linnut

125 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missä lasten satukirjassa kerrotaan alligaattorista, joka kuoriutui linnunpesässä olevasta munasta. Lintuvanhemmat uskoivat, että tärkeintä oli opettaa… 157 Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna.
Haluaisin oppia tuntemaan lintuja. Mistä löytyy oppaita, joissa on sekä kuva että ääni ym tiedot yleisimmistä Suomen linnuista? 175 Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lintukirjoja, joihin on yhdistetty ääninäytteet. Tässä muutamia: Lintu ja ääni : kotoiset lintumme solisteina / [teksti:] Riku Cajander ; äänitteet: Lauri Hallikainen (sis. cd-levyn)   Linnut äänessä : 150 Pohjolan lintulajia äänineen / teksti: Jan Pedersen ; suomentanut ja Suomen oloihin soveltanut: Lasse J. Laine ; äänitteet : Lars Svensson ; valokuvat: Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jony Eriksson (julkaisussa äänilaite, josta voi kuunnella lintujen ääniä)   Rantojen laulavat linnut / Riku Cajander, Juha Sjöholm, Tero Linjama. (lintujen äänet kuunneltavissa julkaisussa olevien QR-koodien kautta)   Suomen linnut : tunnistusopas / Lasse J. Laine ; [kuvat: Lasse J. Laine ... et al.] ...
Lähipäivinä, tammikuun viimeisenä viikonloppuna on "pihabongaus". Mitä lintuja todennäköisimmin havaitaan Tampereella? 95 Tampereella on vuosien varrella havaittu 140 lintulajia, joista kuutisenkymmentä esiintyy nykyisin joka talvi. Kymmenen yleisintä kaupungin talvilinnustoon kuuluvaa lajia ovat sinisorsa, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, varis, varpunen, harakka, sinitiainen, viherpeippo ja talitiainen. Lähde: Seppo Aro, Tampereen talvilinnustosta. – Tampereen kaupunkiluonto : opas kaupunkiekologiaan
Mikä on ALKKAKUNINGAS-niminen eläin(kala?), joka kuulemma asuu Jäämeressä? Nähtävästi tämä nimi on aika vanha, haluaisin tietää, millä nimellä se tunnetaan… 171 Alkka on etenkin Lapissa ja Petsamossa käytetty vanha ruokin (Alca torda) nimitys (Kaisa Häkkinen, Linnun nimi). Swanin alkkakuningas on todennäköisesti ruokkien heimoon kuulunut siivetönruokki (alun perin Alca impennis, nykyisin Pinguinus impennis), pohjoisten merialueiden rannoilla elänyt suurikokoinen (75–90 cm) lentokyvytön merilintu. Tämän sukupuuttoon kuolleen lajin viimeiset yksilöt tavattiin 1800-luvun puolivälin paikkeilla. siivetönruokki - Pinguinus impennis | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus
Mikä on se suomalainen 2000-luvulla julkaistu kirja nimeltään, joka kertoo siitä lentokyvyttömästä sukupuuttoon kuolleesta linnusta, mikä on tuttu niistä Enid… 309 Kyseessä on varmaankin Maarit Verrosen vuonna 2004 julkaistu novellikokoelma Keihäslintu. Kyseinen jo 1800-luvun puolivälissä sukupuuttoon kuollut lentotaidoton lintulaji oli siivetön ruokki (Pinguinus impennis, engl. great auk).  Siivetön ruokki mainitaan Enid Blytonin teoksessa Seikkailujen saari (The Island of Adventure, 1944, suom. Laila Järvinen, 1950). https://finna.fi/Record/anders.433354 https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40954 https://www.enidblyton.net/adventure-series/the-island-of-adventure.html https://www.britannica.com/animal/great-auk
Mitä karmalintu mahtaa tarkoittaa tässä vanhan kansan lorussa? Kukolle oltta annettiin, kanalle kakku leivottiin, kukko puuron keitti, kana kastin lämmitti,… 184 Runoa analysoinut Lauri Honko on epäillyt karmalinnulla tarkoitetun paarmalintua. Paarmalintu-nimen on meillä saanut useampi kuin yksi lintulaji (mm. pajulintu), mutta eritoten sillä on viitattu sieppoihin. Kansanrunoutemme lintuja tutkineen Arto Järvisen "romanttisesta lintuperinnekirjasta" ei karmalinnulle valitettavasti selitystä löydy. Lähteet: Lauri Honko, Nopeuden mensuraaleja kansanrunossa. – Kalevalaseuran vuosikirja. 38 Kaisa Häkkinen, Linnun nimi Matti Larjavaara, Linnun nimet kirjoissa. – Virittäjä 3/2004 Antero Järvinen, Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä
Mistä nettiosoitteesta löytäisin lunni yhdyskunnan live-seurannan? (Tarkoitan siis lintulajia nimeltä LUNNI). Kiitos vastauksesta. 217 Explore.org-sivustolta löytyy viisi lunni-livekameraa ja paljon muutakin mielenkiintoista luontoaiheista sisältöä. Linkki lunneihin (engl. puffin): https://explore.org/livecams/puffins/puffin-loafing-ledge-cam      
Miten vaaleahöyheniset linnut voivat pitää koko ajan höyhenyksensä puhtaana, niin että se ei ole koko ajan likaisen näköinen? Kun kuitenkin käsitän, että… 810 Linnut käyttävät tuntikausia päivässä höyhenpeitteen ja sulkien sukimiseen ja puhdistamiseen. Useimmilla linnuilla höyhenten hoitoon kuuluu kylpy, sukiminen ja rasvaus. Sukimalla poistetaan pintaloisia, likaa ja vanhentunutta sukimisrasvaa. Rasvaa erittää lintujen ainoa varsinainen ihorauhanen, pyrstön tyvessä oleva rasva- eli uropygiaalirauhanen. Sukiessaan linnut levittävät sen öljymäistä eritettä kaikkialle höyheniin. Rasvarauhanen on erityisen hyvin kehittynyt vesilinnuilla. Eritteellä on ilmeisesti useita tehtäviä. Se pitää höyhenet kimmoisina ja kosteina sekä suojaa niitä liialta kastumiselta. Ranta- ja vesilinnuilla se tekee höyhenpeitteestä likipitäen vedenpitävän. Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 4, Perhoskala–...
Suomenlinnan kevätlinnut: mitä lajeja siellä tyypillisimmin näkyy, kuuluu, pesii keväisin? Onko joukossa sellaisiakin, jotka eivät ole sisämaan suomalaiselle … 419 Suomenlinnan pääsaarten pesimälinnustoa on luonnehdittu sanoin "monipuolinen muttei mitenkään erityinen". Kevättalvella Suomenlinnan etelävallien pälvipaikoilla voi tavata kottaraisia, kiuruja ja niittykirvisiä. Saaren jaloissa lehtipuissa viihtyy kultarinta, joka Suomessa on levinneisyydeltään eteläinen laji eikä siis välttämättä aivan jokapäiväinen tuttu kaikille suomalaisille – olkoonkin, että harvinaisena sitä esiintyy meillä Oulun korkeudelle saakka. Kiinnostavin osa alueen pesimälinnustoa löytyy Suomenlinnan ja kantakaupungin välisiltä luodoilta, joista osa on suojeltu. Lauttamatkalla Suomenlinnaan, lauttareitin länsipuolisilla luodoilla pesii haahkoja, sotkia, koskeloita, viisi lajia lokkeja  – täältä löytyy esimerkiksi Helsingin...
Onko lintujen laulun pohjalta tehty nuotistoja? 249 Lintujen laulua tai ääniä on yritetty kuvata kirjaimin ja myös nuotein. Opettaja ja lintuharrastaja Jussi Sepän (1885-1951) ”Lintujen äänet” kuuluu luontokirjallisuuden klassikoihin. Siinä hän esittelee lintujen laulutapoja nuotein, kirjaimin ja kuvioin. Kirjan ensimmäisen painoksen ilmestyessä 1922 ei ollut vielä saatavilla lintuäänitteitä, joten eri lajien laulut oli opeteltava sanallisista kuvauksista ja nuotinnoksista. Myös kielitieteilijä Ivar Hortling (1876-1946) oli kiinnostunut linnuista ja lintujen äänistä. Hän oli musikaalinen ja käytti lintujen äänten kuvaamiseen nuottiviivastoa ja omia merkintätapojaan. Eläintieteilijä Olavi Sotavalta (1918-1991), jolla oli absoluuttinen sävelkorva ja joka myös sävelsi, nuotinsi satakielen...
Kun lintuja rengastetaan, miten linnut reagoivat? Voisi kuvitella että esim sydän hakkaa kovasti. 241 Varmasti rengastettava lintu stressaantuu jonkin verran ja sen sydän esim. sykkii nopeammin kuin tavallisesti. Lintujen rengastaminen on kuitenkin luvanvaraista toimintaa, jota harjoittavat koulutetut rengastajat eettisten ohjeiden mukaan. Siksi lintujen stressi saadaan pidettyä luultavasti minimissä. Luonnontieteellinen museo huolehtii rengastajarekisteristä ja käyttää rengastustietoja erilaisissa tutkimuksissa.  Luomus.fi Miten rengastajaksi sekä Luomus.fi eettinen ohjeisto Tarkempaa tietoa lintujen reaktioista voi kysyä kokeneilta rengastajilta esim. Birdlife lintuverkko tai Luonnontieteellisen museon facebook
Mitkä kaikki linnut hyötyvät kaupunkiympäristöissä kasvavista pihlajista? 222 Ainakin pihlajanmarjat kelpaavat monille linnuille. Loppusyksystä ne ovat lintujen tärkeä ravintomarja. Tilhi tunnetaan erityisesti pihlajanmarjojen popsijana, mutta ne kelpaavat marjansyöjistä myös taviokuurnalle ja räkättirastaalle. Pihlajanmarjat maistuvat myös eräille hyönteissyöjille, kottaraisille, tikoille ja käpylinnuille. Taviokuurna käyttää marjoista siemenet kuten myös punatulkku. Alkusyksystä kerttuja ja kerttusia voi nähdä pienimarjaisissa pihlajapuissa.  Marjoista notkuva pihlaja on linnun pitopöytä  https://yle.fi/uutiset/3-9091814 https://www.naturalehti.fi/2017/01/03/pihapihlajan-vieraat/ https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kuvareportaasi-linnut-loytavat-syyshe…
Olet tosi pitkään pohtinut, mikä ihme mahtaa olla tämän lapsuudessa lukemani kirjan nimi. Kirja oli siis kai tarkoitettu nuorille, mutta sen tapahtumat olivat… 223 Hannele Huovin kirjassa Höyhenketju (Tammi 2002) Eleisa on menettänyt näkönsä, kun Haukka on nokkaissut hänen silmiään. Eleisa vaeltaa metsässä ketjulla yhteensidottuna Haukan kanssa, ja mukana on myös korppi Huki.
Miten kalalokit tunnistavat "sukulaisensa" ? Saman näköiset kaartelevat korttelimme yllä, mutta vain 3 tervehtii toisiaan. Viime vuonna pesineet katolla. Siis… 354 Linnut tunnistavat toisensa erityisesti äänen perusteella. Linnunlaulun avulla yksilöt tunnistavat toisensa, toistensa sukupuolen ja omat lajitoverinsa. Linnuilla on myös erittäin hyvä näköaisti ja tutkimusten mukaan ne myös saattavat havaita eroja myös toistensa ulkonäössä. Monien lintulajien yksilöt eivät kuitenkaan tunnista vanhempiaan yli vuoden ikäisinä. Poikkeuksiakin tästä on, esimerkiksi kurjet, närhet ja varikset, joiden on havaittu tunnistavan perheenjäsenensä myöhemminkin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunlaulu https://www.allaboutbirds.org/news/do-young-birds-recognize-their-paren… https://www.scientificamerican.com/article/most-unbred-animals-engli/
Kysymys lokin muninnasta: katselin lokkeja, ja mietin, kuinka kauan lokin parittelusta kestää, että naaras munii munan? :) 2002 Ylen ja  Suomen luonnon artikkeleissa lintujen muninnasta kerrotaan näin: Munat kehittyvät linnun lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein. Suuremmat lajit voivat munia joka toinen päivä, eräät jopa kolmen vuorokauden välein. Munien lukumäärä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaan aikaan. Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Keltuaisen ja valkuaisen valmistaminen lintujen muniin on siis nopeaa. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-muni… https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-linnulla-monta-munaa-sisallaan/  
Kuinka paljon linnut ja oravat pitävät metsien tuholaiskantoja kurissa? 408 Kysymykseesi on vaikea löytää tarkkoja lukuja. Tässä artikkelissa mainitaan, että linnut syövät kolmanneksen hyttysistä: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1238022 Voisi siis olettaa, että linnut syövät myös tuhohyönteisiä suuren määrän. Tiedämme, että esimerkiksi puukiipijä on merkittävässä roolissa kirjanpainajan torjunnassa. Kirjanpainaja on merkittävä metsien tuholainen. https://www.puutarhakauppa.fi/index.php/uusin-juttu/144-linnut-viljelijan-apureina Sen sijaan en löytänyt tietoa oravien roolista tuholaiskantojen harventajina. Oravat syövät jonkin verran hyönteisiä, mutta niiden pääravintona ovat kuitenkin kävyt. Oravia on myös määrällisesti vähemmän kuin lintuja.
Pitäisi löytää sanat runoon, jossa on mm. ajatus: "Mustarastas tulvan lintu, peltomiehen kaveri", ehkä sellaisenaankin. 288 Tällaista runoa ei valitettavasti vastaani tullut. Tämäntapaisia lintuihin liittyviä uskomuksia löytyy kyllä perinneaineistostamme runsaasti. Hyviä lähdeteoksia erityisesti lintuperinteestämme kiinnostuneille ovat esimerkiksi Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä ja Eero Ojasen Suomen myyttiset linnut. Järvisen kirja hyödyntää ja siteeraa perinneaineiston lisäksi myös runoilijoidemme lintuaiheista lyriikkaa. Sekä Järvinen että Ojanen nostavat peltomiehen kaveriksi västäräkin. Se liittyy myös tulviin sitä kautta, että kansantarinat kuvaavat västäräkin jäiden rikkojana: sen tultua jäät alkavat sulaa. Rastaiden taas on katsottu ennakoivan säiden muutoksia. Niitä on pidetty myös milloin...
Mitä merkityksia eri lintulajeilla on ollut suomalaisessa muinaisuskossa? Onko Sielulintu ollut jotain tiettyä lajia? 988 Helmet-hausta löytyy seuraavat kirjat, joihin kannattaa tutustua.                Suomen myyttiset linnuthttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2203415 Lennossa : suomalainen lintu historian siivillähttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2055012   Saamelaisten mytologiassa kuukkeli on ollut yksi sielulintu. Laulussa kerrotaan taasen sielulinnusta, joka näyttäytyy varpusen asussa: https://www.kuudesaisti.net/aiti-maa/sielulintu-saattoi-ilmestya-varpusena-pihamaalle-tai-koputtaa-ikkunaankirkkojakaupunki.fi/-/joululaulun-varpunen-on-sielulintu
Olen sujuvasti puhunut koko ikäni tiaisista tinkkisinä, enkä edes ole huomannut sen olevan kenellekään outo sana. Ennen kuin nyt! Fb:n linturyhmässä ei… 377 Kaisa Häkkisen verrattomasta Linnun nimi -teoksesta voi talitiaisen synonyymien joukosta löytää sellaisia 1800-luvun lintu- ja sanakirjoihin päätyneitä nimityksiä kuin tali-tinkki, tinkki, tinki ja tinkinen (1838). Kysyjälle tuttu tinkkinen ja tinkkiäinen mainitaan Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa. Näitä, kuten useimpia muitakin tiaisen nimiä, arvellaan alkuperältään onomatopoeettisiksi. Suomen kielen etymologinen sanakirja paikantaa tinkkisen etupäässä Satakunnassa tunnetuksi muodoksi.
Kapustarinta, kurmitsa, hömötiainen... monilla linnuilla on outoja ja hauskoja nimiä. Löytyisikö kirjaa, jossa selitettäisiin miten lintujen nimet on "keksitty… 586 Kaisa Häkkisen Linnun nimi on verraton lähdeteos lintujen nimien historiasta kiinnostuneelle.