J. H. Erkon Hämäläisten laulun (alkujaan Hämäläisen laulu) 7. säkeistöstä näkee kahta versiota: yhdessä lauletaan "kun miestä missä tarvitaan" ja "kun toimeen… |
381 |
|
|
|
J. H. Erkko kirjoitti ”Hämäläisen laulun” toukokuussa 1869, ja runo sisältyy hänen esikoiskokoelmaansa ”Runoelmia" [1] (1870). Siinä 7. säkeistössä kumpikin säe alkaa sanalla ”jos”:
”Jos miestä missä tarvitaan,
Maan eestä vaikka kaatumaan,
Niin uljaita on uroita,
On järkeä, on kuntoa,
Jos toimeen tartutaan.”
Reijo Pajamo kirjoittaa (s. 29): ”Erkon käyttämä ehdollinen, tulevaisuuteen viittaava jos-muoto on sittemmin saanut kansan suussa reaalisemman ilmaisun ’kun toimeen tartutaan’.”
Lähteet:
Erkko, J. H.: Runoelmia [1]:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100871/Runoelmia-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pajamo, Reijo: Maakuntalaulumme (WSOY, 1987)
|
Löysin aiemman kysymyksen, jossa kysyttiin "Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi?" ja vastauksen "Tämän A.V… |
388 |
|
|
|
Cd-levyn Madetoja, Leevi: ”Complete songs for male voice choir” (Finlandia Records, 1997, 0630-19807-2) tekstilipukkeessa on laulusta vain kaksi säkeistöä eikä kysymäsi säe ole niiden joukossa. Madetoja on ilmeisesti valinnut vain kaksi säkeistöä tästä A. V. Forsmanin (vuodesta 1906 lähtien Koskimies) monisäkeistöisestä runosta tai runoelmasta omaan sävelmäänsä.
Cd-levyllä ”Isänmaan lauluja” (Fazer Musiikki, 1992, Finlandia Records 566052) on Oskar Merikannon säveltämä ”Kymmenen virran maa”. Sen tekstilipukkeessa on neljä säkeistöä suomeksi ja englanniksi ja niiden joukossa on myös etsimäsi säe (”tulevaisten toivojen kallis maa!”): ”Precious land of future hopes!” Laulun englanninkielinen nimi on tällä levyllä ”Land of ten streams”.... |
Yritin miettiä, mikä mahtaa olla kappaleen nimi, joka alkaa jotakuinkin näin: "Itäisen uudenmaan rannat, pellot ja kalaiset veet, ne kerran mulle kauneina on… |
835 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun... |
Onko Koskimiehen ja Merikannon maakuntalaulua Kymmenen virran maa käännetty englanniksi? |
602 |
|
|
|
Tämän A.V. Koskimiehen tekstin on säveltänyt myös Leevi Madetoja ja sen englanninkielisen käännöksen pitäisi löytyä levyn Madetoja, Leevi, säv. : Meet the composer : complete songs for male voice choir. Finlandia Records, p1997. tekstiliitteeestä nimellä The Land of Ten Mighty Streams. Levy on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1388632__Smeet%20the%20com…
|
Päijät-Hämeen maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa, nuotinnos, mistähän löytyis? Säveltäjä Matti Porola |
3153 |
|
|
|
Vihreiden harjujen maa -nuotti löytyy Lahden kaupunginkirjastosta.
Tässä julkaisun tiedot:
Nuotti
Tekijä / esittäjä Porola, Matti (säv.)
Teoksen nimi Vihreiden harjujen maa
Aineiston yleismääre Nuottijulkaisu
Muut tekijät Porola, Matti (san.)
Laitinen, Terho (san.)
Kiiski, Jarkko (sov.)
Julkaisutiedot [Lahti] : [Päijät-Hämeen Liitto], 1999
Ulkoasu 1 sävelmänuotti (2 s.)
Huomautus Päijät-Hämeen maakuntalaulukilpailun voittaja 1998
Sanat, melodia, sointumerkit
ISBN (sid.)
Pääkielet suomi
Asiasanat / Aihe maakuntalaulut : Suomi : Päijät-Häme
YKL-luokka 78.8942, 78.322
|
Kysyisin mistä kirjastosta löytyy sellainen cd-levy, jossa on kaikki maakuntalaulut? |
2932 |
|
|
|
Maakuntalauluilla tarkoitetaan Suomen historiallisten ja nykyisten maakuntien kunniaksi sävellettyjä tai tuohon tarkoitukseen myöhemmin valittuja lauluja. Kaikki maakuntalaulut paitsi Maasalon Lapinmaa löytyvät cd:ltä Maakuntalaulumme/Jyrki Anttila ja Satakunnan Sotilassoittokunta, johtaa Riku Huhtasalo, S.l. : Satakunnan Sotilassoittokunta, 2006. Laulut on sovitettu lauluäänelle ja puhallinorkesterille. Maakuntalauluja on koottu myös seuraaville cd-levyille: Kotimaan kasvot/Suomen laulu (esitt.), Helsinki : Finlandia Records, p1998. Kokoelma perinteisiä isänmaallisia ja maakuntalauluja; Isänmaan lauluja = Songs of the Fatherland/Eri esittäjiä, Espoo : Fazer Music, p1992. Alkuperäisäänitteet ovat vuosilta 1972-1992.
HelMetistä... |
Onko Varsinais-Suomen maakuntalaulun sanoja kirjastossa? |
2082 |
|
|
|
Varsinais-Suomen maakuntalaulun (Varsinaissuomalaisten laulu) sanat löytyvät esimerkiksi Varsinais-Suomen liiton sivuilta ( http://www.varsinais-suomi.fi/Default.aspx?id=343043 ).
Toki laulun sanat ja nuotit ovat myös monessa laulu- / nuottikirjassa esimerkiksi:
Uusi kultainen laulukirja
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, 2000
Honkain keskellä : Seura- ja erälaulukirja
Helsinki : Ajatus, 1999
Palamo, Reijo
Lehti puusta variseepi : Suomalainen koululauluperinne
Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1999
Suuri toivelaulukirja 7
Helsinki : Fazer Musiikki/Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1988
|
Tarvitsisin äkkiä Nälkämaan laulun (Kainuun maakuntalaulun) sanat+nuotit, mistäköhän saisin? |
4410 |
|
|
|
Nälkämaan laulu löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista :
SUURI toivelaulukirja 4. Musiikki Fazer 1984.
PAJAMO, Reino : Lehti puusta variseepi. WSOY 1999.
PAJAMO, Reino : Maakuntalaulumme. WSOY 1987.
KULTAINEN laulukirja. Musiikki Fazer 1989.
ELÄMÄNI lauluja 1. Kirjapaja 1993.
Näitä voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
|
Keski-Suomen maaseutulaulun sanat. |
6715 |
|
|
|
Tarkoittanet Keski-Suomen maakuntalaulua. Keski-Suomeen liittyviä lauluja on useita, mutta tutuin niistä lienee Keski-Suomen kotiseutulaulu, joka alkaa:
"Männikkömetsät ja rantojen raidat...". Tämän laulun sanat löytyvät monista laulukirjoista, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 3.
Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:
Männikkömetsät ja rantojen raidat, laaksojen liepeillä koivikkohaat,
ja polut korpia kiertävät kaidat, kukkivat kummut ja mansikkamaat.
Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja kuu Hankaveen,
vuorien huippujen kauneus ylhä, ah kotiseutua muistoineen.
Reijo Pajamon kirjassa Maakuntalaulumme on laulun sanojen ja nuottien lisäksi
myös taustatietoa tästä ja muista Keski-Suomen kotiseutulauluista.
|