lyriikka

Tilaa aihepiirin lyriikka RSS-syöte
590 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Saaritsan runo, julkaistu Kulttuurivihkoissa 1973. Aiheena Allende. Puhutaanko jotain näyttämöstä vai olenko vain itse visualisoinut sen, kun siinä on kohta,… 23 Kuusiosaisen runon 12.9.1973 V osa päättyy: "Kuulen: pimeän näyttämön taakse kohoaa vanha kulissi, / rosoinen, luotien hakkaama, pysty vuorenseinä / Andalusiasta Andeille, minä kuulen / monen runoilijan äänen, kahdentuneet kaiut. / Viime hetkilläsi, Neruda, / se ehti sinunkin taaksesi: / fasismin vahvistin, / tämän vuosisadan / kammottava kaikupohja."Allendea käsitellään runon II, III ja IV osissa, V osan aiheena on Pablo Neruda. Runo sisältyy myös Saaritsan vuonna 1973 julkaistuun kokoelmaan Syksyn runot.
Kirjastonhoitaja Haluan kysyä erään suomalaisen runon nimeä. Löysin jokin aika sitten instagramista Pentti Holapan kirjoittaman runon. Se oli hyvin kaunis… 34 Kysymyksen säkeet eivät ole itsenäinen runo, vaan ainoastaan ote pitemmästä tekstistä. Kokonaisuudessaan yli neljän sivun mittainen Jouluruno 1995 sisältyy Pentti Holapan kokoelmaan Älä pelkää! (WSOY, 1997).
Missä Tuomas Anhavan runoteoksessa on runosarja Taimen asuu koskessa? Kaj Chydenius on säveltänyt ko. sarjan. Apricus-kuoro esittää sen Chydeniuksen… 20 Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat...
Pitkospuita pitkin yö on jo ylitse saanut. Pursi on hukkunut humalaansa, kuovin itku on laannut. Kuka on kirjoittanut? 27 Säkeet ovat Vilho Koljosen kokoelmaan Laulava teini (Otava, 1944) sisältyvästä runosta Selkosten taakse. Humalaansa siinä on nukkunut pursu – ei pursi:"Pitkospuita pitkin. / Yö on jo ylitse saanut. / Pursu on hukkunut humalaansa / ja kuovin itku laannut."
Muistini hapuilee runoa kurkien muutosta, jossa vako viiltyy tyhjään. Äänet huutavat kaipausta paikkaan, joka poissa on, joka täältä poissa on. Helvi Juvosta? 34 Kurjet muuttavat ja "vako viiltyy tyhjään" Helvi Juvosen runossa Puolipäivän aikaan, joka julkaistiin alun perin kokoelmassa Päivästä päivään (WSOY, 1954).
Onko Jarkko Laineella tai jollakin muulla tunnetulla runoilijalla jokin runo, jossa on (muistaakseni) seuraavanlainen rivi: "niin villisti kieppuu musta valo"? 34 Jarkko Laineen kokoelmaan Tulen ja jään sirkus (Otava, 1970) sisältyvä runo Yön jengi päättyy säkeeseen "Miten villisti kieppuu musta valo."
Mieleeni nousee aina syksyn alkaessa sanat "Ota, mieti, veljeni tänään tuli syksy meille taas / Yö varjopanssarilla valloitti pihamaas" Että onko tämä nyt Yrjö… 26 "Ota, mieti, veljeni, tänään – / tuli syksy meille taas, / pimeys, vihollinen, / valloitti pihamaas, / yö varjopanssarilla –– "Näin alkaa P. Mustapään runo Kentillä hiljaisilla, joka sisältyy kokoelmaan Koiruoho, ruusunkukka (WSOY, 1947).
Luin joskus runon, josta muistan vain pari säettä :….Tulen luoksesi, kaadettu raita… ….tulit tuskastas kauniimmaksi…. Kenen kirjoittama ? 32 Muistellut säkeet ovat Mirjami Lähteenkorvan runosta Kaadettu raita, joka alun perin ilmestyi hänen viimeiseksi jääneessä kokoelmassaan Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968).
Mistä teoksesta löytyy L. Onervan runo, joka alkaa seuraavasti: "Jokainen joka täältä pois nukkuu vie mukanaan ajan historiaa Jokaisen myötä iäksi hukkuu… 52 Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Mikä runo, jossa kerrotaan Saatoin sinut asemalle jamär asfaltti tuoksui, lopussa on sanat: ota sydämeni sen parempi luonasi 48 Kyseessä lienee Rakel Liehun kokoelmaan Liian lähellä, liian äkkiä (WSOY, 1982) sisältyvä runo, joka alkaa säkeellä "Kevätsateessa saatan sinut sillan yli asemalle" ja päättyy säkeisiin "Sydämeni tahtoisin reväistä rinnastani, sanoa: / Ota tämä! Sen on parempi luonasi."
Topeliuksen runo Skogsskövlingen on mainittu monilla ruotsinkielisillä nettisivuilla. Onkohan se luettavissa suomeksi? 53 Yrjö Jylhän suomentama Metsänhaaskaus löytyy Topeliuksen Koottujen teosten osasta Runoja.
Kenen runo Te katsotte samaan suuntaan kuin lampaat 55 Näin ytimekkäästi runoili Risto Rasa kokoelmassaan Hiljaa, nyt se laulaa.
Etsin mummolle kaipaamaansa vanhaa runoa joka kertoo Karjalasta vuorotellen vanhuksen, aikuisen ja lapsen silmin. Tässä pätkä jonka hän muistaa. "Oma äitini… 184 Karjala-aiheisia runoja on etsitty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa. Kysymykseen on vastattu muun muassa 2022 ja vastaukseen on liitetty kattavasti eri Karjala-aiheisia runokokoelmia ja tekstejä. Vastausta pääset tarkistelemaan täältä. Vastauksen Helmet-linkit eivät enää toimi, mutta tämän Helmet-linkin kautta pääset tarkistelemaan erilaisten Karjala-aiheisten runoteosten saatavuutta Helmet-kirjastoissa. Tästä hakulistasta puuttuu esimerksiki Runon kultaista Karjalaa -teos vuodelta 1950, saatavuuden voit tarkistaa täältä.Valitettavasti suoraa vastausta en siis löytänyt, mutta ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Etsin runoa missä on kohta "... keskipäivä hikoilee kadulla/kadusta..." en löydä tätä enää mistään ja runo oli muistaakseni hyvin kaunis. Löytyisiköhän? 53 Annetut vihjeet eivät valitettavasti riittäneet johtamaan kaivatun runon jäljille.
Onko olemassa kirjaa, joka käsittelee kielikuvia, kielen keinoja, kuvakieltä, deskriptisiä/kuvailevia sanoja, onomapoeettisia eli ääntä mukailevia sanoja ja… 66 Sinua voisi kiinnostaa runoanalyysiin ja tekstianalyysiin paneutuvat kirjat ja tiettyjen suuntauksien keskeiset teokset. Esseet ja tutkielmat affektiivisuudesta ja kokeellisuudesta kirjallisuudessa voivat vastata monin tavoin juuri näihin mielenkiintoihisi, toki hieman kiertotietä jonkin tietyn esimerkin kautta.Annan muutamia suosituksia. Linkit aukeavat Vaara-finnaan, josta voit tehdä varauksia ja katsella teosten saatavuutta.Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos kirjallisuudentutkimukseen)Runousopin perusteet | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos runouteen)Lentävä hevonen : välineitä runoanalyysiin | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi) (perusteos...
Mikä on se arvo turtiaisen kokoelman nimi, jossa hän kuvaa stadin juhannusta? 74 Runo, jossa "eräs kundeista kertoo Arskalle miten ihmiset ennen viettivät juhannusta" sisältyy kokoelmaan Minä paljasjalkainen. Sisällysluettelosta se löytyy alkusanojen mukaan: "Ne meni johonkin strantsuun".
Missä runokirjassa on Claes Anderssonin runo suomeksi "Det finns en väg som ingen gått före Dig" 58 Alun perin kokoelmassa Dikter från havets botten (1993) julkaistu runo löytyy suomeksi Pentti Saaritsan kääntämästä Anderssonin runojen valikoimasta Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962–1993 (WSOY, 1996).
Missä kokoelmassa Pentti Saaritsalla on runo, jossa hän muistinvaraisesti siteerattuna kirjoittaa: Mitä muuta onni on, kuin melkein valmis onnettomuus olimme… 39 Muistellut säkeet ovat Monta naista -sikermän viidennestä runosta, kokoelmasta En osaa seisahtaa (Kirjayhtymä, 1969). Painopaikka on Simonpaino Oy, Helsinki.
Kenen kirjoittama runo? "Kevät on sulla, siis leivona lennä, joutsenna soutele selkää. Ylhäällä anna sun laulusi mennä, elon ulapoit' älä pelkää." 55 Kysymyksen sitaatti on viides säkeistö J. H. Erkon runosta Juhannusnuoriso.
Mitähän V. A. Koskimies tarkoitti sanoittamassaan laulussä (Kymmenen virran maa, 4. säkeistö) sanalla vilppaudella? 97 Kielitoimiston sanakirjan mukaan vilpas tarkoittaa 'vilkasta, ketterää, vikkelää'.Kymmenen virran maa -laulun teksti on peräisin A. V. Forsmanin (myöhemmin Koskimies) vuonna 1899 kirjoittaman kolmiosaisen runoelman keskimmäisestä osasta, jossa on kaikkiaan kolmetoista säkeistöä. Itsenäisenä Kymmenen virran maa -nimisenä runona hän julkaisi sen 1905 toimittamassaan valikoimassa Kokoelma suomalaista runoutta koulua ja kotia varten.Oskar Merikanto käytti säveltämässään laulussa Koskimiehen runosta sen ensimmäisen, kolmannen, seitsemännen ja viimeisen säkeistön. Kokonaisuudessaan kolmiosainen Kainuulle-runoelma ilmestyi painettuna vasta vuonna 1926 kokoelmassa Vuosien varrelta, osittain uudelleen runoiltuna. Tässä Nykyisyys-nimisen toisen osan...