-luvun alun Turussa yhdistetty samaan juomaan ja pippuri voi viitata myös juoman voimakkaaseen makuun.Vanhojen sanomalehtien perusteella manska voi olla myös mm. manageri, jonkun rouva (esim. Ingmanska) sekä ihmisen tai lehmän nimi. Pippuriviina tunnettiin lääkkeenä, tosin ilmeisesti sen valmistamiseen ei todellisuudessa käytetty pippuria vaan chiliä; chiliä lienee joskus... |
| "Jos sinä olet mies merellä, niin minä olen manni mantereella." Mutta mikä on manni? |
408 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirjan mukaan manni tarkoittaa taitavaa tai mestarista, "manni tekemään jotain" tai "manni johonkin".
|
| Ovatko ilmaukset kuluttua/päästä tällaisessa yhteydessä länsi- ja itämurteisiin liittyvä ilmaus vai ovatko niiden juuret jossakin muussa asiassa? |
189 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjassa sana kuluttua määritellään "ajasta: jnk jälkeen, perästä, päästä. Lähdemme matkalle viikon kuluttua." Linkki sanakirjaan
Suomen etymologinen sanakirja kertoo sanasta päästä. " kuluttua, perästä
pää (Agr; yl.) ’Kopf; Ende’, johd. ja sijam.: päätä pahkaa; yhtä päätä, täyttä päätä; päästä ’kuluttua, perästä’, päin, (käydä) päinsä, päinvastoin, päinmakuu, päittäin; (pilan) päiten; päistikkaa; ‑päinen: kalju-, terävä-, pienipäinen; päätön, päähine, päihtyä (KPohjanm, paik. hämmurt. PSm), päistyä (Peräp Länsip, paik. Pohjanm), päissään; päihittää (johdettu mon. illatiivista); ks. erikseen päitset, pääkkö, päällikkö, päällä, päättää, pääty, päätyä ~ ink pǟ, pǟtöin ’päätön’, päin ’päinen; päin’, päissässe ’humalassa... |
| Mitä plotniekka merkitsee |
141 |
|
|
|
Plotniekka (tai lotniekka) on kirvesmies. Joillain alueilla se on tarkoittanut myös tervanpolton työnjohtajaa.
Lähde
Suomen murteiden sanakirja: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_cf2ba5cf7641d73722e… |
| Lukiessani Veikko Huovisen kirjaa Koirankynnen leikkaaja, vastaan tuli sana "kälkäjästää". Mitä se mahtaa tarkoittaa? Tiedän, että on myös sukunimi Kälkäjä… |
158 |
|
|
|
Kälkäjästää tarkoittaa kuljeskelemista. Sanaa esiintyy Kainuun alueen murteessa. Sukunimi Kälkäjä on peräisin talonnimestä. Nimi juontuu mahdollisesti lapin sanasta 'kielga', joka tarkoittaa tasaista jäkäläkangasta.
Lähteet
Suomen murteiden sanakirja, kälkäjästää: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_7ebc592060a0c1a8101…
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000) |
| Mitä tarkoittaa sana sarkkila |
96 |
|
|
|
Suomessa on useita 'sarkkila'-nimisiä kyliä, mutta niin Kielitoimiston sanakirjasssa kuin Suomen etymologisessa sanakirhjassa sanat 'sarkkila' tai 'saarkki' eivät saaneet yhtään osumaa. Sana ei näin ollen tarkoittaisi mitään muuta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Elin lapsuuteni Kangasalla ja muistan isäni käyttäneen sanontaa lähteä keuruulle kissoista jotka keväisin lähtivät retkilleen. En ole onnistunut selvittämään… |
124 |
|
|
|
Keuruuaika tarkoittaa (kissan) kiima-aikaa. Keuruu-sanaa on käytetty kuvaamaan sekä "keuruuaikaa" että kissan käyttäytymistä silloin kun se on "keuruullaan".
keuruu - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) |
| Missä murteessa "rapata" tarkoittaa sitä, että syö lautasen tyhjäksi tai ainakin sillä tavalla, ettei siihen hirveästi jää esim. kastiketta? |
211 |
|
|
|
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla.
Lähde:
Jukka... |
| Mitä tarkoittaa murreilmaisu ploosaaminen? |
132 |
|
|
|
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin |
| Mitä tarkoittaa hatsata? Voiko se tarkoittaa esim pettämistä, lyömistä, polttamista? |
474 |
|
|
|
Stadin slangissa hatsaaminen on tupakan tai huumesavukkeen polttamista; imaisu savukkeesta on hatsi(t). Muilla murrealueillamme sana on saanut sellaisia merkityksiä kuin repiä, riepottaa ja rohmuta. Karjalan kannaksella sitä on paikallisesti (Koivisto) käytetty hartsaamisen vastineena.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen murteiden sanakirja | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) | hatsata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja (kotus.fi) |
| Aloin lukea Täällä Pohjantähden alla ykkösosaa. Osaatteko vastata mitä tarkoittaa, kun jurrinen Laurila ensimmäisen luvun viidennessä sanoo: "Hankitaan ihminen… |
281 |
|
|
|
Linna tarkoittanee tässä ihmisellä naista yleensä. Yksi Suomen murteiden sanakirjasta sanalle löytyvä merkitys on 'nainen, vaimo'. Matti Vilppula on Kielikello-lehdessä 2/1996 julkaistussa kirjoituksessaan pohdiskellut ihminen-sanan tätä merkitysulottuvuutta:
"Ihminen-sanan 'nainen'-merkityksen ratkaisu saattaa liittyä itse nainen-sanaan. On olemassa useita tietoja siitä, että sana nainen on murteissa koettu affektiseksi ja sävyltään kielteiseksi, halventavaksi. Osasyynä on varmaan ollut samaa kantaa oleva verbi naida ja sen sukupuoliyhteyteen viittaava merkitys. Tästä syystä nainen-sanaa on alettu vältellä ja sille on etsitty kiertoilmauksia. Naisihminen, naiseläjä, vaimoihminen, vaimoinen ihminen ja vaimoinen henki ovat esimerkkejä... |
| Lapsuudessani 60-luvulla kotonani Keski-Suomessa sanottiin mattojen olevan syntyssä, kun ne menivät kasaan lattialla. Olen käyttänyt ilmaisua aina. Nyt… |
256 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja tuntee sanan syltty merkityksessä 'poimu, ryppy' ("sukat ovat syltyssä, menevät sylttyyn") ja huomauttaa, että sen rinnalla on tavattu sellaisia ilmauksia kuin sylkky ("sukat sylkyssä") ja syrtty ('kurttu, poimu, laskos'). Keskisuomalainen syntty on mitä ilmeisimmin tämän saman sanaperheen jäsen. |
| Miten nimitettiin aikanaan rakennustyömailla niitä arjen sankarinaisia jotka kantoiva mitättömällä palkalla tiiliä ja laastia muurareille? Minulla kummittelee… |
275 |
|
|
|
Mielessä kummitteleva muistikuva 'ruukkijamakasta' on aivan oikea. Rakennustyömailla jamakaksi – tai ruukkijamakaksi – kutsuttiin 'muurauslaastia kontilla kantavaa naista'.
Kaakkoismurteistamme peräisin oleva jamakka on alun perin tarkoittanut 'juossutta, piiminyttä maitoa, piimää' sekä 'paksua, sakeaa, vahvaa'. Sanan alkuperä on epäselvä, mutta pidetään mahdollisena, että se juontuu sanasta jama ('liitos'), josta merkityksenkehitys 'liittyä yhteen, liitos' > 'saota, sakea'. Kumpikin näistä sanan merkitysulottuvuuksista on assosioitavissa laastiin, joten ehkä ruukkijamakka-nimityksen synty on mahdollista selittää tätä kautta.
Lähteet:
Heikki Paunonen, Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja
Suomen sanojen... |
| Haluaisin tietää määritelmän sanalle nuohakka, ja mitä murretta se mahtaa olla? |
256 |
|
|
|
Nuohakka on lähinnä kaakkois- ja savoilaismurteissa tunnettu sana, jolla on useita merkityksiä – käyttäjän ja tämän kotipaikan mukaan. 'Liikkeellä olevaa pölyä' se on tarkoittanut ainakin Kuopion seudulla, 'lumituiskua' suurimmassa osassa Savoa sekä Kainuussa ja osassa Karjalaa, 'nopeata liikehtimistä, telmimistä, meteliä, tappelua, riitaa' ainakin Pohjois-Savossa, mutta myös osassa Kainuuta. Adjektiivina nuohakka voi tarkoittaa jotakin sellaista, mitä kirjakielessä vastaa sana halukas. Sillä on myös sellaisia merkityksiä kuin 'kiihkeä, yrittävä, joutuisa', 'ravakka, ahkera, työssään kiitettävä, toimelias'. "Nuohakka" on sekin, jolla on hyvä huomiokyky, joka on etevä etujensa valvoja.
Lähde:
Lauri Hakulinen, Nuoha. - Virittäjä 1939, s.... |
| Sana "konu" on Orimattilan seudulla Päijät-Hämeessä tunnettua murretta. Löytyisikö jostain kirjallinen lähde sanan merkitykselle ja missä yhteydessä sitä… |
1166 |
|
|
|
Murresanalla on monia merkityksiä. Sanan levikki ja merkitykset suomen murteissa sekä esimerkit käytöstä löytyvät Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=konu:1&sms_id=SMS_8e79a53ddd52525b9fbb285e5c09b9b6. Siellä on mainittu tuo merkitys kummallinen, outo, muttamonia muitakin: hullunkurinen, hassu, ikävä, harmilline, huono, kelvoton ja myös keino, temppu, puuha, jopa koru, koriste. Sanan alkuperästä en löytänyt tietoa käsillä olevista lähteistä. Suomen murteiden sanakirjan toimitukselta voisi löytyä lisätietoa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey….
|
| Miksi kutsutaan lenkkejä, joihin housujen vyö pujotetaan? (Varsinais-Suomessa klenksu tai lenksu) |
971 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskus ylläpitää ja päivittää verkosta löytyvää Suomen murteiden sanakirjaa. Termeillä klenksu tai lenksu ei valitettavasti löytynyt sanakirjasta yhtään mainintaa. Sanakirjasta löytyy kuitenkin maininta, että sanaa klenkki käytetään Marttilan ja Pöytyän seudulla, ja se tarkoittaa köydestä, langasta, vitsaksesta tai vastaavasta valmistettua (kiinnittämiseen tms. käytettävää) silmukkaa. Sanakirja tarjoaa esimerkkilauseeksi: "Housuissa on klenkki ja hakà." Tämän perusteella housuissa olevia lenkkejä, joihin vyö pujotetaan, voisi kutsua esimerkiksi housujen silmukoiksi. Kielitoimiston sanakirja määrittelee silmukan seuraavalla tavalla: "langasta, köydestä tms. taivutettu tav. rengasmainen umpinainen mutka t. kiemura, lenkki... |
Kysy kirjastonhoitajalta
