Lapsuudessani ja nuoruudessani 1960-70 -luvuilla ässä-pikkuleivät muotoiltiin käänteisen S-kirjaimen muotoon eli Ƨ. Gummeruksen Maija keittää -kirjan 9… |
46 |
|
|
|
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018) |
Ollaan pitkään kaivattu ohjetta Taalainmaan pitko -nimiselle leivonnaiselle, ohje on julkaistu jossain 70-luvun aikakauslehdessä ja oli ilmeisesti E-liikkeen… |
92 |
|
|
|
Hei,Tämäpä vaati kaivelua ja löytyi tuloksia vain hieman. Vahvistus löytyi sille, että kyseessä on nimenomaan Juvel-jauhojen todennäköisesti ainakin pussin kyljessä ollut ohje, joka on tietysti saattanut olla myös lehdessä mainoksen yhteydessä (muita kakku- peruspulla- jne. ohjeita kyllä löytyi).Liittenä kuva mainoksesta, jossa Taalainmaan pitko mainitaan ja mainoksessa on myös kuva pitkosta. Mainos löytyi Kotiliesi-lehdestä 21/1971. Lehti löytyy varastoituna Joensuun pääkirjaston varastosta, mutta en onnistunut muutamien vuosikertojen selailulla löytämään itse reseptiä. Juvel-jauhopussin kuva löytyi myös Työväenmuseo Werstaan kokoelmista, mutta kyseisen pussin kuljessä on vain Juvel-sarvien ohje. Pohjola-Nordistienkaan joukosta ei... |
Mikä on Biscuit? |
140 |
|
|
|
Biscuit-sanalla on eri merkitys englannissa ja amerikanenglannissa. Englannissa se tarkoittaa keksiä, mutta Yhdysvalloissa (etenkin eteläisissä osavaltoissa) se merkitsee skonssin tyyppistä soodalla tai leivinjauheella kohotettua leivonnaista. Biscuit-sana on perua laivakekseistä tai -korpuista, jotka olivat olennainen osa ruokavaliota pitkillä purjehduksilla Atlantin yli Pohjois-Amerikkaan.Lähteet: Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Biscuit_(bread)King Arthur Baking Company: https://www.kingarthurbaking.com/blog/2023/01/30/history-of-american-biscuits |
MIstä erilaisten pullanimien alkuperä juontuu? |
777 |
|
|
|
Toscakakun historiasta on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattu aiemmin näin: Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Toscakakun tapaan myös toscapullan nimi juontaa siis ennemminkin Puccinin oopperaan kuin Toscanan alueeseen.
Dallaspullan ja texaspullan takana taas on Fazerin tuotekehittäjä Tapani Mäkäräinen. Nimivalintaan ovat varmastikin vaikuttaneet Fazerilla markkinoinnillliset syyt sekä Kämäräisen Yhdysvaltoihin suuntautunut työmatka ja sieltä saatu inspiraatio. Matkan seurauksena markkinoille tuli ensin texaspulla ja vuonna 1995 dallaspulla. Lähde: linkki
Bostonpulla taas on vanhempaa perua.... |
Olen lukemassa juuri Puuvillatehtaan perijää. Kirjassa leivotaan jouluksi taatelikakku. Oliko se todellakin jo silloin1900-luvun alussa perinteinen… |
303 |
|
|
|
Taatelikakkua pidetään perinteisenä joululeivonnaisena, mutta tarkemmin tutkien sen alkuperä on yllättävänkin hämärä. Nykyisen kaltaisen taatelikakun ohjetta ei löytynyt mistään vähääkään vanhemmasta Suomessa ilmestyneestä sanoma- tai aikakauslehdestä tai keittokirjasta. Yhdysvalloissa jonkinlainen taatelikakku on sanomalehtien perusteella kuitenkin tunnettu jo 1900-luvun alussa. Lehti-ilmoitusten perusteella taateleita on myyty myös Suomessa 1900-luvun alussa, ja vuoden 1908 Kotiruoka-kirjassa on monenlaisten maustekakkujen ohjeita (jotka kylläkään eivät sisällä taateleita).
Yhteenvetona voi siis todeta, että taatelikakku oli 1900-luvun alun Suomessa mahdollinen, mutta ei mitenkään tavallinen leivonnainen. Vaikuttaa myös siltä, että... |
Mistä tulee torpparinleivän nimi ja mikä niiden historia on? |
665 |
|
|
|
Torpparinleipiä on valmistettu ainakin 1940-luvulta lähtien. Malviala oy:n Facebook-sivulla mainitaan, että Tasangon herkun Torpparin leipää on valmistettu vuodesta 1946 alkaen. Katariina Vuoren kirjassa Kiskan Mamma : Edith Kaski limonadi-, elokuvateatteri- ja kioskiyrittäjä Evijärvellä 1900-1988 muistellaan kioskin valikoimaa 1940-luvun lopulla. Myynnissä oli mm. korppuja, torpparinleipää ja keksejä (s. 112).
Valitettavasti tarkempia tietoja torpparinleivän historiasta tai nimen alkuperästä ei löytynyt. |
Hain netistä gluteenittoman runebergintortun reseptiä. Löysinkin, mutta nyt en enää millään löydä uudestaan. Siinä yksj ainesosa oli piparit murskattuna… |
173 |
|
|
|
Verkosta löytyy useitakin gluteenittoman runebergintortun ohjeita. Ainakin näissä on käytetty keksinmuruja:
https://www.anninuunissa.fi/gluteenittomat-runebergintortut/
https://www.semper.fi/gluteeniton/reseptit/kahvihetki/gluteenittomat-ru…
https://www.virtasalmenviljatuote.fi/gluteenittomat-reseptit/gluteenitt…
https://yhteishyva.fi/reseptit/gluteenittomat-runebergintortut/7hzTL0zh…
https://www.himoleipuri.fi/gluteenittomat-runebergin-tortut/ |
Joskus viisikymmentä vuotta sitten tai aikaisemminkin Stockmannin leipäosastolla myytiin aivan ihania kenties voitaikinaleivonnaisia. (voi olla ihan muuta… |
183 |
|
|
|
Valitettavasti en monista yrityksistä huolimatta löytänyt vastausta kysymykseesi. Ehkä joku palvelun lukijoista muistaa kyseisen leivonnaisen? |
Millä leivontatekniikalla voisin yrittää tehdä kuvassa näkyviä "hedelmiä" vastaavan tuotoksen? Tarkoituksena olisi löytää taikina (suolainen tai makea), jolla… |
205 |
|
|
|
Ainakin piparkakkutaikinaan tai muuhun keksitaikinaan saa kohokuvioita kuvioivan kaulimen, erilaisten keksileimasimien tai silikonmuottien avulla. Kannattanee kokeilla muihinkin taikinoihin. Varsinaista leivontatekniikkaa kohokuvioiden tekemiseen emme löytäneet. |
Mistä päin (Suomea) on kotoisin tapa syödä jouluna täytekakkua? Joissain suvuissa kun sitä syödään ja toisissa taas ei yhtään ymmärretä kyseistä tapaa. |
363 |
|
|
|
Suomalaisista jouluperinnekirjoista ei löytynyt täytekakkua. Se ei liene perinteenä meillä kovin vanha, eikä näytä liittyvän mihinkään tiettyyn alueeseen Suomessa. Paljon jouluisia täytekakkureseptejä kuitenkin löytyy, mm. tämä suklaakakkuresepti Marttojen sivuilta:
https://www.martat.fi/reseptit/kaikkien-aikojen-suklaakakku/ |
Joskus 1076-77 Kuopion silloisessa kauppahallissa myytiin neliskulmaisia lehteviä, pölysokerisia, kermaisia, jokin makea hillo tms välissä, ihania… |
326 |
|
|
|
Joitakin Pariisinleivosten reseptejä löytyy. Lieneekö oikea leivonnainen, ei aivan vastaa kuvaustasi. Alla linkit ohjeisiin:
https://kotiliesi.fi/resepti/pariisinleivokset/
https://www.dansukker.fi/fi/resepteja/pariisinleivokset.aspx
Ainakin Koivulan leipomo näyttää valmistavan ja myyvän sitä:
https://www.foodie.fi/entry/koivulan-pariisinleivos-140g-2kpl/6436700007027 |
Onko berliinin munkki ollut räjäde |
592 |
|
|
|
Ei ole, vaikka hupisivusto Hikipedia niin väittääkin. http://hikipedia.info/wiki/Berliininmunkki
Berliininmunkki on ollut leivoksen nimenä jo pitkään. Sen alkuperää on selvitelty mm. Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi palvelussa.
http://www.kysy.fi/kysymys/haluasin-tietaa-mista-berliininmunkki-perasin-ja-kuka-sen-keksi |
Koska berrliininmunkki keksittiin |
428 |
|
|
|
Ainakaan leivonnaismunkkeja käsittelevä Wikipedian artikkeli ei anna mitään vuosilukuja, mikä onkin tavallista ruokalajien kohdalla. Tällaisia arkisia "keksintöjä" harvemmin kukaan on merkinnyt muistiin, eikä ole helppoa ylipäätään selvittää, kuka, milloin ja missä on jonkin nopeasti yleistyneen ruokaidean keksinyt ensimmäisenä.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nimellä berliininmunkki (vaaleanpunainen pomada päällään) hyvin tunnettu munkki on Turun suunnalla usein kuorrutettu valkoisella pomadalla ja tunnetaan siellä nimellä piispanmunkki. Todennäköisesti tällaiset herkut liittyvät ruotsalaisen tai venäläisen yläluokan tapakulttuuriin ja saattavat olla 1800-luvulta asti. Tavallisen kansan suuhun tällaiset makeat herkut ovat ehkä päässeet... |
Leivoksen nimi eclair tarkoittaa salamaa. Miksi leivos on saanut tällaisen nimen? |
1424 |
|
|
|
Éclair-leivoksen ranskankielinen nimitys selitetään tavallisimmin sillä, että leivos nautitaan salamannopeasti. Tämä tulkinta löytyy mm. arvovaltaisesta Ranskan akatemian sanakirjasta. Alun perin leivosta kutsuttiin nimillä pain à la duchesse ja petite duchesse; éclair-nimi on myöhempää perua, mikä on omiaan vahvistamaan akatemian tulkintaa nimityksen alkuperästä - voidaan ajatella sen muokkautuneen leivoksia nauttineiden kokemusten perusteella ja vakiintuneen käyttöön sitä kautta. |
Minkälainen on Brita-tortun historia? |
1633 |
|
|
|
Brita-kakun historiasta on kysytty palvelussamme aikaisemminkin. Valitettavasti aiheesta löytyy kovin vähän tietoa. Voit lukea vanhan vastauksen alla olevasta linkistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/minkalainen-historia-brita-kakulla-on
|
Mistä bostonkakku on saanut nimensä? Miten se liittyy Bostoniin? Kiitos avusta. |
8546 |
|
|
|
Bostonkakku on mitä luultavimmin supisuomalainen leivonnainen. Sitä ei löydy vanhemmista amerikkalaisista keittokirjoista. Vanhassa amerikansuomalaisessa Co-op keittokirjassa (s. 84) mainitaan Boston cream pie, jossa sokerikakkukerrosten väliin lisätään vaniljakreemiä. Hakusanalla Boston cake haettaessa netistä, saadaan ohjeita samanlaisiin vaniljakreemikakkuihin. Amerikansuomalaiset tunsivat myös ohjeen Bostonin ruskea leipä, joka oli ruis- ja maissijauhoista leivottu soodalla kohotettu leipä, joka kypsennettiin asettamalla leipävuoka kiehuvaan veteen. (Walli 1928, s. 320) (Keittokirja s.a., s. 34)
Bostonkakku tunnetaan amerikansuomalaisissa keittokirjoissa vasta Beatrice Ojakankaan myötä. Ojakangas on amerikansuomalainen... |
Miksi muffinssi on korvattu muffinilla? |
1569 |
|
|
|
Sana muffinssi pohjautuu englannin kielen monikolliseen muotoon muffins. Sanassa muffinssi on siis monikon s-tunnus kahdentuneena ja lopussa loppuvokaali i.
Yksikössä tämä leivonnainen on englanniksi muffin. Kun siihen lisätään suomen kielessä loppuvokaali i, saadaan Suomen kielen perussanakirjan suosittelema muoto muffini.
Lainakielen monikkomuodosta muodostettuja sanoja on suomen kielessä muitakin. Vakiintuneita sanoja ei ole lähdetty muuttamaan: puhumme esimerkiksi shortseista (tai sortseista) emmekä yksikkömuotoon pohjautuen shorteista.
Lisää tietoa aiheesta Kotimaisten kielten keskuksen sivulta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1170
|
Mistä löytyy tietoa krokaanin historiasta? |
1649 |
|
|
|
Tietoa krokaanin historiasta löytyy seuraavista lähteistä.
Kirjat:
Kaunisto, Tiina-Emilia: "Siksi tahdot : hääkirja" (2012), s.206-2011. (löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
"Häät = Bröllop" (2001), s.160.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Turun pääkirjastosta)
Lönnqvist, Bo: "Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä" (1997). Teoksessa mainitaan krokaani historiallisessa yhteydessä esim. s.87 ja 91.
(löytyy Vaski-kirjastojen kokoelmista, esim. Raision ja Turun pääkirjastoista)
Tietoa krokaanin historiasta löytyy aika niukasti kokoelmissamme olevista kirjoista. Tähän listasin ne teokset, joissa edes jollain tapaa käsitellään krokaanin historiaan tai sijoitetaan krokaani... |
Hyvä tietokesää kirjastonhoitaja, Kysymykseni on: sokeri vs. kevyttuotteet 1. Mihin ihminen tarvitsee sokeria? 2. Miksi ihminen syö sokerita/makeaa,… |
3082 |
|
|
|
1. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joita esiintyy luonnostaan kaikessa ihmisravinnossa. Makeutusaineena käytetty valkoinen sokeri puolestaan on valmistettu sokeriruo'osta tai -juurikkaasta puristetusta mehusta kiteyttämällä. Sokerit ovat ihmiselle tärkeä energian lähde, mutta niiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa veren sokeripitoisuuden voimakasta vaihtelua, äkillistä nousua ja laskua, joka muistuttaa alkoholin aiheuttamaa nousu- ja laskuhumalaa.
2. Makea maku aktivoi mielihyväkeskuksia aivoissa, makean syöminen tuottaa mielihyvää. Erityisesti suklaassa on muitakin mielihyvää tuottavia ja keskushermostoa aktivoivia aineita kuin sokeri, muun muassa kofeiinia. Makean maun ohella veren sokeripitoisuuden nousu voi aiheuttaa mielihyvän... |
Etsin tietoa pasteijan historiasta ja sen vaikutuksesta maailman ruokakulttuureissa. Osaatko suositella jotain hyvää teosta? Kielinä käyvät suomi ja englanti. |
1936 |
|
|
|
Ritva Lehmusoksan ja Pirjo Muurisen Ruokasanakirjan (ilm. 1998) mukaan pasteija on ”pieni suolainen voitaikinaleivonnainen, jossa on liha-, kala- tms. täyte tai hieno vuossa kypsytetty mureke, jota tarjotaan kylmänä leikkeleenä (esim. maksapasteija). Myös leivänpäällysaineena käytettävä tahna eli pasta” (s. 185).
Tietoa historiasta ei meidän lähteistämme löytynyt. Ehkä kannattaisi ottaa yhteyttä Ravintola-koulu Perhon kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.perho.fi/koulu/opiskelijalle/kirjasto.htm
|