Etsin Lauri Viitan runoa, jossa muistaakseni kohta: "Olisinpa surkea, jos muistuttaisin kurkea". Mistähän runosta mahtaa olla kyse? |
33 |
|
|
|
Säkeisiin "Olisinpa surkea / jos muistuttaisin kurkea." päättyy Kirsi Kunnaksen runo Kurki, joka sisältyy kokoelmaan Tiitiäisen satupuu. |
Haluaisin tietää kuka on kirjoittanut runon Pääsiäinen, joka alkaa sanoilla; maassa oli kirkot poltetut maahan syösty sadat kultaristit. Piispat, papit oli… |
25 |
|
|
|
"Kirkot oli maassa poltetut -- " runoili Lauri Pohjanpää. Pääsiäinen : nykyajan legenda sisältyy kokoelmaan Kärsimys ja elämä (1936). |
Luen L. Onervan runon nimeltä Lumottu, ja etsin siellä olevan verbin merkitystä. Nukuin kerran kuutamossa enkä entiseksi havaa; elämä on unijuomaa hiljaisesti… |
27 |
|
|
|
Havata-verbin merkitys on 'herätä unesta, havahtua'. Sana löytyy sekä vanhan kirjasuomen että Suomen murteiden sanakirjasta. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko Onerva tuntenut sanan entuudestaan vai yksinkertaisesti johtanut sen runollista vapautta käyttäen havahtua-verbistä.havata - Koko artikkeli - Suomen murteiden sanakirja havaita - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja havahtua - Kielitoimiston sanakirja |
Kenen runo tämä on? Onko Irja Askolan vai Anja Porion? Jeesus ei sanonut minä olen talo, oppirakennelma ja käyttäytymissäännöt. Hän lupasi olla tie, totuus… |
33 |
|
|
|
Runo Lepoa, läsnäoloa on Irja Askolan kirjasta Pyhän kanssa piilosilla (Kirjapaja, 2014). |
Haluaisin löytää Lauri Viidan runon pöyhkeilevästä ja itsestään suuria kuvittelevasta kukosta tunkiolla. Luin runon joskus vuosia sitten ja muistaakseni se… |
38 |
|
|
|
Tässä tarkoitettaneen Betonimylläri-kokoelman runoa Johtaja, joka päättyy: " -- voi nousta kukonnuppi korkealle / ja loistaa tunkiolta maailmalle!" |
Vasemmistolainen aikakauslehti 40-luku julkaisi 1945 (sivu 205) suomennoksen Henrik Ibsenin tunnetusta runosta Til min ven revolutions-taleren. Runon nimi on… |
34 |
|
|
|
Kyseinen suomennos on Hellaakosken. Sen varhaisin esiintymä on jo vuodelta 1925, jolloin se julkaistiin Maailma-lehdessä, Hellaakosken suomentamaksi kirjattuna.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/717725?page=20Runosta on olemassa myös Aale Tynnin myöhempi käännös antologiassa Tuhat laulujen vuotta. |
Miten Edgar Allan Poen runon Korppi eri suomennosversioissa on suomennettu nimi Lenore? Valter Juvan suomennoksessa nimi on Lenoora ja Niilo Idmanin… |
47 |
|
|
|
Oskar Nousiaisen Korppi-suomennoksessa Lenore on Lenore, Elina Huttusella Leonoora. |
Kenen teksti on " That it will never come again is what makes life so sweet "? Ja onko tätä suomennettu? |
39 |
|
|
|
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82) |
Onko kukaan tunnettu suomalainen runoilija kirjoittanut runoja mielisairaalasta? Useampi runoilija on kuitenkin päätynyt hoitoon mielisairaalaan ja olen… |
47 |
|
|
|
Ensimmäisenä mieleen tulevat Maila Pylkkönen (etenkin kokoelma Muistista) ja Pekka Kejonen (Hotelli Huminan lauluja). |
Etsin tämän lorun suomennosta, se on ilmestynyt lastenrunokirjassa viimeistään 1984 ja on ehkä Kaija Pakkasen. Mistä löytäisin sen? I Saw a Peacock, with a… |
41 |
|
|
|
Kaija Pakkasen suomenkielinen tulkinta runosta sisältyy Kaarina Helakisan, Pakkasen ja Panu Pekkasen suomennoksia sisältävään valikoimaan Hanhiemon runoja (Sanoma, 1977). Tässä sen nimenä on alkusäkeen mukaan Näin lammikon tulessa roihuavan. Runo löytyy myös nimellä Päättömyyksiä vuonna 1985 ilmestyneestä valikoimasta Taikahattu, joka kokoaa yhteen alun perin viidessä eri kirjassa vuosina 1976–84 julkaistuja Kaija Pakkasen suomeksi riimittelemiä runoja. |
Mikähän runo? Nukkua kuin silta? illasta aamuun se vie. Onko Juan Ramon Jimeneziä? |
32 |
|
|
|
Jiméneziähän se. Runo Yö löytyy Kirsi Kunnaksen suomentamana Kunnaksen vuonna 1956 julkaistusta kokoelmasta Vaeltanut ja hänen runotuotantonsa lastenrunoja lukuunottamatta yhteen kokoavasta kirjasta Puut kantavat valoa : runot 1947–1986 ja suomennoksia. |
Missä kirjassa on Solveig von Shoultzin runo: Keskiyö? |
32 |
|
|
|
Keskiyö on alun perin kokoelmasta Pilvenvarjo (Molnskuggan). Suomennos sisältyy myös von Schoultzin valittujen runojen kokoelmaan Puitten takaa kuulee meren. |
Missä Maila Pylkkäsen runokokoelmassa on runo Kipulintu? |
27 |
|
|
|
Maila Pylkkäsen kipulinturuno on kokoelmaan Jeesuksen kylä sisältyvän Vierastunnit-sikermän toinen runo Ampiainen (nimi sisällysluettelosta):" --kellonjousi piirtää ampiaisen, / kipulintu, ampiainen, / alituinen särky." (s. 70) |
Kenen naisrunoilijan runossa on rivi/ajatus "älä kenenkään ainoaksi ystäksi rupea" tai "ala". |
47 |
|
|
|
Taas kerran täytyy kääntyä valppaan lukijakuntamme puoleen vastauksen toivossa. Minulla on tarjota vain Juha Mannerkorpea, jonka Memento-runo sisältää hieman samansuuntaisen ajatuksen "lähimmäisesi ymmärtäjäksi älä rupea". |
Etsin suomennosta Goethen runoon, joka kuuluu englanniksi näin: So long as you haven’t experienced this: to die and so to grow, you are only a troubled guest… |
48 |
|
|
|
Säkeet ovat West-östlicher Divan -kokoelman ensimmäiseen osioon (Moganni Nameh : Buch des Sängers) kuuluvan runon Selige Sehnsucht viimeinen säkeistö. Löysin siitä kolme suomennosta, kaikki nimeltään Autuas kaipuu.Otto Mannisen suomennos Goethe-valikoimassa Runoja (Otava, 1928) on seuraavanlainen: "Kuole – synny! Kunnes lain / sydämees sen suljet, / olet valju vieras vain, / öistä maata kuljet."Teivas Oksalan tulkinta hänen toimittamassaan valikoimassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki (Artipictura, 2004) on tällainen: "Ellet tyydy lausumaan / 'Kuole, synny!' täällä, / olet synkkä ainiaan, / vieras myös maan päällä."Helmut Diekmannin ja Arja Hakulisen suomennosvalikoimassa Jälkisointuja : Goethen kirkkaimmat runot (Absurdia, 2013) säkeet... |
Missä (alkuperäisessä) kokoelmassa on Aaro Hellaakosken runo Vauhdissa? |
34 |
|
|
|
Vauhdissa sisältyy Hellaakosken viimeiseksi jääneeseen, postuumisti julkaistuun kokoelmaan Huomenna seestyvää (1953). |
Onko Shelleyn runo The Masque of Anarchy suomennettu? Säe "Ye are many, they are few". Tekoäly kertoi, että suomennos kuuluu "Teitä on monta, heitä vain… |
38 |
|
|
|
En löytänyt The masque of anarchya Shelleyn suomennettujen runojen joukosta.Tekoälyyn ei välttämättä voi luottaa kaunokirjallisuuden käännöksiä ja kääntäjiä jäljitettäessä. Uteliaisuuttani testasin oheista Shelley-säettä kahdella eri tavalla muotoillulla kysymyksellä ja sain kaksi erilaista vastausta. Ensimmäinen tarjokas oli Aale Tynni, joka on suomentanut kaksi Shelleyn runoa antologiaan Tuhat laulujen vuotta. Toisella kerralla minulle ehdotettiin Janne Virtasta, joka on kirjoittanut englanninkielisen yliopistollisen lopputyönsä The masque of anarchysta. Kun taas kysyin, onko runo suomennettu, sain kieltävän vastauksen.Tarjolla olevista tekoälyn suosittelemista vaihtoehdoista – Nummi, Tynni, Virtanen, ei ole suomennettu – oma... |
Minkä nimisessä teoksessa ja milloin ilmestyi Jevgeni Jevtusenkon runo "Ei, minä en tarvitse puolikasta..." ensi kertaa suomeksi? Mikähän on runon nimi? Kuka… |
33 |
|
|
|
Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967. |
Onko Jevgeni jevtusenkon, runo "äiti ja neytronipommi "voitu kirjoittaa ennen vuotta 1982, jolloin samanniminen runokokoelma painettiin. Mielestäni kuulin sen… |
28 |
|
|
|
Voisipa miltei sanoa, että käytännössä (runo)kirjat lähes poikkeuksetta sisältävät materiaalia, joka on kirjoitettu jo ennen julkaisuvuotta. Sekin on mahdollista, että kirjaan päätyneestä "lopullisesta" tekstistä on olemassa aikaisempia versioita, joita ei ehkä ole julkaistu painettuina, mutta niitä on silti voitu esittää vaikkapa suullisesti puhetilaisuuksissa, runomatineoissa – tai vaikkapa olympiakisoissa. Äiti ja neutronipommi -runon taustaa selvittäessäni vastaani ei kuitenkaan tullut viitteitä siitä, että sitä – tai sen osia – olisi esitetty Moskovan olympialaisissa. Valtionpalkinnon 1984 Neuvostoliitossa saanut runo on kotimaassaan yksi Jevtušenkon tunnetuimmista runoista, joten otaksuisin, että tällaista meriittiä siitä... |
Olen lukenut runon, jossa verrataan vilja- (tai ruis-) pellon lainehtimista tuulessa Mozart'in Requiem'in "Domine Jesu Christe" -osan alkuun. Sittemmin olen… |
33 |
|
|
|
Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52). |