| Frank Gilbreth kehitti menetelmän nimeltä liiketutkimus. Sen idea on selvittää, miten ”taloudellisesti” - lyhyessä ajassa ja mahdollisimman vähin liikkein -… |
106 |
|
|
|
Frank Gilbrethin kehittämästä ajan ja liikkeen tutkimuksesta on kirjoitettu paljonkin. Suomessa menetelmästä on puhuttu rationalisointina, joka on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä työn tehokkuuteen keskittyvä tarkastelu. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten kautta:
Hannele Seeck: Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin
Tero Vuorinen: Strategiakirja: 20 työkalua |
| En ole onnistunut löytämään tutkimusta liikkeestä, liikkumisesta, myös tanssista, Tove Janssonin Muumi-kirjoissa. Tutkimus on muistaakseni suomalainen ja ehkä… |
466 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Sirke Happosen Vilijonkka ikkunassa : Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike (WSOY, 2007).
|
| 1. Miksi valon nopeus on se mikä se on? Miksei se ole vaikka metrin enemmän tai vähemmän sekunnissa? 2. Jos minulla on rautatanko ja vasara ja lyön tankoa… |
3635 |
|
|
|
Nykyisen käsityksen mukaan valonnopeus (c) on 299 792 458 m/s. Valonnopeus tarkoittaa tässä yhteydessä fysikaalista vakiota, jossa valo liikkuu tyhjiössä. Valonnopeudella on kuitenkin oma historiansa, kuten kaikilla tieteellisillä käsitteillä. Esimerkiksi maailmankuvien muutokset sekä tieteellisten teorioiden ja mittaustekniikoiden kehitys ovat vaikuttaneet käsityksiin valonnopeudesta. Antiikin aikaiset filosofit Aristoteles ja Ptolemaios uskoivat valon nopeuden olevan ääretön. Tämä käsitys säilyi länsimaissa läpi keskiajan aina 1500-luvun loppuun. Nykyinen kansainvälisen yksikköjärjestelmän (SI-järjestelmä) määritelmä laskettiin vuonna 1983, jolloin valonnopeus määriteltiin eksaktisti suhteessa metriin.
Albert Einsteinin erityisen... |
| Mikä planeetta aurinkokunnassamme pyörii toiseen suuntaan kuin muut ja miksi? |
2246 |
|
|
|
Uranuksen pyörimisakseli on 98° kallellaan eli planeetta pyörii yli 90 asteen kulmassa ratatasoaan vasten sivuttain. Tämän vuoksi sen napa-alueet ovat vuorotellen vuosikymmeniä yhtämittaisessa auringonpaisteessa tai pimeydessä. Planeetan kierros Auringon ympäri kestää 84 Maan vuotta, joten kummallakin navalla on 42 vuoden pituinen päivä ja yö. Uranuksen muihin planeettoihin nähden varsin omituista pyörähdysakselin kaltevuutta ratatason suhteen on selitetty ison kappaleen törmäyksellä: jokin on osunut planeettaan ja tönäissyt sen kyljelleen.
Lähteet:
Tähtitieteen perusteet. Ursa, 2010
Iain Nicolson, Meteori ja madonreikä : avaruussanakirja. WSOY, 2007
David H. Levy, Tähtitaivas. Gummerus, 1998
|
Kysy kirjastonhoitajalta