| Onko Helsingborgin kaupunki nimetty Helsing-nimisen linnan mukaan? |
165 |
|
|
|
Helsingborg oli linnoitettu kauppakaupunki jo 1000-luvun lopulla, virallinen perustamisvuosi on 1085. Kaupungin alkuperäinen nimi Helsingaburg, vuodelta1085, oli luultavasti johdettu sanasta "hals", joka tarkoittaa kaulaa, Juutinrauman kapeimman osan nimestä, "ing" tarkoittaa ihmisiä, seurueita, asukkaita" ja "borg" tarkoittaa linnaa.Vuonna 1906 suoritetun oikeinkirjoitusuudistuksen jälkeen nimi muutettiin Hälsingborgiksi vuonna 1912 sopeutumaan uusiin oikeinkirjoitussääntöihin. Tämä muutos kumottiin osana kuntauudistusta vuonna 1971.Helsing-nimisestä linnasta en löytänyt tietoa, mutta Helsingborgin lopputavu "borg" tarkoittaa siis linnaa.-https://stadslexikon.helsingborg.se/helsingborg/-https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng... |
| Terve! Korian vanhalla kasarmialueella, Museomäentien päässä olevalla kalliolla on kantalinnoite, tässä kuvia paikalta: https://samipuranen.galleria.fi/kuvat… |
255 |
|
|
|
Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristöpalvelujen vuonna 2016 julkaiseman Pioneeripuiston asemakaavan selostuksen mukaan Museomäen päällä olevat kallioon louhitut linnoitteet ovat itsenäisyyden aikana tehtyjä rakennelmia: "1970-80-luvulla kaikkia varuskuntia linnoitettiin yllätyshyökkäyksen varalta. Nämä kenttälinnoitteet kuuluivat varuskunnan suojausjärjestelmään."
Venäläiset rakensivat vuosina 1915-17 Kymijoen länsipuolisen linnoitusvyöhykkeen Mäntyharjusta Jaalan, Elimäen ja Sippolan kautta Kotkaan. Siitä on yhä jäänteitä olemassa.
Pentti Airio & Sakari Viinikainen, Etulinjassa itään ja länteen : Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle |
| Miksi Olavinlinna on saanut nimensä Pyhän Olavin mukaan? |
1113 |
|
|
|
Kun kyseessä on keskiaikainen ritarilinna, sen nimi selittynee yksinkertaisesti sillä, että Norjan kuningasta Olavia pidettiin läntisen kirkon piirissä kaikkien ritarien suojelupyhimyksenä. Sen laajempaa tai syvällisempää selvitystä linnan nimestä en onnistunut löytämään sen enempää kirjoista kuin verkkolähteistäkään. Tässä otteita:
"Päälinnan rakennustyöt aloitettiin 1475. Tällöin linnanherrana toimi Eerik Akselinpoika Tott, joka oli perehtynyt Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin.--- Tott päätti nimetä linnan Pyhän Olavin mukaan. Norjan kuningas Pyhä Olavi on kaikkien ritareiden suojelupyhimys." ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Olavinlinna )
"Kaupungin perusta alkoi kehittyä, kun Eerik Akselinpoika Tott perusti Olavinlinnan... |
| Paljonko Kiinalaisia oli täällä 1900 luvun alussa rakentamassa linnoituksia tai jotain muuta ? |
1135 |
|
|
|
Ensimmäisen maailmansodan aikana, vuosina 1914-1917, toteutettiin Suomessa suuri linnoitushanke, jonka tarkoituksena oli suojella Pietaria. Rakennelmia rakennettiin eri puolille Suomea. Työvoimaa ei ollut tarpeeksi, joten syksyllä 1916 Suomeen tuotiin sotavankeja, todennäköisesti pakkotyöhön. He olivat tataareja ja aasialaisia, mutta suomalaiset puhuivat kiinalaisista ja hunghuuseista.
Rakentajien kokonaismäärästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta on arvioitu heitä olleen n. 100 000. Helsingin osuus olisi ollut n. 10 000 henkeä.
Lisää tietoa mm. Ylen oppiminen -sivustolta (Ensimmäisen maailmansodan linnoitustyöt) ja linnoitusten harrastajien novision.fi-sivulta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/08/ensimmaisen-maailmansodan-... |
| Minä vuonna Haminan linnoituksia alettiin rakentamaan? Ja kuinka monta kertaa ne ollaan tuhottu? |
865 |
|
|
|
Linnoituksen rakennustyöt aloitti Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1720-luvun alussa ruotsalaiskenraali Axel von Löwen. Mutta vasta venäläiset rakensivat Haminasta oikean linnoituksen ja vallattuaan Haminan venäläiset ryhtyivät kohentamaan sortumaisillaan olevaa linnoitusta vuosina 1791-1792 Aleksandr Suvorovin johdolla osana uutta Pietarin puolustusjärjestelmää.
Vuonna 1803 rakennetaan epäsäännöllisen pohjoisen rintaman paikalle suuri Keskusbastioni hollantilaissyntyisen kenraali Peter van Suchtelenin suunnitelmien mukaisesti.
1854-55 Krimin sodan yhteydessä englantilais-ranskalainen laivasto uhkasi Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikkokaupunkeja hävityksellä ensimmäisen kerran vuonna 1854. Tällöin ryhdyttiin Haminassa vielä kerran... |
| Onko Israelissa Jordan-joella olevasta Jacob's Fordista (tai siellä olevasta Jacob's Fordin taistelukentästä tai linnoituksen raunioista) olemassa suomennos? |
763 |
|
|
|
Hei!
Voisiko kyseessä olla Nimrodin linnoitus? Siitä löytyy tietoja 'guuglaamalla'.
|
| Mikä on Suomenlinnassa olevan vallin pituus? |
750 |
|
|
|
Suomen kansallismuseon näyttelysihteerin mukaan Suomenlinnan vallin pituus on noin 6 kilometriä.
Linkki:
http://www.nba.fi/fi/skm
|
| Sattuskohan jostain löytymään sellaista teosta kuin suomen linnoitus historia... Olen joskus vuosia sitten kyseisen kirjan lukenut ja haluaisin uudelleen saada… |
815 |
|
|
|
Suomen linnoitusten historiasta löytyi useampia teoksia, mahtaisiko joku näistä olla lukemanne:
Arimo, Reino, Suomen linnoittamisen historia 1918-1944, Otava, 1981.
Kauranen, Veli, Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit, Tykkimiehet, 2005.
Linnat ja linnoitukset, Museovirasto, 1975.
Sorko, Timo, Linjoja ja linnoituksia, Osa 1 : Talvisodan Taipaleen puolustuslohkon kanta- ja kenttälinnoittaminen itsenäisyyden alusta ylimääräisten harjoitusten alkuun sekä linnoitussuunnitelmia 1919-1939, Kopijyvä, 2003.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/ . Valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla hakusanaksi linnoitukset tai linnoittaminen löydät lisää aiheeseen liittyviä kirjoja.
|
| Mistä löytyy tietoa suomenlinnasta? |
1854 |
|
|
|
Suomenlinna on sekä saarilinnoitus että kaupunginosa Helsingissä.
Suomenlinnan kotisivut ovat osoitteessa http://www.suomenlinna.fi/
Sivuilla on runsaasti tietoa (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) sekä Suomenlinnan historiasta että nykypäivästä.
Suomenlinnasta kertovat myös:
Manninen, Markus
Viapori -- merilinnoitus ensimmäiseesä maailmansodassa 1914 - 1918
Sotamuseo, [Helsinki], 2000
ISBN 951-25-1137-1
Seppovaara, Juhani
Suomenlinna -- tuulee kesät talvet
Rakennusalan kustantajat, Helsinki, 1999
ISBN 951-664-039-7
Gardberg, C. J.
Viapori - Suomenlinna
Otava, Helsingissä, 1998
ISBN 951-1-13306-3
Enqvist, Ove
Varuskunnasta maailmanperinnöksi
Suomenlinna-seura, [Helsinki], 1998
ISBN 952-91-0078-7
Helsingin muuttuvat kasvot 2
osa 10 --... |
Kysy kirjastonhoitajalta