| Löytyykö jostain listaa vanhoista lasten kesäsiirtolapaikoista? |
331 |
|
|
|
Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli... |
| Miten elämä muuttui Suomessa 1850-1915? Mistä löydän hyvän teoksen, jossa esitetään selkeä kokonaiskuva? |
328 |
|
|
|
Yleiskuvaa teollisuuden ja elämäntapojen kehityksestä aikavälillä 1850–1915 kannattaa lähteä etsimään esimerkiksi Suomen historian yleisesityksistä. Saatavilla on useita koko Suomen historian kattavia yleisesityksiä, tiettyihin aikakausiin keskittyviä teoksia sekä johonkin teemaan syventyviä teoksia.
Yksi tuore teos on Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittama Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana (2019), joka käsittelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään. Teoksesta löytyy esimerkiksi Sakari Saaritsan kirjoittama artikkeli "Miten Suomi lakkasi olemasta kehitysmaa? Taloudellinen ja inhimillinen kehitys 1800- ja 1900-luvuilla". Toinen tuore esitys on Pertti Haapalan... |
| Lohjalla Partioniemessä pidettiin heinäkuussa 1935 partiolaisten Kalevala- leiri, jossa oli vieraita ainakin Eestistä ja Unkarista. Löytyykö po. leiristä… |
1066 |
|
|
|
lohjan kaupunginkirjastossa on paikallislehti Länsi-Uusimaa mikrofilmattuna vuodesta 1914 alkaen. Uskoisin paikallislehden aikanaan kertoneen jotain leiristä. Valitettavasti kirjastolla ei ole aikaa tarkistaa asiaa, mutta mikrofilmejä voi käydä lukemassa pääkirjastossa sen aukioloaikoina.
Suomen Kuvalehdessä numerossa 32 vuodelta 1935 näyttäisi olevan artikkeli Lohjan Kalevala-leiristä. Lehteä ei ole Lukki-kirjastoissa.
Juhana Saarisen kirjassa Lohjan Eräveikkojen historia. Partiotoimintaa Lohjalla vuodesta 1917 on sivuilla 15-20 kirjoitus Kalevala-leiristä.
Radiodokumentteja ei näin pitkän ajan jälkeen löytynyt.
|
| Naisdekkaristi, jonka kirjojen tapahtumat sijoittuvat Lohjalle? |
985 |
|
|
|
Ainakin Johanna Tuomola on kirjoittanut useita dekkareita, joiden tapahtumapaikkana on Lohja: Tummissa vesissä (2009), Sieppaus (2010), Petoksen anatomia (2011) ja Minkä taakseen jättää (2012).
|
| Onko Lohjan ojamolla Lohjanharjon reunamuodostuman päällä sijaitseva Neitsytlinna kamekumpu? |
1473 |
|
|
|
Lohjan Neitsytlinnasta puhutaan Lohjan luontoa koskevissa teoksissa ainoastaan moreenikumpareena. Tuija Sohlberg kaupungin ympäristöyksiköstä on kirjoittanut mm. näin: "Neitsytlinnan moreenikumpare sijaitsee Lohjanharjulla lajittuneen aineksen päällä. Se on geologisesti erikoinen jääkautinen moreenimuodostuma Lohjanharjun laella. Se koostuu valtaosin moreenista ja hiekasta ja sen syntyä on hankala varmuudella selittää. Neitsytlinnan moreenikumpare on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on merkittävä geomorfologinen esihistoriallinen erikoisuus, joka kohoaa muuta ympäristöä korkeammalle."
Kamekummuista löysin seuraavan määritelmän:
Kamekumpu
- erillinen pääasiassa glasifluviaalisesta materiaalista muodostunut kasautuma. Muodoltaan... |
| Lohjan murreseura on julkaissut tänä vuonna kirjan. Onko näin? Tekijät? |
1747 |
|
|
|
Kyselemäsi kirja on ilmeisesti Pentti Eertamon Lohjan murteen kirja -simmottis, joka on jatkoa saman tekijän samannimiselle kirjalle (alaotsikko tämmöttis). Julkaisija on Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, ja kirja on ilmestynyt v. 2000. Tiedon sain Lohjan pääkirjastosta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta