Olen miettinyt pääni puhki kun arvuuttelen muuatta kirjan nimeä. Kirja kulkee yleensä nimellä Lintumies (myös ko elokuva). Se kertoo elinkautisvangista, joka… |
2524 |
|
|
|
Todellisiin tapahtumiin perustuva kirja "lintumiehestä" on Thomas E. Gaddisin Birdman of Alcatraz : the story of Robert Stroud, joka julkaistiin vuonna 1955. Kirjan pohjalta tehtiin samanniminen menestyselokuva vuonna 1962 (pääosassa Burt Lancaster). Suomessa tätä John Frankenheimerin ohjaustyötä on esitetty nimellä Alcatrazin vanki. Gaddisin kirjaa ei ole suomennettu.
Stroud tuomittiin 12 vuodeksi murhasta vuonna 1909. Leavenworthin vankilassa vuonna 1916 Stroud surmasi vanginvartijan ja hänet tuomittiin kuolemaan. Tuomion täytäntöönpanoa odotellessaan hän alkoi kasvattaa ja myydä kanarialintuja, mikä oli alkusysäys Stroudin mittavalle uralle lintujen parissa. Pitkällisen oikeustaistelun jälkeen kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi... |
Miten tapahtuu lintujen lisääntyminen ja onko niillä samanlaiset sukuelimet kuin nisäkkäillä? |
47772 |
|
|
|
Linnuilla ei ole ulkoisia sukupuolielimiä (joillakin lajeilla mm. sorsalintukoirailla on kuitenkin penis). Lintukoirailla ja -naarailla on kloaakki eli yhteissuoli, jonka kautta siittiöt kulkeutuvat koiraasta naaraaseen. Saman kloaakin kautta poistuvat myös linnun ulosteet. Paritellessaan linnut laittavat kloaakkien aukot vastakkain ja samalla siittiöt siirtyvät. Lintujen parittelu on nopeasti ohi, mutta se toistuu useasti.
Yllä oleva tieto, samoin kuin paljon muuta lintutietoa löytyy Bird Life Suomen sivuilta:
https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/muita-lintukysymyksia/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kloaakki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linnut
|
Kuinka korkealle linnut voivat lentää? |
12163 |
|
|
|
Yleensä linnut lentävätä suhteellisen matalalla eli alle 150 metrin korkeudessa. Muuttomatkoilla linnut lentävät paljon korkeammalla. On oletettu, että linnut pyrkivät korkealle välttääkseen nestehukkaa. Matalissa ja lämpimissä ilmakerroksissa lintu tarvitsee enemmän nestettä estääkseen elimistön kuivumisen. Pitkien matkojen muuttajat lentävät aluksi n. 1,5 korkeudessa, mutta kohottautuvat vähitellen jopa 6 kilometrin korkeuteen. Useat petolinnut, kuten korppikotkat, saattavat kohota metsästysmatkoillaan jopa 3 kilometrin korkeuteen.
Internetistä löytyi tietoja lintujen korkeusennätyksistä. Laulujoutsenten parvi havaittiin Pohjois-Irlannin yllä jopa 8,8 kilometrin korkeudessa. Havainnon tekijä oli suihkulentokoneen kuljettaja.... |
Olen yrittänyt metsästää tietoa 1970-luvulla saamastani lasilinnusta. Olen etsinyt netistä, lähettänyt tunnistukseen alan keskustelupalstalle. Linkki: http:/… |
4379 |
|
|
|
Lintusi näyttäisi hyvin samanlaiselta kuin Oivan Toikan Nuutajärven lasissa luomat linnut. Selailin seuraavia teoksia, joista en valitettavasti löytänyt juuria tuota lintua
Toikka, Oiva, Oiva Toikka : lasi ja design / teksti: Jack Dawson ; [suomennos: Tomi Snellman] Helsinki : WSOY, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino).
Oiva Toikka : Lasia = Glas = Glass : 13.5. - 11.9.1988 Suomen lasimuseo / Toikka, Oiva. Riihimäki : Suomen lasimuseo, [1988]
Toikka, Oiva, Oiva Toikka : lasia Nuutajärveltä = glas från Notsjö = glass from Nuutajärvi : Amos Andersonin taidemuseo = Amos Andersons konstmuseum = Amos Anderson Art Museum, 22.10.1995 - 7.1.1996 / Oiva Toikka ; [toimittajat = redaktörer = editors: Päivi Jantunen,
Kaj Martin, Liisa Räsänen... |
Etsin runoa, joka alkaa kutakuinkin näin: "Varis, tavallisen harmaa ystävämme talvella on harvasanainen - -" Löytyisiköhän kirjastonhoitajalta runon… |
1439 |
|
|
|
Runo löytyy löytyy Inkeri Karvosen kokoelmasta Huilupuu ja
ruusukissa (Suomen Rauhanydistysten Keskusyhdistys 1996).
|
Http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?extra=-100&ju=769474 Tässä osoitteessa, linkissä puhutaan lauluvihkosesta, johon on koottuna lauluja, joita punatulkun on… |
2554 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin maineikas jo v. 1717 julkaistu englantilainen nuottikirja ”The Bird Fancyer´s Delight” (”Linnunystävän ilo”), tekijänään puolittain anonyymi Mr. Hill. Kirjasen avulla yritettiin opettaa häkkilintuja toistamaan sävelmiä, joka oli tuona aikana suosittu ja tuottoisakin harrastus. Nuottivihkosta on otettu uusia laitoksia tähän päivään saakka ja nykyään saatavilla olevassa on kaikkiaan 43 laulua, jaoteltuna eri linnuille. Lintuvalikoimaan kuuluu mm. punatulkku (10 sävelmää), hemppo (9 sävelmää), kottarainen (3 sävelmää), leivo (3 sävelmää), papukaija ja satakieli (2 sävelmää). Kappaleet on sovitettu soitettavaksi nokkkahuilulla ja niitä esiintyy myös ko. soittimen harjoitusoppaissa.
Linkkejä : http://www.musicroom.com/se... |
Paljonko suunnilleen talitintti voi syödä päivässä tai vuorokaudessa jos määrä muutetaan maapähkinöiksi tai auringonkukan siemeniksi? Haluaisin tietää… |
3993 |
|
|
|
Keskisuomalaisen artikkelissa kerrotaan, että talitiainen tarvitsee 20 asteen pakkasessa kuusi grammaa auringonkukansiemeniä hengissä pysyäkseen. Määrä on suunnilleen neljäsosa linnun omasta painosta. Kuuteen grammaan tarvitaan 120 siementä. Ruokaa kuluu enemmän, kun on paljon pakkasta, eli lauhemmalla siemeniä ei tarvita niin paljon, https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-12…
Lintujen talviruokinnasta on julkaistu useita kirjoja esim.
Singer, Detlef; Pihapiirin lintuja:talvilintujen tunnistaminen ja oikea ruokinta,2008, Aro,Seppo, Talvilintujen ruokinta,1997 Bergenhotz, Björn, Lintulaudalla:opi tuntemaan talven linnut, 1999, Klemola, Hannu, Lintulaudan vieraita, 1997.
|
Mikä on maailman yleisin luonnonvarainen lintulaji? |
5778 |
|
|
|
Earthlife.net sivuston mukaan maailman yleisin luonnonvarainen lintu on joko varpunen (passer domesticus) tai miljoonakutoja (Quelea quelea).
http://www.earthlife.net/birds/intro.html
Lisätietoa molemmista lajeista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Miljoonakutoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varpunen
http://www.birdphoto.fi/lajikuvat/pasdom/
|
Näin närhen ( linnun ) kaupungin keskustassa, ko. oleva lintu on mielestäni aika harvinainen näky keskellä kaupunkia. olenko oikeassa? |
1304 |
|
|
|
Närhi on todellakin harvinaisempi ilmestys kaupungeissa. Varsinkin keväällä ja kesällä närhet pysyttelevät tiiviisti metsän kätköissä, mutta syys- ja talvisaikaan ne siirtyvät pellonreunojen ja lintulautojen läheisyyteen ravintoa kärkkymään. Syksyllä närhi myös varastoi ruokaa (mm. tammenterhoja, pähkinöitä jne.) talven varalle. Vastaus pohjautuu Pertti Koskimiehen "Suomen lintuopas" -teoksen (2005) antamiin tietoihin.
|
Haluaisin saada tietoa luonnossa elävästä ankasta , sen elintavoista poikasista, luonnossa ankkaa uhkaavista elämistä ja kaikkea villi-ankkoihin liittyvää. |
2353 |
|
|
|
Villiä, luonnossa elävää ankkaa ei ole, sillä ankka on sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Perustietoa ankasta mm. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankka
Sinisorsa, jota myös pullasorsaksi joskus kutsutaan, ei ehkä kovin villiltä vaikuta, mutta se on kuitenkin metsäjäniksen jälkeen Suomen metsästetyin riistaeläin. Sinisorsasta löytyy tietoa mm. näistä kirjoista
- Suomen lintuopas / Pertti Koskimies
- Pohjolan linnut / Carl-Fredrik Lundevall
- Kotimaan linnut / Pertti Koskimies, Juhani Lokki
- Linnut / toimituskunta: Juhani Lokki ym. (Sarja: Suomen luonto)
Näistä nettiosoitteista saa myös tietoa sinisorsasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinisorsa
http://www.metsastajaliitto.fi/index.php?option=content&task=view... |
Onko pääskysenpesä ruokaa? Meidän kesäpaikkaan pääskyset tekivät keväällä kaksi pesää, mutta pesivät vain toisessa, poikasten alkaessa lentää, se toinen pesä… |
8277 |
|
|
|
Pääskyset eivät syö käyttämättömiäkään pesiään. Kirjastomme lintuasiantuntijan mukaan pääskyjen pesät useinkin putoavat, koska niiden rakennusmateriaalina käyttämä savi on haurasta eikä kestä käyttöä. Pudonnut pesä hajoaa ja häviää nopeasti kokonaan.
Ihmiset ovat kyllä käyttäneet pääskysen pesiä monin tavoin. Vuonna 1788 ilmestynyt Christfrid Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki neuvoo mm. tällaisen tavan:
Pääskysen pesä auttaa kurkku-taudisa, hunajan kansa, walkian Wijnan eli weden kansa keitetyn Camilli kukkain, kurkun ympäri, usein kääritty ; ja samoin kaikenlaisijn myrkyllisijn haawoin ja kurkun ajamisijn aiwan hywä.
Eli, ota pääskysen pesä hyöhemineen päiwineen, keitä pehmiäxi, pane kamilli öljyä, wähä tuoresta Woita,... |
Mistäköhän löytäisin cd-levyjä tms. äänimateriaalia, johon olisi tallennettu lintujen ääniä ja nimiä? |
2419 |
|
|
|
Linnunlauluäänitteitä löytää HelMetistä esim. yhdistämällä sanahaussa hakusanat ’linnut’ ja ’äänet’
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=linnut+%E4%E4net&m=&l=&Da=&Db=… . Haulla tulee melkoinen määrä äänitteitä ja esim. kirjoja, joissa on liitteenä cd-levy. Kaikkia äänitteitä ei ole tarkoitettu lajien tunnistamiseen, mutta tässä muutama esimerkki siihen tarkoitukseen sopivista:
Jännes: Linnunlaulun Suomi, kirja + cd-levy liitteenä (Otava, v. 2005)
Koskimies: Kotimaan linnut, kirja + cd-levy liitteenä (WSOY, v. 1996)
Suomen ja Euroopan lintuopas, kirja ja cd-levy erikseen (Valitut Palat, v. 2003)
Luonto soi –sarjan cd-levyt, osat 1-9 (äänittäjä Lauri Hallikainen).
Internetistä löytyy myös sivusto, josta löytyy... |
Mikä ja kenen kirjoittama runo päättyy sanoihin ..leivo laulun virittää Suomessa on kevät |
1750 |
|
|
|
Teoksessa HAAVIO, Martti, 1899-1973: Kultainen aapinen / laat. Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuv. Maija Karma. julk. alun perin v. 1957 on sivulla 121 Kevätruno, jonka viimeiset säkeet menevät näin: ...leivo laulun virittää. Vuokot hymyilevät. Suomessa on kevät. Mahtaisikohan kyseessä olla tämä runo?
|
Tarvitsen tietää seuraavien eläinten latinalaiset nimet: tari, saparoapina, pitkäpyrstö. |
3515 |
|
|
|
Tari l. Himalajan puolivuohi on latinaksi Hemitragus jemlahicus, saparoapina on Macaca nemestrina. Pitkäpyrstöja on monia, mm.pitkäpyrstöfasaanit, suku Syrmaticus,
pitkäpyrstökolibrit, suku Trochilus; pitkäpyrstöharlekiinit, suku Psarisomus; pitkäpyrstömuuraat, suku Drymophila; pitkäpyrstöjassanat, suku Hydrophasianus; pitkäpyrstökäet, suku Cercococcyx.
(Lähde: Uusi zoo. 4 : Linnut 1: Juva : WSOY, 1989; Uusi zoo. 5 : Linnut 2, Juva : WSOY, 1989 ja Uusi zoo. 6, WSOY, 1990)
Osoittessa http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/index.shtml kohdassa Nimistöhaku on mahdollista hakea lintujen suomenkielisiä nimiä. Luettelosta löytyvät myös latinankieliset nimet.
|
Mahtaako saatavilla olla taitelijan anatomian opasta, jossa käsitellään lintujen anatomiaa? |
911 |
|
|
|
Erityistä lintujen anatomian opasta taiteilijoille ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta. Sen sijaan useissa lintukirjoissa on oma lukunsa lintujen anatomiasta ja muutama hyvä ja havainnollinen lintua eri asennoissa esittävä kuvakin löytyi. Tässä muutama teos: Berg, Arnoud B. van den: Lintumaailma, Gummerus 1999; Lintukirja, Valitut palat 1986; Flegg, Jim: Eurooppalainen lintukirja, Karisto 1992. Muistakin lintukirjoista voi löytyä tietoa lintujen anatomiasta. Mainittujen teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi.
|
Onko mustarastas sama kuin laulurastas ja esiintyykö se pohjoisimmassa Lapissa muun muassa Tenon rannalla? |
2099 |
|
|
|
Mustarastas (Turdus merula) ja laulurastas (Turdus philomelos) ovat eri rastaslajeja. Suomen lintuatlaksen mukaan mustarastaasta on havaintoja, jopa mahdollisia pesintähavaintoja Tenolta mutta yleinen mustarastas on pohjoisimmillaan Koillis-Lapissa. Laulurastasta tavataan säännöllisesti myös pohjoisimmilla tunturialueilla.
Esim. Suomen BirdLifen sivuilta http://www.birdlife.fi voi tarkistaa Suomen lintuhavainnot ja vaikkapa seurata muuton edistymistä mainiosta Tiira havaintojärjestelmästä. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
|
Rentoutusmusiikkia (linnulaulut) |
2077 |
|
|
|
Rauman kaupunginkirjaston tietokannasta http://ankkuri.rauma.fi/ löytyivät mm. seuraavat rentoutus-cd:t:
Relax with the sounds of nature: Tropical rain forest. (sisältää luonnon ääniä, todennäköisesti myös linnunlaulua)
African forests and savannas (ääninäytteitä afrikkalaisesta luonnosta)
American forests and lakes (ääninäytteitä amerikkalaisesta luonnosta)
Forests of the Amazon (ääninäytteitä amazonin alueen sademetsien luonnosta)
Kotimaan linnut
Luonto soi 1-3.
|
Mikä on se mainio lintukirja, jossa lajin kuvauksen kohdalla muun hyvän lisäksi varoitetaan erehdyttävistä yhtäläisyyksistä muihin lajeihin verrattuna? Mikä… |
1233 |
|
|
|
Kysymyksessä on varmaankin Pertti Koskimiehen aivan uusi lintukirja, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lajien yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Teos: Suomen lintuopas / Pertti Koskimies ; valokuvat: Tomi Muukkonen ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jari Kostet ; [kartat ja graafit: Anja Jelonen], Helsinki : WSOY, 2005.
Myös Lasse J. Laineen teoksessa Suomalainen lintuopas, [Helsinki] : WSOY, 2004, 9. uudistettu painos, on kiinnitetty erityishuomiota lajien erehdyttäviin yhtäläisyyksiin.
|
Kysyisin tietoja/kirjoja linnuntähystystornin rakentamisesta. |
864 |
|
|
|
Helmet-haulla ei löytynyt yhtään pelkästään lintutornin rakentamista käsittelevää teosta, mutta Pekka Borgin kirjassa ”Luonnon- ja maisemanhoidon opas” on kuvattu lintutornin suunnittelua muutamalla rivillä. Asiaa on havainnollistettu valokuvilla ja piirroksilla (s. 156-159). Internetistä löytyy runsaasti lintutornien kuvia ja rakennushankkeiden kuvailuja, mutta ei valitettavasti varsinaisia rakennusohjeita. Yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyi viittaus Antti Karlinin ja Esa Niinivirran teokseen ”Lintutorniopas” . Kirjaa voi kaukolainata http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp ja kaukolaina maksaa 4 € . BirdLife Suomi ry:n toimistossa on myös tämä kirjanen, ja he voivat ottaa siitä kopioita http://www.birdlife.fi... |
Etsin ruotsi-suomi sanakirjaa joka sisältää myös Lappi-sanastoa, kuten esim. linnut |
1010 |
|
|
|
Tällaista Lappia koskevaa ruotsi-suomi-sanakirjaa ei ole. Linnuista löytyy ruotsinkielisiä nimiä teoksesta Aikio, Samuli: Samegiel loddenamahusat (1993)
Joitain lintujen nimiä löytyy myös Hämäläisen monikielisestä Vaellussanastosta (1988).
Muiden alojen sanastoja voit katsoa Lapponica-tietopankista http://www.lapponica.net , siinä yhteydessä on myös pääsy Lapponica-tietopalveluun.
|