Ketkä ovat kirjoittaneet seuraavat runot? Mistä teoksista nämä runot löytyvät? TIPO TIE "Jossain vaiheessa tajusin että isä vaan lähti Me jäätiin Kallioon… |
145 |
|
|
|
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista... |
Miten jatkuu Erkki Salmenhaaran runo, joka alkaa ”Sininen myyrä valuu taivaalta”? Missä se on julkaistu? |
212 |
|
|
|
"Sininen myyrä putoaa pilven läpi. / Kuu sulaa ja valuu maahan. Kengät / tarttuvat liimaan, taivas on irti." runoili Erkki Salmenhaara sikermänsä Yhdeksän runoa toisessa runossa. Yhdeksän runoa julkaistiin Parnasso-lehden numerossa 5/1961. |
Huomenta Minulla olisi nyt kysymys ja ehkä täältä löytyisi vastaus. Olen lukenut vanhoja sanomalehtiä Turusta, Länsisuomen Työmies nimisessä lehdessä 1900 on… |
138 |
|
|
|
Nimimerkki "M. S." oli työläisrunouden pioneereihimme lukeutunut Matti Saarinen (1860–1939).
Saarinen oli kiertokoulun käynyt muonamiesperheen poika. 17-vuotiaana hän siirtyi Turkuun, työskenteli renkinä, vanginvartijaoppilaana ja merimiehenä. Solmittuaan avioliiton vuonna 1888 hän siirtyi tehdastyömieheksi (ensin viini- ja oluttehtaalle, sittemmin sokeritehtaalle). Tehtaalaisena Saarinen tempautui aktiivisesti mukaan työväenrientoihin. Vuodesta 1898 hän esiintyi Länsisuomen Työmiehen avustajana ja vuosina 1900–02 lehden toimitussihteerinä. Pian suurlakon jälkeen hän perustuslaillisen yhteistoiminnan kannattajana jätti jyrkille linjoille lähteneen työväenliikkeen ja ryhtyi lihakauppiaaksi. Saarinen rikastui, kääntyi uskonnolliseksi... |
Tyttäreni muistaa lukeneensa teosta, jossa Pablo Nerudan tekstejä oli espanjaksi ja suomeksi rinnakkain. Nyt haluaisin lukea sitä tyttärentyttäreni kanssa -… |
205 |
|
|
|
Nerudan Runoja-kokoelman esipuheessa on muutama tekstikatkelma sekä espanjaksi että suomeksi, mutta ainoa teos, josta löysin kokonaisia Nerudan runoja rinnakkain alkukielisinä ja suomennoksina, on antologia Tuhat laulujen vuotta. Valikoima sisältää runoja yli kahdeltasadalta runoilijalta, joten otos kunkin lyyrikon tuotannosta on teoksessa väistämättä näytteenomainen. Nerudalta mukana on kolme runoa: Ercilla, Jinete en la lluvia (Ratsumies sateessa) ja Walking around (Kävelyllä). |
Miten on mahdettu suomentaa espanjankielinen fraasi "¡Cuánto río allá arriba!" Octavio Pazin runossa Särkynyt vesiruukku? Pitäisi löytyä teoksesta Näin… |
154 |
|
|
|
Anselm Hollo on tulkinnut kysymyksen fraasin Särkynyt vesiruukku -käännöksessään sanoin "ja niin monta jokea" (Näin ihminen vastaa, s. 105). |
Olisiko mahdollista löytää suomennoksena Edith Södergranin runo, joka alkaa: Älkää suostuuko…. ….keskellä myös Oppikaa ojentamaan käteenne…. Saaritsan… |
230 |
|
|
|
Kyseessä lienee Ruusualttari-kokoelman runo Voimakkaille, joka alkaa "Paetkaa yksinäisyyteen! Olkaa miehiä! / Älkää suostuko surkastuneiksi kääpiöiksi -- " Loppupuolelta löytyvät säkeet "Oppikaa nousemaan kuin aallot myrskyssä. / Ojentakaa veljille kätenne, maailma muuttuu toiseksi." (Pentti Saaritsan suomennos Södergran-valikoimasta Tulevaisuuden varjo; runo sisältyy myös Södergranin lyriikan yksiin kansiin kokoavaan kirjaan Elämäni, kuolemani ja kohtaloni : kootut runot). |
Mistä teoksesta löytyy Aari Surakan kirjoittama runo "Katoamaton" |
256 |
|
|
|
Katoamaton löytyy Surakan vuonna 1961 julkaistusta kokoelmasta Jumalan siunaus yksinäisyydessä. |
Runo Hidas valssi Kirjoittanut Maire Vaajakallio Mistä löydän tämän runon? |
134 |
|
|
|
Hitaan valssin voi löytää ainakin kahdesta runoantologiasta:
Maan ilmeet : Keski-Suomen Kirjailijain runoantologia (Keski-Suomen Kirjailijat, 1976)
Runon ääni : lausujain juhla-antologia (WSOY, 1988) |
Pitäisi selvittää, mistä runosta on peräisin Majakovskin kuuluisa säe: Ananasta ahmi, hotkaise pyy, loppusi porvari lähestyy. |
472 |
|
|
|
"'Ananasta ahmi, / hotkaise pyy, / loppusi, porvari, / lähestyy.'" – Nämä säkeet ovat peräisin Arvo Turtiaisen suomentamasta Majakovskin runoelmasta Vladimir Iljitš Lenin (s. 59), jonka "sosiaalisena tilauksena" oli Leninin kuoleman aiheuttama maansuru. Majakovski aloitti runoelman kirjoittamisen keväällä 1924 ja saman vuoden lokakuussa työ oli valmis.
Turtiaisen kääntämä Vladimir Iljitš Lenin ilmestyi suomeksi Tammen kustantamana vuonna 1970. Se sisältyy kokonaisuudessaan myös 1984 ilmestyneeseen Valitut runot -koosteeseen. Ensimmäisen suomenkielisen tulkinnan Majakovskin runoelmasta laati Armas Äikiä. Se sisältyy Karjalan ASNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1958 julkaisemaan Majakovski-valikoimaan Runoja ja runoelmia.... |
Mikä Tommy Tabermanin runokirja? Siellä onnen maassa käsiinkin on piiretty huulet, jotta sormet voisivat suudella. |
227 |
|
|
|
Sanoin "Siellä, Onnen maassa..." alkava runo on Tabermannin kokoelmasta Aistien alamainen. Se sisältyy myös hänen "rakastetuimpia runojaan" sisältävään valikoimaan Ihme nimeltä Me. Käsiin ei kuitenkaan ole piirretty, vaan niihin on "vaihdettu huulten nahka". |
Käytetäänkö Suomessa termiä villanelle-runo? Jos ei, mikä olisi suomenkielinen vastine? |
319 |
|
|
|
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani... |
Suomalaisten naisten kirjoittamia humoristisia runoja, laulutekstejä tai aforismeja? |
298 |
|
|
|
Tässä joitakin vinkkejä.
Koskinen, Karoliina: Likkoje jutui (Minerva 2006)
Laaksonen, Heli: useita runokokoelmia
Luhtanen, Sari & Paju, Tiina: Maisa & Kaarina. Naisen nyrkkisäännöt (Otava 2004)
Oksanen, Aulikki: Kootut mustelmat : runoja ja lauluja (WSOY 1992)
Perttula, Pirkko-Liisa: Harmaat pantterit (Otava 2011)
Toppi, Merja: useita runokokoelmia
|
Kenen runo on "Kaksi hautaa"? |
151 |
|
|
|
Kaksi hautaa -niminen runo löytyy ainakin V. A. Koskenniemen tuotannosta. Kolmiosainen runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Latuja lumessa (WSOY, 1940). |
Runo alkaa: Rakennan siltaa sinuun, ei mitään kapulalossia ( sitten on jotain ..siltaa, joka kestää itkut, tuskat, huudot.. |
130 |
|
|
|
Runo on Risto Kormilaisen Rakennan siltaa sinuun (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kaipaus on kuin kaivo (WSOY, 1978). |
Joskus 1990-luvulla luin vaikuttavan runon, jossa puhuttiin siitä miten suurin osa maailman väestöstä elää köyhyydessä ja "matkustaa toisella kannella". Olen… |
177 |
|
|
|
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI… |
Carl Collan on säveltänyt Z. Topeliuksen runon På Roines Strand. Bells Publishing-kustantamon nuotissa toinen säkeistö alkaa "Fader min är en tall i skogen… |
156 |
|
|
|
Verkossa saatavilla olevien lähteiden perusteella Topeliuksen runossa toisen säkeistön alku alkuperäisenä kuuluu "Fader min är en björk i skogen". Suomeksi lauletaan Kerttu Vehmaan käännöksen mukaan "Metsän koivu on taattoseni".
Ainakin joissakin Collanin sävellyksen ruotsinkielisissä nuottipainoksissa koivu on vaihtunut mäntyyn: "Fader min är en tall i skogen". Tässä muodossa säkeistö alkaa myös varhaisimmassa levytysversiossa vuodelta 1909, jossa laulun tulkitsi Oscar Ralf.
Liekö säveltäjällä tai nuotin puhtaaksikirjoittajalla tapahtunut virhe, joka on vakiintunut käytännöksi? Tähän osaa ehkä vastata joku musiikinhistorian erikoistuntija.
Lähteet:
Topeliuksen valittuja runoja (sivulla 85).
Runo Runeberg-tietokannassa
Digitoitu... |
Muistelen nähneeni joskus kauan sitten Jacques Prevertin runosta napatun sitaatin, joka kuului suurinpiirtein näin: " Aasi, kuningas ja minä. Huomenna olemme… |
240 |
|
|
|
Säkeet ovat alun perin Prévertin runon Chanson du mois de mai ensimmäinen säkeistö: "L'âne le roi et moi / Nous serons morts demain / L'âne de faim / Le roi d'ennui / Et moi d'amour". Neljäs säkeistö toistaa nämä rivit ja lisää vielä yhden: "Au mois de mai". Alkukielisenä runon voi lukea Prévert-valikoimasta Histoires (1946) tai sen täydennetystä laitoksesta Histoires et d'autres histoires (1963).
Kysymyksen suomenkielisen käännöksen alkuperää en valitettavasti onnistunut selvittämään. Ainoa kokonaisuudessaan suomennettu Prévert-kokoelma on Paroles vuodelta 1946 (Sanoja, 2016). Tutkimissani muita Prévert-suomennoksia sisältävissä runoantologioissa tai lehdissä ei "Toukokuun laulua" vastaani tullut. Runoilija Lasse Heikkilän... |
Lauri pohjanpään sanat runoon kevät |
881 |
|
|
|
Lauri Pohjanpään runon kevät voi lukea muun muassa näistä linkeistä:
http://mirjammatilda.blogspot.com/2017/04/hei-vaan-puro-huus-ohi-rynnat…
https://www.etlehti.fi/comment/114893#comment-114893
https://kareliakuoro.files.wordpress.com/2013/04/kevc3a4t.pdf |
Miten jatkuu Niilo Rauhalan runo: Tule sinä, joka näet veneeni hädän ja tunnet kaikki uponneet kivet. Tule ja seisahdu sieluni vesille, jotta näkisin: aamu on… |
364 |
|
|
|
Säkeet ovat peräisin Rauhalan vuonna 1981 julkaistun Ikkuna rohkeuteen -kokoelman runosta, joka alkaa sanoin "Hyökynä kohisee sieluuni tuuli". Kysymyksen sitaattiin sisältyy jälkimmäinen runon kahdesta säkeistöstä lähes kokonaan. Lopusta puuttuvat vain sanat "lintujen sini vetten päällä":
"Tule Sinä, joka näet / veneen hädän / ja tunnet kaikki uponneet kivet, / tule ja seisahdu sieluni vesille, / jotta näkisin: / aamu on lämmin / ja taivas avoin, lintujen sini / vetten päällä." |
Muistiini on jäänyt runo tai mikä tämä nyt onkaan. Tekijää en muista, en löydä netistä enkä kirjahyllystäni. Löytäisittekö te sille tekijän ja vuosiluvun? Ehkä… |
187 |
|
|
|
Runo, josta kysymyksen säkeet ovat peräisin, on Runo ja kivääri V. A. Koskenniemen vuonna 1940 julkaistusta kokoelmasta Latuja lumessa. |