| Haluaisin lukea kirjoja, joissa on samanlainen kirjoitustyyli kuin André Acimanin Kutsu minua nimelläsi. Lähinnä viehättivät pitkät, soljuvat lauseet. Olisiko… |
35 |
|
|
|
kysyin asiaa ja ehdotuksia kysymykseenne kirjastonhoitajien valtakunnallisesta palvelusta, ja tällaisia ehdotuksia tuli esille:Suosittelen André Acimanin Kutsu minua nimelläsi jatko-osaa nimeltä Etsi minut, sekä toistaiseksi suomentamatonta The Gentleman From Peru. Kirjoitustyyli ja pitkät soljuvat kuvailut jatkuvat niissä.Mikäli vanhempi jännitys kiinnostaa, niin Daphne Du Maurierin Rebekka on täynnä pitkiä lauseita, jotka pitävät lukijan hyvin otteessaan.Pitkiä, soljuvia virkkeitä on mm. José Saramagon koko tuotannossa sekä Bernardine Evariston romaanissa Tyttö, nainen, toinen. |
| Käännän englannista tekstiä, jossa on kaksi Tolstoin lainausta. Viitteenä Leo Tolstoy, A Calendar of Wisdom, translated by Peter Sekirin (New York: Scribner,… |
40 |
|
|
|
Leo Tolstoin teosta Vuodenaikojen viisaus : mietelmiä on Helmet-kirjastoissa kaksi kappaletta. Valitettavasti molemmat ovat tällä hetkellä lainassa. Voit varata ne myös itse Helmetin kautta, niin voit tarkistaa lauseiden käännökset.Lähde:Helmet.fi. https://helmet.finna.fi/ |
| Mieleen nousee vuosien takaa runo, jossa yhdessä kohtaa sanotaan jotenkin näin: Pidätän itselläni täydet oikeudet olla mahdoton En selailemalla löydä runoa,… |
160 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut paikantamaan kyseistä lausetta mihinkään runoon. Ajatuksessa sinänsä on jotain sellaista hienovaraisen ja ilkikurisen kapinallista, jonka yhdistän muun muassa Tove Janssoniin tai Astrid Lindgreniin (mikäli kyse on suomennoksesta). Lauseen alku ei kuitenkaan ole niin uniikki, että sen voisi helposti jäljittää tietyn henkilön kirjoittamaksi. Esimerkiksi googlamalla löytyy muun muassa Mielen ihmeet -sivustolta lause "Pidätän itselleni oikeuden kohdata omat demonini."
Kenties joku palstan lukijoista tunnistaa lauseen? |
| Mistä on peräisin ” tuomarit rokottivat kaatumisesta paljon pisteitä”? |
253 |
|
|
|
Lienee mahdotonta selvittää, missä ja milloin kyseinen lausahdus on ensimmäisen kerran sanottu.
Varmuudella voinee sanoa, että se liittyy urheiluun.
Luulisi sitä käytettäneen urheiluselostajien ja -toimittajien toimesta monen eri urheilulajin kohdalla. Esimerkiksi mäkihyppy, taitoluistelu ja eri voimistelulajit ovat lajeja, joiden yhteydessä kyseisen lauseen käyttö vaikuttaa todennäköiseltä.
Mikäli tarkoitatte pelkästään sanan "rokottaa" merkitystä urheilu-aiheisessa yhteydessä, niin sillä viitataan yleensä sanaan "rangaista", esim. Vastapuoli pääsi rokottamaan [= tekemään maalin].
Arkikielessä tai kielikuvana "rokottaa"-sanalla viitataan sanoihin "verottaa; riistää, kupata", esim. Hallitus rokotti raskaasti yrittäjiä.
Rokottaa-sanan... |
| Miten epäsuora kysymyslause erotetaan lauseessa silloin, kun se alkaa lauseenvastikkeella? |
1611 |
|
|
|
Lauseenvastikkeen kanssa ei kuulu käyttää pilkkua, mutta epäsuora kysymyslause puolestaan vaatii pilkun. Näin ollen antamasi esimerkki vaikuttaa tosiaan hieman haastavalta pilkkusääntöjen tulkinnan kannalta. Antamassasi esimerkissä näyttäisi kuitenkin olevan sivulause "mitä luonto merkitsee haastateltavalle" keskellä päälausetta "kysyttäessä hän on vastannut", joten tämä sivulause tulisi kaiketi erottaa molemmin puolin pilkuilla päälauseesta. Tässä tapauksessa muotoilisin virkkeen siis seuraavasti:
"Kysyttäessä, mitä luonto merkitsee haastateltavalle, hän on vastannut, että..."
Esimerkkitapauksen virkettä voisi myös muuttaa selkeämpään suuntaan siirtämällä maininnan haastateltavasta päälauseeseen:
"Kysyttäessä haastateltavalta, mitä... |
Kysy kirjastonhoitajalta
