lyriikka

Tilaa aihepiirin lyriikka RSS-syöte
641 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Jevgeni jevtusenkon, runo "äiti ja neytronipommi "voitu kirjoittaa ennen vuotta 1982, jolloin samanniminen runokokoelma painettiin. Mielestäni kuulin sen… 29 Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä  – tai sen osia –  olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä...
Olen lukenut runon, jossa verrataan vilja- (tai ruis-) pellon lainehtimista tuulessa Mozart'in Requiem'in "Domine Jesu Christe" -osan alkuun. Sittemmin olen… 36 Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52).
Onkohan Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa niin etevää "suomalaisen isänmaallisuuden" tuntijaa, joka osaisi seisovilta jaloilta eli noin vain tunnistaa,… 130 Säkeet ovat Johan Jacob Nervanderin. Kysymyksen sitaatin mukainen suomennos vaikuttaa olevan peräisin J. V. Snellmanin Kootuista teoksista löytyvästä johdannosta teokseen Skrifter af Johan Jakob Nervander:"Nervander olikin syvimmästä sielustaan laulanut: Henkeni sä löydät aina sieltä, / missä hehkuvimmin sytyttävät mieltä / valo, vapaus, isänmaa." (Kootut teokset. 10, Elämäkertoja, puheita, esitelmiä, runoja, s. 18. – WSOY, 1930 ; Kootut teokset. 12, Heinäkuu 1849–elokuu 1855, s. 231. – Opetusministeriö, 2003)Lainatun runon Till Miss L. kokonaisuudessaan suomentanut Toivo Lyy on tulkinnut saman katkelman näin: "Henkeän' ei vangiks saa / Maiset siteet: sieltä sen sa aina / Löydät, missä loistaa voitokkaina / Vapaus, Valo, Isänmaa!" (Miss L–...
Pentti Saarikoski kirjoittaa Hämärän tanssien ensimmäisellä sivulla näin: "Meidän on nukuttava limittäin/ jalat koukussa/ näitä sänkyjä ei ole tarkoitettu… 64 Käsillä olevista lähteistä ei valitettavasti äkkiseltään löytynyt vastausta tähän kysymykseesi. Pentti Saarikoski opiskeli antiikin kieliä ja filosofiaa, viittasi teoksissaan paljon antiikin mytologiaan ja myös suomensi etenkin antiikin Kreikan tekstejä, mikä tutkijoiden mukaan on näkynyt myös hänen omassa tuotannossaan. Sänkyä on yleisesti länsimaisessa kulttuurissa pidetty muun muassa yksinolon ja rakkauden metaforana. Voisiko sänky olla liian pieni siksi, että runon kertoja rinnastuu joko jumaliin tai jättiläisiin, joita pidettiin Gaian (maa) ja Uranuksen (taivas) lapsina? Antiikin tarustoon kuuluu kertomuksia varhaisten jättiläisten ja jumalten taisteluista. Kannattaa tutustua Pentti Saarikoskea käsitteleviin opinnäytetöihin...
Missä Claes Andersonin runokirjassa on runo, joka alkaa lauseella "onnelliset ihmiset eivät tiedä mitä onni on"? 40 Kyseinen runo löytyy teoksesta On kylmä, täällä palaa : kaksi runokokoelmaa (WSOY 2004). Runo löytyy aivan lopusta.Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran ruotsiksi nimellä Det är kalt, det brinner vuonna 2003 ja suomeksi 2004. Kääntäjänä Jyrki Kiiskinen.
Ilpo tiihosen valse triste -runon sanat! Mistä ne voisin löytää? Myös muut klassisiin sävelmiin tehdyt sanoitukset Perkiö, Oksanen jne. kiinnostaisivat. Ne… 36 Sanoitukset on kaikki tehty tilaustyönä albumille. Ne löytyvät äänitteen kansilehtisestä, mutta niitä ei ole välttämättä julkaistu muualla - ehkä niitä nähdään tulevaisuudessa runoilijoiden kootuissa teoksissa. CD-levy saateteksteineen on varattavissa Vaski-verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.634149Tiihosen sanoitukset Valse tristeen on julkaistu kansilehtisen lisäksi myös Parnassossa 6/2008.Lähde:https://yle.fi/a/3-6114137
Muistaakseni Lauri Pohjanpään eräs runo päättyy näin "portinpieli kaatuu, kun vähän koskettaa, pois lähtee jätkä, paatuu, ja polttaa tupakkaa." Mikä on runon… 36 "Veräjänpieli kaatuu, / kun hiukan koskettaa. / Pois jätkä kulkee, paatuu / ja polttaa tupakkaa." – Näin päättyy Einari Vuorelan runo Jätkän koti, kokoelmasta unhoituksen maa (1937).
Onko Aleksandr Puškinin runoa (tiettävästi vuodelta 1829), joka alkaa sanoilla На холмах Грузии лежит ночная мгла suomennettu? 42 Runosta löytyy ainakin kaksi suomennosta: Ilpo Tiihosen tulkinta (raakakäännökset ja toimitustyö Jukka Mallinen) kokoelmassa Muistomerkki (WSOY, 1999) ja Olli Hyvärisen käännös kokoelmassa Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 (Atrain&Nord, 2018).Alkusäkeet näissä ovat seuraavanlaiset: "Yön usva peittää kumpuilevan Gruusian" (Tiihonen) "Yön usva peittelee kummut Gruusian" (Hyvärinen)
Onkohan runoilija Matthew Arnoldin runoa "Thyrsis" (1865) koskaan suomennettu? 38 Arnoldin runoja on käännetty suomeksi perin vähän, ja Thyrsis vaikuttaa kuuluvan hänen lyyrisen tuotantonsa suomentamattomaan osaan.
Mistä runosta ovat nämä säkeet: "Kettu kehuu vainajaa: ei usein moista kätke maa. Hän kiittää menneen elämää, on hälle tuttu totuus tää: Ken nostaa kuolleen… 85 Muisteltu runo on V. E. Törmäsen Karhun kuoltua kokoelmasta Elämän korpi.
Kuka on kirjoittanut lapseen ja teatteriin liittyvän runon, jossa lapsi seuraa sylistä mukana eläen esitystä ja lopussa todetaan että "istuin teatteri sylissäni?" 43 Kyseessä on Pentti Saaritsan runo Näin näytelmän (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Tritonus (Kirjayhtymä, 1976).
Arto Mellerin esikoiskokoelman Schlaageriseppele- runossa 'Zola' On lainausmerkein kohta >>Rokkoa isoan, ja ruttoa, jotka synnyttävät ikimahon kauneuden… 39 En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Mistä runosta on seuraavanlainen katkelma? "...Enemmän kuolleena kuin elävänä, katselin tähtiä kaikkien hylkäämänä. Silloin tuttu kosketus päällä pääni, hellä… 39 Muisteltu katkelma on peräisin Jaakko Haavion runosta Suomen kuusi, kokoelmasta Ikikevät (WSOY, 1947).
Mikähän runo on kysymyksessä kun päässä pyörivät säkeet "tänne tulleen lukkarin vois/ ja myöskin suntion käskeä pois/ ja itsekin mennä saisin"? Jaakko/ Martti… 51 Kyllä, säkeet ovat Jaakko Haavion runosta Jumalanpalvelus, kokoelmasta Ikikevät (WSOY, 1947).
Mikä on talvehtia sanan vastakohta. Jos linnut talvehtii etelässä, mitä voi sanoa, jos joku viettää kesää vaikka pohjoisessa? 127 Talvehtia-sanalle ei ole suomen kielessä vastakohtaa. Jäin kuitenkin pohtimaan kesän viettämisen ilmaisemisen mahdollisuuksia.On joitakin kieliä, joissa kesän viettämiselle on oma sanansa. Esimerkiksi englannin kielessä talvehtia-verbin kääntyy sanaksi winter, jota käytetään myös substantiivin talvi käännöksenä. Sana summer taas kääntyy sekä kesäksi että kesän viettämiseksi. Espanjaksi talvehtia kääntyy muotoon invernar (talvi on espanjaksi invierno) ja viettää kesää veranear (kesä on verano). Suomen kielessä lähimpänä kesän viettämistä teonsanana voisi päästä kesiä-verbi, mutta sillä on toisenlainen merkitys: kesimisellä viitataan hilseilyyn, siis ohuen kerroksen irtoamiseen esim. ihosta tai limakalvosta. Toisaalta — ihohan kesii usein...
Vuosikymmeniä sitten filosofianopettajani hoki toisinaan ruotsinkielistä lausahdusta. Muistaakseni se meni näin: Tack för det vackra minne. Du väckt i mitt… 144 Kyseinen säkeistö on peräisin J. L. Runebergin kirjoittamasta runoteoksesta Fänrik Ståls sägner (suomeksi Vänrikki Stoolin tarinat) ja sen runosta nimeltä von Essen. Runon säkeistö menee ruotsiksi näin: "Och tack för det vackra minne, du väckt i mitt hjärta, du, och tack för ditt arga sinne, - och drag åt helvete nu!”
Mistä löydyn runon, jossa pikkupoika kuuntelee kirkossa puhetta, jossa mainitaan, että meille on tulossa vauva ja hän kauhistuu, kun isä oli sanonut, ettei… 96 Aino Suholan runo Suuri vieras löytyy kokoelmasta Jos ois joku, vaikka Jumala (Otava, 2008).
Löytyykö Alexander Popen runoa, jossa on kohta: "Fools rush in where angels fear to tread" käännettynä suomeksi mistään teoksesta? En tiedä runon nimeä. 71 Kyseisen lauseen sisältävä Alexander Popen runo on nimeltään ”An Essay on Criticism”, joka on julkaistu vuonna 1711. Popen elämäkertatietoja sisältäneissä teoksissa runon nimi oli suomennettu esimerkiksi Tutkielma (tai koelma) arvostelusta ja Tutkielma kirjallisuuden arvostelemisesta, mutta itse runoa ei ilmeisesti ole suomennettu kokonaisuudessaan. Tuon runon suomennosta on kysytty aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-niin-etta-alexander-popen?language_content_entity=fi eikä silloinkaan suomennosta löytynyt. Suuressa sitaattisanakirjassa tuo kohta ”Fools rush in where angels fear to tread” on käännetty ”Hullut ryntäävät sinne, minne enkelitkin pelkäävät astua” (s. 70). Lähteet: Koskimies, R. & Harjulehto, S...
Mikä on runossa mainittu "olkipylväs"? Nuoren, riuskan urosluteen mieli paloi vapauteen. Kutsuttuaan heimojoukon juhlasaliin sängynloukon urho päästä… 56 Jos huomioidaan siteeratun kohtauksen tapahtumapaikka "sängynloukon juhlasali", arvelisin Viidan tässä oljilla viitanneen entisaikojen patjojen ja tyynyjen olkitäytteisiin. Riuska lude on nostanut yhden oljista pystyyn pylvääksi ja noussut sen päähän sanomaansa julistamaan.
Etsin Juha Mannerkorven runoa "Elin sittenkin.." 45 Illan siluetti -sikermän kolmas runo Elin sittenkin sisältyy Mannerkorven kokoelmaan Ehtoollinen lasikellossa (1947). Ehtoollinen lasikellossa on kokonaisuudessaan mukana Mannerkorven kolme ensimmäistä kokoelmaa yksiin kansiin niputtaneessa kirjassa Runot 1945–1954.