| Miten on päätetty mitä lintulajeja rengastetaan? Pihapiirissä elelee variksia, harakoita ja naakkoja, eikä yhdelläkään en ole nähnyt rengasta. |
38 |
|
|
|
Havainto oman pihapiirin varislintujen renkaattomuudesta ei tarkoita sitä, ettei esimerkiksi variksia, harakoita ja naakkoja rengastettaisi lainkaan – ne eivät vain kuulu niihin lajeihin, joita innokkaimmin rengastetaan. Ne ovat kuitenkin heimonsa kolme rengastetuinta lajia – järjestyksessä naakka, harakka, varis.Esimerkiksi vuonna 2023 Suomessa rengastettiin 261 651 lintua. Niistä variksia oli vain 120, harakoita 145 ja naakkoja 698. Rengastetuimpia lajeja olivat talitiainen (27 228), sinitiainen (21 865) ja kuusitiainen (18 610). Kaikkiaan vuosina 1913–2023 on tilastoitu 13 498 504 rengastusta, joista variksia 25 728, harakoita 26 420 ja naakkoja 64 394. Eniten variksia on rengastettu 1960-luvun alussa, 1980-luvun alussa ja 1990-luvulla... |
| Onko pingviineillä polvia ? |
75 |
|
|
|
Kyllä linnuilla on polvet, mutta useinkaan ne eivät näy. Lasse j. Laineen Lintuharrastajan oppaan (951-1-18829-1) sivuilta 73-74 löytyy kuva linnun luustosta sekä tietoa jalan rakenteesta ja toiminnasta. Suomenluonto.fi :stä löytyy artikkeli linnun jalan rakenteesta: https://suomenluonto.fi/uutiset/polvi-onkin-nilkka/ . |
| Lintujen munien keruu (ja tunnistaminen) koululaisten tehtävänä? Oli kuulemma aikoinaan yhtä luonnollista kuin kasvien keruu kesälomaläksynä. Milloin… |
55 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi edelleen dosentti Torsten Stjernbergille. Hänen käsityksensä mukaan linnunmunien keruu ei koskaan ole ollut Suomen kouluissa samanlainen systemaattinen opetussuunnitelmaan kuulunut tehtävä kuten kasvien keräily, vaan se on ollut enemmänkin vapaa-ajan harrastus, johon vain jotkut harvat opettajat ovat lapsia kannustaneet, useimmat taas varoittaneet.Stjernbergin mukaan eri kouluissa on ollut luonnonkappaleiden opetuskokoelmia, joista viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä ruvettiin luopumaan. Näihin opetuskokoelmiin kuului myös munakokoelmia. Munakokoelmat olivat usein syntyneet lahjoituksina, etenkin oppilaiden tai entisten oppilaiden toimesta. Myös jotkut konservaattorit möivät opetuskokoelmia kouluille. Harvemmin... |
| Minkä lintulajin on tiedetty munivan eniten munia kerralla maailmassa? |
63 |
|
|
|
Tavallisimmin eniten munia kerralla munivaksi linnuksi mainitaan meillä Suomessakin elävä peltopyy (Perdix perdix), jonka pesässä munia voi olla jopa kaksikymmentä – joidenkin lähteiden mukaan tätäkin enemmän. Joidenkin vesilintujen pesistä voi löytyä tätä suurempiakin munamääriä, mutta tämä johtuu siitä, että samaan pesään on voinut munia useampi naaras.Millä linnulla eniten munia? (suomenluonto.fi) These Animals Spawn the Most Offspring in One Go (nationalgeographic.com) Grey partridge - Fascination Wildlife Grey Partridge (Perdix perdix) Dimensions & Drawings | Dimensions.com |
| Meidän lähellä asuu vanha pari joka soittaa pihallaan petolintujen, esim haukkojen tai pöllöjen ääniä pelotellakseen linnut pois marjapuskien luolta. … |
110 |
|
|
|
Linnut kuulevat yleensä korkeita ääniä heikommin kuin ihminen ja muut nisäkkäät. Lintujen enemmistö kuulee tarkimmin 200–9 000 hertsin taajuiset äänet. Lajikohtaisia eroja toki esiintyy: esimerkiksi punatulkku kuulee äänet 25 000 hertsiin eli värähdykseen sekunnissa, kyyhky taas voi erottaa matalia ääniä kymmenen hertsin taajuudella.Linnuilla on ilmiömäinen kyky erottaa äänen taajuuden ja voimakkuuden vaihtelua. Vaikka peräkkäisten äänten taajuusero ei olisi prosenttia suurempi, lintu kuulee ne erillisinä, samoin jopa puolen millisekunnin välein toistuvat äänet, kun ihmisellä vastaava raja-arvo on satakertainen.Lähde: Pertti Koskimies & Markus Varesvuo, Tiesitkö tämän linnuista? |
| Läheisellä pellolla pesii nyt useita lokkeja. Jos olisin nääntymässä nälkään, voisinko käydä keräämässä joka päivä muutaman munan ja kypsentää ne ruoaksi? Siis… |
112 |
|
|
|
Lokin munat soveltuvat ihmisravinnoksi, mutta niissä voi olla ympäristömyrkkyjä. Ylen artikkelin mukaan luonnonsuojelulaki kielsi munien keräilyn 1960-luvulla, joten sitä ennen munien keräily olisi ollut laillista - tosin siitä ei ole tietoa, saiko toisen mailta kerätä linnunmunia.Vanhoista sanomalehdistä löytyy jonkin verran uutisia munien keräilystä, mutta lehtijutut käsittelevät yleensä pelkästään munien keräilyä osana jonkinlaista luonnontieteellistä tutkimusta. Vuodelta 1937 löytyy kuitenkin lehtijuttu, jossa mainitaan vesilintujen munien syöminen. |
| Luin joskus jostain, että kyhkyn huhuilua (hu huu huu hu hu hu huu huu) kuvaillaan englanniksi "my feet hurt betty, my feet hurt". Nistä löytäisin näitä… |
81 |
|
|
|
Voit googlata esimerkiksi "bird song into words" tai "transcriptions of birdsong".Joitain esimerkkejä:https://vt.audubon.org/sites/default/files/bird_song_mnemonics.pdfhttps://www.fs.usda.gov/Internet/FSE_DOCUMENTS/fseprd728060.pdfhttps://nationalzoo.si.edu/sites/default/files/documents/bird_memory_phrases.pdf |
| Miksi sepelkyyhkyä kutsutaan myös puluksi? |
310 |
|
|
|
Sepelkyyhky on kyllä pulun näköinen, mutta eri laji.Luontoportti kertoo pulusta näin: "Kaupunkien kesykyyhky eli pulu on kehittynyt kalliokyyhkystä (C. livia), joka on alkuperältään eteläeurooppalainen kyyhkylaji. Lajin ulkonäkö vaihtelee suuresti. Kalliokyyhkysmäisten pulujen erottaminen uuttukyyhkystä voi olla hankalaa. Kesykyyhkyllä on siivellä kaksi mustaa poikkijuovaa, sen yläperä on valkoinen ja siiven alapinta on vaalea. Koivet ovat punertavat, nokka on harmaa ja tyviosalta vaihtelevasti valkoinen. Silmän värikalvo on oranssinpunainen." Linkki sivustolle.Luva.fi sivustolla on hyvät kuvat eri kyyhkylajeista. Linkki sivustolle.Pulu-nimen arvellaan tulevan linnun pulputtavasta ääntelystä, mutta se on kiistanalainen selitys. Pulu nimen... |
| Käki kukkuu - vanhoja uskomuksia |
2261 |
|
|
|
Kattavin lähde lintuihimme liittyvistä uskomuksista lienee Antero Järvisen Linnut liitävi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Suositella voi myös Järvisen keräämää materiaalia hyödyntävää Eero Ojasen kirjaa Suomen myyttiset linnut. Hyvä otos kansantarinoiden lintuaiheisia katkelmia ja sananparsia löytyy teoksesta Pieni lintukirja : suomalaista kansanperinnettä. Koko joukon nimenomaisesti käkeen kytkeytyviä uskomuksia kokoaa Juha Haikolan ja Jarkko Rutilan Käki. Näihin tutustumalla saa jo melkoisen hyvän tuntuman käkiaiheisiin uskomuksiin.Käkeen liittyviä uskomuksia on paljon ja sen kukkuminen ennusti monia asioita. Se on tunnettu ennelintu Pohjolan ulkopuolellakin. Kukuntakertojen laskeminen on kuulunut... |
| Onko eskimo-sana yhä hyväksytty suomen yleiskielessä? Juuri tiedotettiin lintuhavainnosta: Suomessa "eskimohanhi". Löytämistäni erikielisistä versioista ei… |
331 |
|
|
|
Osana eräitä vakiintuneita lajinimityksiä ja yhdyssanoja eskimo-sana on meillä edelleen käytössä ja ainakin siinä mielessä "hyväksytty": eskimohanhen (Anser rossii) ohella suomen sanavarantoon kuuluvat esimerkiksi eskimosirri (Calibris bairdii), eskimokoira, eskimokajakki, eskimokieli, eskimokäännös.On totta, että ihmisistä puhuttaessa eskimo-sanaa pidetään loukkaavana. Mielenkiintoista kyllä, Merriam-Websterin englannin kielen sanakirja selittää, että ajatus sanan loukkaavuudesta perustuu osittain virheelliseen uskomukseen sen alkuperäisestä merkityksestä ("raa'an lihan syöjät"). Tosiasiassa 'eskimo' pohjautuu merkitykseltään varsin neutraaliin innu-aimun-kieliseen sanaan ayas̆kimew ("lumikenkien punoja"). Suurin syy siihen, että... |
| Jatkoa runoon Västäräkki vääräsääri tiesitkin jo tulla. |
59 |
|
|
|
Muistelemasi loru voisi löytyä kirjasta Västäräkki vääräsääri ja 600 muuta suomalaista lastenlorua. Linkki Kyyti kirjastojen hakuun. |
| Varislinnut hyökkäilevät ja häiriköivät ahkerasti huuhkajia. Entä muita petolintuja? Entä hyökkäilevätkö muut lintuparvet? Miksi tämä käyttäytyminen? |
59 |
|
|
|
Pääasiallinen syy varisten hyökkäävään käytökseen huuhkajia kohtaan on se, että huuhkaja on niille luontainen vihollinen. Hyökkäämällä varikset osoittavat voimansa ja pyrkivät näin vähentämään hyökkäysriskiä toiseen suuntaan. Huuhkaja syö muita lintuja ja niiden munia, eikä useimmilla linnuilla ole kokonsa puolesta mahdollisuutta puolustautua niitä vastaan. Varikset ovat suhteellisen suurikokoisia, ja voivat järjestäytyneenä joukkona saada jopa suuresta huuhkajasta yliotteen. Tässä pätee ilmeisesti siis "luonnonlaki", jonka mukaan hyökkäys on paras puolustus. Lähteet:Dietary biology of the Eurasian eagle-owl - WikipediaHuuhkaja – Wikipedia Why Do Crows Attack Owls? (Chasing & Mobbing Behaviors) (nature-mentor.com) |
| En nähnyt kottaraisia Kiteen Kesälahden seudulla vuosikymmeniin, (viimeksi joskus 1970-luvulla) joten viime vuonna oli pitkästä aikaa ilo havaita niitä… |
69 |
|
|
|
Hei,
Tämä onkin laajempi kysymys. Täytyi hyödyntää Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen jäsenen tietämystä. Hänen tuumailunsa oli seuraavanlainen:
Kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta. 70-luvun romahduksen syiksi on esitetty laiduntavan karjan vähentymistä ja yksipuolisen viljanviljelyn lisääntymistä etenkin Etelä-Suomessa. Samaan aikaan villi hyönteis- ja rikkaruohomyrkkyjen käyttö ( DDT) sekä pesimä- että talvehtimisalueilla. Viiniviljelyksillä tuhoa aiheuttaneiden parvien hävittäminen talvialueilla etenkin Ranskassa. Uudelleen runsastuminen on tosiasia ja sitä monin paikoin rajoittaa pesäpaikkapula. Pönttöjä pitäisi laittaa ja peltojen läheisiä lehtimetsiä säästää (tikankolot). Myrkkyjen käytön vähentyminen... |
| Löytyykö Kalevalan linnuista kattavaa teosta? Kalevalan sanakirjoissa on paljon viitteitä, mutta ei kaikkia. |
74 |
|
|
|
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
|
| Kanat tunnettusti kykenevät tuottamaan munia ilman kukon läsnäoloa, ja kananmunat lautasillamme ovatkin pääsääntöisesti hedelmöittymättömiä. Tästä minulla… |
113 |
|
|
|
Linnut kykenevät tuottamaan hedelmöittymättömiä munia. Mikäli koirasta ei ole saatavilla, kun naaras on pesimävireessä, se voi munia hedelmöittymättömiä munia. Pöntössä olevat kuoriutumattomaksi jääneet munat voivat kuitenkin olla myös hedelmöittyneitä, mutta poikanen ei ole kehittynyt jostain syystä.
Lähteet ja lisätietoa
Uudenkaupungin Sanomat: Lintujen lemmenleikit https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/2019/03/lintujen-lemmenleikit/
HS Lasten tiedekysymykset: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005852527.html
Kysy luonnosta: https://suomenluonto.fi/uutiset/peppupusu/
Yle: Kymmenen erikoista faktaa munista https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/23/kymmenen-erikoista-faktaa-munista |
| Miksi koiras sorsan pään höyhenissä on "metallisen" näköinen pinta? |
191 |
|
|
|
Suomessa pesiviä sorsalajeja on noin 35 ja säännöllisiä vierailijoita parikymmentä. Tunnetuin sorsalintumme on sinisorsan juhlapukuinen koiras, jonka pää on vihreänhohtoisesti musta.
Vesilinnuilla on tiivis höyhenpeite, jonka läpi vesi ei pääse tunkeutumaan. Sorsalintujen pyrstön yläpuolella on rasvarauhanen, josta erittyvän rasvan ansiosta höyhenpeite säilyy vedenpitävänä.
Lähteet ja lisätietoa:Luontoportti: SinisorsaPeda.net: Vesilinnut
|
| Elääkö Suomen luonnossa lentokyvyttömiä lintuja? |
558 |
|
|
|
Suomen luonnossa ei elä lentokyvyttömiä lintuja.
Oheisesta linkistä näkyy, missä ja minkä verran lajeja lentokyvyttömä lintuja on elänyt ja missä niitä elää edelleen (siniset osat ympyröissä). |
| Mistä tulee sanonta "pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä"? Google näyttää lähinnä lähteitä, joissa tuo laitetaan Jeesukseen liittyväksi tarinaksi - mutta… |
2088 |
|
|
|
Laajalle levinneen syntytarun mukaan pyy on linnuista vanhin ja aikaisemmin se oli suuri lintu: "Kun pyy luotiin ensimmäiseksi, siitä tuli niin suuri, että kun 'pyy pyrähti, niin maa järähti, ja Luojan syvän värähti'. Luoja sanoi, ettei hänen luomansa saa enää sillä lailla häntä pelästyttää. Ja kun sitä ei voitu sietää, piti pyytä ruveta pienentämään. Siitä otettiin sitten lihaa jokaiseen seuraavaan lintuun, liha asetettiin täkän kahden puolen. Sen takia jokaisessa linnussa on pyynlihaa ja siksi pyy on joutunut niin pieneksi. Mitä enemmän luomakunta sikiää, sitä enemmän otetaan pyystä, kurjasta, lisää. Niinpä sanotaankin: 'Kutistuu kuin pyy maailman lopun edellä.' Maailman lopun edellä pyyn oli määrä mahtua lentämään sormuksen lävitse." (... |
| Missä lasten satukirjassa kerrotaan alligaattorista, joka kuoriutui linnunpesässä olevasta munasta. Lintuvanhemmat uskoivat, että tärkeintä oli opettaa… |
133 |
|
|
|
Pikkupojan rannalta löytämästä ja linnunpesään nostamasta munasta kuoriutuu krokotiili P. D. Eastmanin kirjassa Hei, nyt lennetään! Alun perin englanninkielisen kirjan ruotsinkielinen käännös on nimeltään Flaxa med vingarna. |
| Haluaisin oppia tuntemaan lintuja. Mistä löytyy oppaita, joissa on sekä kuva että ääni ym tiedot yleisimmistä Suomen linnuista? |
157 |
|
|
|
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lintukirjoja, joihin on yhdistetty ääninäytteet. Tässä muutamia:
Lintu ja ääni : kotoiset lintumme solisteina / [teksti:] Riku Cajander ; äänitteet: Lauri Hallikainen (sis. cd-levyn)
Linnut äänessä : 150 Pohjolan lintulajia äänineen / teksti: Jan Pedersen ; suomentanut ja Suomen oloihin soveltanut: Lasse J. Laine ; äänitteet : Lars Svensson ; valokuvat: Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jony Eriksson (julkaisussa äänilaite, josta voi kuunnella lintujen ääniä)
Rantojen laulavat linnut / Riku Cajander, Juha Sjöholm, Tero Linjama. (lintujen äänet kuunneltavissa julkaisussa olevien QR-koodien kautta)
Suomen linnut : tunnistusopas / Lasse J. Laine ; [kuvat: Lasse J. Laine ... et al.] ... |
Kysy kirjastonhoitajalta
