| Kaveri väittää minulle, että maapallo ei ole avaruudessa. Onko se vai eikö ole? |
259 |
|
|
|
Tähtitieteen sanakirjan lakonisen määritelmän mukaan avaruus on "taivaankappaleiden välinen ja niiden ulkopuolelle jatkuva tila". Maapallo on taivaankappale siinä kuin muutkin maailmankaikkeuden aineelliset kappaleet ja niiden lailla avaruudessa.
Nykyään pidetään itsestään selvänä, että maapallo on yksi planeetta muiden aurinkokunnan planeettojen joukossa. Viisisataa vuotta sitten tilanne oli toinen. Silloin ajateltiin, että maapallo on koko maailmankaikkeuden liikkumaton keskus ja tähtitaivas kaikkine valopisteineen kiertää maapalloa. Keskiaikaisen maailmankuvan muutoksen pani alulle Nikolaus Kopernikus vuonna 1543, "ja sen maailmankuvan sirpaleista me olemme yhä yrittämässä koota uutta tilalle", niin kuin Esko Valtaoja on kirjoittanut.... |
| Mitä tapahtuu, kun vuorokauden valoisan ajan lisääntyminen alkaa hidastumaan? |
577 |
|
|
|
Vuorokauden valoisuuden lisääntyminen liittyy sekä Maapallon paikkaan kiertoradallaan että Maan kallistuskulmaan kiertoratansa suhteen.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla. Kysy 7.8.2019
Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan syyn valon määrän lisäyksen hyppelyyn: "Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä. Syksyllä taas syyspäivän tasauksen kohdalla päivän lyhentyminen on nuo samat 6 minuuttia.
Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Ero johtuu siitä, että maapallon kiertorata Auringon ympäri ei ole... |
| Olen etsinyt netistä joskus 2000-luvulla julkaistua kuvatietokirjaa lapsille maapallokäsityksestä. Löysin aikoinaan kirjastosta lasten osastolta ja… |
205 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Guillaume Duprat'n Pannukakusta päärynäksi: kuinka maailma on ennen nähty (Nemo, 2009; suom. Kira Poutanen). Se on palkittu Bolognan lastenkirjamessujen parhaana tietokirjana ilmestymisvuonnaan 2009, ja siinä on juuri kuvaamasi kaltaisia avattavia luukkuja. |
| Kauanko tuon -273 asteen lämpötilan täytyisi minimissään olla että se aiheuttaisi jonkunlaisen katastrofin maapallolla? |
314 |
|
|
|
Löysin tietoa siitä, että ihmisen iho jäätyy sekunneissa jo - 66 celsiusasteen lämpötilassa.
"The use of wind chill is to show the effective temperature at a particular wind speed. For instance inlm conditions at -29°C a well clothed person is in little danger, if we add to this temperature, a light wind of 10mph, this will then give the same effect as a still air temperature of -44°C when exposed flesh can freeze in a minute or so. Increasing the wind to a breeze of 25mph gives an equivalent of -66°C with severe danger to exposed flesh within seconds rather than minutes. This is one of the reasons why Antarctica is such an extreme environment, it is often both very cold and very windy." https://www.coolantarctica.com/Antarctica%20fact%... |
| Kuinka paljon kauempana Maa on Auringosta silloin, kun se on kauimpana kuin silloin, kun se on lähimpänä Aurinkoa? |
513 |
|
|
|
Maan etäisyys Auringosta vaihtelee 147.1-152.1 miljoonan kilometrin välillä. Lisää tietoa esim. Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/earth/orbit.htm |
| Mitä tapahtuisi, jos maailman väkiluku taantuisi yhtäkkiä vaikkapa vuoden 1900 tasolle, jolloin se oli Wikipedian mukaan 1,5-1,7 miljardia? Entä kuinka paljon… |
253 |
|
|
|
Kysymyksiin sisältyy valtavasti muuttujia. Yhtäkkinen globaali väkiluvun romahdus voisi tapahtua hyvin poikkeuksellisen katastrofin seurauksena. Esimerkkinä sellaisesta käy 66 miljoonaa vuotta sitten - paljon ennen ihmislajin syntyä - tapahtunut asteroidin törmäys, joka päätti hirmuliskojen aikakauden. Erään arvion mukaan osa ihmiskuntaa voisi selviytyä vastaavan kokoisesta iskusta, mutta elämä taantuisi kivikauden tasolle.
https://www.express.co.uk/news/science/1171079/asteroid-space-news-dino…
Historiallinen kehitys pienistä ihmisyhteisöistä järjestyneiksi yhteiskunniksi oli pitkä. Kun keräilijä-metsästäjät oppivat maataloutta, ravintoa jäi yli välittömän tarpeen, työtehtävät eriytyivät, kirjoitustaito ja kaupunkimainen asutus... |
| Kuinka monta maata maailmassa on tällä hetkellä? Siis maata, ei valtiota. |
14524 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maa-sanalla on useita merkityksiä, mm. maapallon tai valtion merkitys. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sellaista merkitystä, jolla maapallo voitaisiin jakaa laskettaviin maaalueisiin, jotka eivät kuitenkaan ole valtioita, siitä ei löytynyt. Näin ollen maiden lukumäärääkään ei ymmärtääkseni ole mahdollista laskea. |
| Minkä kokoinen maapallo on |
699 |
|
|
|
Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
|
| Mitä tarkoitetaan Maan lähiavaruudella? Kuinka kauas se ulottuu? |
612 |
|
|
|
Samaan tapaan kuin on yksiselitteisesti ratkaisematta se, mistä avaruus alkaa, vaikuttaa pikaisen lähdeaineistoon tutustumisen perusteella olevan melkoista horjuvuutta siinä, mistä puhutaan, kun puhutaan Maan lähiavaruudesta. Maltillisimmat määritelmät eivät havittele juurikaan maapallon magneettista lähiympäristöä laajempaa aluetta (n. 100 000 kilometriä), kun taas suurpiirteisimmät ovat valmiita sisällyttämään siihen koko oman aurinkokuntamme (n. 4500 miljoonaa kilometriä). Donald K. Yeomansin kirjassa Lähiasteroidit ja komeetat (Ursa, 2013) puhutaan "lähiavaruuden kappaleista" (Near Earth object), jotka määritellään Maan ja Auringon välisen keskietäisyyden eli tähtitieteellisen yksikön (Astronomical Unit, AU) avulla seuraavasti: "... |
| Kuinka kauas Maapallolta täytyy mennä, jotta näkisi 1980 silloisen Maan livenä? |
843 |
|
|
|
Valo kulkee 299 792 458 metriä sekunnissa, mikä kilometrinopeutena tarkoittaa 1 079 252 848,8 km/h. Valon vuodessa kulkemaa matkaa nimitetään valovuodeksi ja se on noin 9,46 biljoonaa kilometriä. Valon nopeudesta voidaan täten laskea, että alkuvuodesta 1980 Maasta heijastunut valo on ehtinyt matkata avaruudessa 38 valovuotta ja että silloista Maan näkymää voidaan siis tällä hetkellä ihastella noin 359,48 biljoonan kilometrin (~359 480 000 000 000 km) päässä Maasta. |
| Pyöriikö maapallo akselinsa ympäri siten että aurinko on aina lähempänä päiväntasaajaa? Selittäneekö sellainen pyörintä myös sen, että päiväntasajan alueet… |
1997 |
|
|
|
Lämpötilan ja vuodenaikojen vaihteluun ei vaikuta maapallon eri alueiden tai edes koko maapallon kulloinenkin etäisyys auringosta, vaan se kulma, jolla auringonsäteet Maahan osuvat.
Maa kiertää aurinkoa ellipsin muotoisella radalla, jolla sen etäisyys auringosta vaihtelee vain 3 prosentin verran. Lämpötilaerojen takana onkin sen sijaan Maan akselin kaltevuus. Maa on kiertorataansa nähden 23,5 astetta kallellaan, ja sen vuoksi pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuorollaan kallistuneena aurinkoa kohti. Pohjoisen pallonpuoliskon vuorolla me koemme kesän: aurinko nousee taivaalla ylemmäs, valoisa aika on pidempi ja lämpötila korkeampi. Samaan aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla siis vallitsee talvi. Napa-alueilla ero on suurin, sillä... |
| Paljonko maapallon ympärysmitta kasvaa jos laitettaisiin sen ympärille 40000 km pitkä köysi ja se nostettaisiin kauttaaltaan 1 metrin korkeudelle maan pinnasta… |
16896 |
|
|
|
Väittämä pitää paikkansa.
Seuraavassa selonteko laskutoimituksesta.
Huom! Alla olevissa matemaattisissa kaavoissa merkki π = pii.
Ajatellaan, että maapallon pinta on täydellisen tasainen. Ajatellaan, että naru kulkee tasossa, joka kulkee maapallon keskipisteen kautta. Tällöin naru kulkee pitkin sellaisen ympyrän kehää, jonka keskipiste on maapallon keskipiste.
Kysymys on siitä, kuinka paljon ympyrän kehän pituus kasvaa, jos säde kasvaa 1m. Merkitään maapallon sädettä kirjaimella R (missä mittayksikkönä on metri). Jos ympyrän säde on R, niin sen kehän pituus on 2 π r. Tämä on alkuperäisen narun pituus.
Jos säde kasvaa yhden metrin, niin uuden ympyrän kehän pituus on 2 π (r + 1) = 2 π r + 2 π. Toisin sanoen kun naru on kaikkialla nostettu... |
| Mistä on vesi tullut maapallolle? Miksi vesi on meressä suolaista,kun taas suistoalueilla makea vesi? Onko veden paisumuksen vedet napa-alueella ns. ikuinen… |
1446 |
|
|
|
Vesi on tullut maapallolle osittain Maan sisältä tulivuorten purkautuessa ja osittain pienten jääplaneettojen törmätessä maahan. Maapallo oli aluksi hyvin kuuma, ja kosteus oli ilmakehässä höyrymuodossa. Kun maanpinta alkoi jäähtyä alle 100 asteen, kosteus alkoi tiivistyä vedeksi ja meret muodostua.
Syytä meriveden suolaisuuteen ei edelleenkään täysin varmasti tiedetä, mutta eräiden teorioiden mukaan meriveteen on liuennut kiviaineksesta natriumia ja klooria, joista muodostuu suolaa. Suistoalueilla taas on makeaa vettä, jota virtaa joista. Jokiin makeaa vettä tulee sateena ja pohjavedestä.
Etelämantereen jäätikkö on kerrostunut tuhansien vuosien aikana.
Kirjallisuutta:
Kakkuri, Juhani: Planeetta maa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1991)... |
| Kasvaako maapallon massa väestönkasvun seurauksena vai ovatko "ihmisten rakennusaineet" vain muotoaan muuttanutta olemassa olemaa ainetta? Entä jos oleletaan,… |
3127 |
|
|
|
Maapallon kokonaismassan muutokset eivät riipu eliökunnan määrällisistä muutoksista. Kaikki elollinen rakentuu massassa jo mukana olevista aineksista eli yksilön lihominen "laihduttaa" vastaavasti ympäristöä.
Maapallon kokonaismassa voi kyllä kasvaa, mutta kasvun lähteenä on avaruudesta maan pinnalle jaksavat pienet ja joskus harvoin isommatkin kappaleet. Toisaalta maa menettää koko ajan massaansa avaruuteen vuotavana säteilynä. En tähän hätään löytänyt varmaa tietoa siitä, kumpi virta on suurenmpi, mutta veikkaisin, että tänne tulee hiukan enemmän materiaa kuin sitä virtaa ulos.
Millään näistä ilmiöistä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, koska maapallon oma massa on niin valtava (noin 5,973 x 10 potenssiin 24 kiloa). Vaikka ihmisiä on... |
| Haluaisin tietää onko mahdollista nähdä kuu yhtä aikaa Tampereelta ja Kambodzan Sihanoukvillestä? Ja koska? |
960 |
|
|
|
Timeanddate.com-sivustolta löytyy kartta, joka näyttää, missä päin maailmaa kuu on kulloinkin nähtävissä horisontin yläpuolella: http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/light.html. Kartan alapuolelta voi valita haluamansa päivän ja kellonajan, ja "change time" -painike päivittää kartan. Kartalla kirkkaana näkyvällä alueella kuu on periaatteessa nähtävissä, sääolosuhteista ja kuun vaiheesta riippuen. "View Day and Night Map" -linkki aivan kartan alareunan alla näyttää lisäksi, missä päin maailmaa on päivä ja missä yö.
Kartta ei siis huomioi kuun vaiheta, vaan vain sen sijainnin - uudenkuun aikaanhan kuu ei Maasta käsin näy. Samalta sivustolta löytyy myös taulukko kuun vaiheista: http://www.timeanddate.com/calendar/moonphases.html.... |
| Jos maapallo olisi pingispallon kokoinen, niin kuinka suuri aurinko silloin olisi, jotta mittasuhteet säilyisi oikeina? Entä kuinka kaukana se olisi silloin… |
17190 |
|
|
|
Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm.
Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin... |
| Minä muistaakseni joskus olen lukenut, että joku "tieteilijä" on väittänyt, että maapallon akselin kaltevuus saattaa vaihdella esim. pohjoisen pallonpuoliskon… |
1016 |
|
|
|
Astrobiology Magazine –lehdessä on julkaistu tutkimus, jonka mukaan Grönlannin jään sulaminen on vaikuttanut maan akselin kallistumiseen. Muutos on noin 2.6 senttimetriä vuodessa http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3162 . Onkohan tämä etsimäsi uutinen: http://www.astrobio.net/exclusive/3713/how-earth-acutes-orbital-shift-s… .
|
| Kuinka monta vuotta vanha on maapallo? |
4140 |
|
|
|
Teoksen ”Geologica: elävä ja muuttuva maapallo” (Ullman, 2009) mukaan maapallon iäksi on arvioitu noin 4,6–5 miljardia vuotta. Kun puhutaan noin kaukaisista ajoista, kovin tarkkaa aikaa ei ole mahdollista määrittää. Kyseisestä kirjasta löytyy paljon tietoa aiheesta, jos se kiinnostaa laajemmin.
|
| Haluaisin tietää, mistä löytyisi tietoa elämän synnystä maapallolla? Eli miten kemialliset aineet muuttuivat geneettistä informaatiota tallentaviksi ja itseään… |
1306 |
|
|
|
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on suomennettu varsin paljon viime vuosina, joten suomenkielistä luettavaa löytyy runsaasti.
Adams, Fred: Elämää multiversumissa (Like, 2004)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (WSOY 2005)
Ganten, Detlev: Luonto, tiede ja elämä : kaikki, mitä tulee tietää (Ajatus 2007)
Krauss, Lawrence M.: Atomi : matka maailmankaikkeuden alusta elämän syntyyn ja siitä edelleen (Terra cognita, 2002)
Ward, Peter D.: Tuntematon elämä : vieraan elämän synteesi ja Nasan tutkimukset maanulkoisesta elämästä (Ursa 2006)
Lehtiartikkeleita:
Palmgren, Gorm: Elämän aineksia avaruudesta (Tieteen kuvalehti 5/2007)
Palmgren, Gorm: Elämän resepti : kaikki ainekset tiedossa - tekotapa tuntematon (Tieteen kuvalehti 13/2005)... |
| Ihmiskunnan lisääntyminen: Milloin tuli täytöön 1 miljardi, sekä seuraava aina tähänpäivään asti..? |
1858 |
|
|
|
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
