laulut

Tilaa aihepiirin laulut RSS-syöte
1131 osumaa haulle. Näytetään tulokset 181–200.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
1900-luvun alkupuolella ilmestyi kolme Laululipas-kirjaa numeroituina 1, 2 ja 3. Numero yhdessä on 595 laulua, numero kahdessa 499 laulua ja numero kolmessa… 199 Tarkoitat ilmeisesti Joh. K. Lindstedtin toimittamia "Laululippaita", joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1905. Niihin ei ole olemassa vastaavia nuottipainoksia, vaan laulujen nuotit täytyy etsiä erikseen laulu kerrallaan.   Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/ Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/ Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu aiemmin "Laululipasta" koskevaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoja-kirjasta-laululipas-1-1912?langua…  
Kenen runo: tuuli tulee ulvoen myös pesään pienen pääskysen ja sanoo lennä lennä. Ja pääsyn täytyy mennä. Vain iloa ja ikävää on pieni musta silkkipää… 509 Runo on Aale Tynnin "Pääskynen". Se alkaa: "Ei mitään ole kauniimpaa". Myöhemmin runossa "tuuli tulee viuhuen". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Ylitse vuoren lasisen" (WSOY, 1949) ja myös esimerkiksi kirjoihin Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013) ja "Tämän runon haluaisin kuulla. 2" (Tammi, 1987). Runo on myös sävelletty. Sen ovat säveltäneet Eero Nallinmaa ja Tapani Arvola. Arvolan säveltämässä "Pääskysessä" on vain osa runosta ja sitä on muokattu, esimerkiksi sanoitus alkaa: "Ei mikään ole kauniimpaa".  
Missä laulussa lauletaan, Olet sellainen tyttö josta vaimon teen 243 Tarkoitatko ehkä Jukka Kuoppamäen säveltämää ja Chrisse Johanssonin sanoittamaa humppaa "No justiinsa juu"? Se alkaa: "No justiinsa juu, se on jetsulleen sellainen/semmoinen tyttö, josta vaimon teen."
Ihan vähän aikaa sitten Järviradiossa esitettiin kappale nimeltä "Äidin kulta." Sen esitti mieshenkilö savon murteella ja laulu kertoi koirasta. Ei kerrottu… 384 Kappale on Aapeli Rummukaisen (eli Veikko Huuskosen) esittämä "Äetin hauva". Sen on säveltänyt Veikko Huuskonen ja sanoittanut Lassi Kettunen. Se sisältyy Aapeli Rummukaisen cd-levyille "Huumorilla ja tunteella" (Finedit Oy, [2000]) ja "Aapelin parraat" (Ohjelmapalvelu Vihtori, 2001). Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden Finna-hakupalvelusta. Kappale on kuunneltavissa myös YouTubessa. Koira-aiheisia lauluja voit etsiä Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla tai tarkennetulla haulla. Voit rajata hakua esimerkiksi kielellä.   Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi   Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/   Aapeli Rummukaisen tiedot Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa: https://finto.fi/finaf/fi/page/000194101   Aapeli...
Iäkäs isäni muistelee sodanaikaisia lauluja. "Kun Hitler alkoi Balkanilla lakaista (...) odotettiinkin jo pääsiäistä vakaista..." Laulussa on myös maininta… 246 Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoittamassa laulussa "Menneen vuoden kronikka" lauletaan juuri isäsi muistamia säkeitä. Laulussa on oma säkeistö vuoden jokaiselle kuukaudelle. "Tammikuu" alkaa: "Kun kovan onnen vuodest' oltiin päästy erohon". "Helmikuussa" lauletaan: "Kun Suomen pojat Cortinassa laski mäkeä...Kas, Svea-mamma bandyssa taas siellä piestihin". "Huhtikuussa" lauletaan Hitleristä, Balkanista, jenkeistä ja Grönlannista. Laulu sisältyy nuottiin Palle: "Rautainen annos" (Pallen parhaita revyylauluja ; vihko 15; 3. painos; Kanervan kustannusliike, 1942, s. 4-9). Sanoituksen yhteydessä on maininta, että laulu lauletaan "Sven Dufva" -sävelmällä. Sävelmän melodianuotinnos on myös sanoituksen yhteydessä....
MistäTamara Lundin laulamasta operettikappaleesta on peräisin teksti: "Joskus lasi sampanjaa ujon sydämen rohkaisee laulamaan..." Myös itse operetti pitäisi… 223 Tamara Lund on levyttänyt laulun nimellä "Lasi shampanjaa". Se alkaa: "Joskus tunnelmaan jo pieni sana vie". Laulun alkuperäinen nimi on "Oft genügt ein Gläschen Sekt". Sen on säveltänyt Robert Stolz (1880-1975). Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tamara Lund. Laulu sisältyy operettielokuvaan "Frühlingsparade" (1934 tai 1935). Englanninkielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1940 nimellä "Spring parade". Toinen saksankielinen elokuvaversio tehtiin vuonna 1955 nimellä "Ein Deutschmeister". Operetin näyttämöversio kantaesitettiin Wienissä vuonna 1964.   Lähteitä: Frülingsparade Operetten-Lexikonissa: https://www.operetten-lexikon.info/?menu=227&lang=1 Gänzl, Kurt: Gänzl's book of the musical theatre (Bodley Head, 1990, s. 1199-1204...
Mistä löydän sanat ja nuotit vanhaan koululauluun ”Syksy on saapunut kaupunkiin, valot taas heijastuu asfalttiin..” Kiitos:) 400 Muistamillasi sanoilla alkavan laulun nimi on "Syksy saapui kaupunkiin" (tai "Syksy saapui"). Sävelmä on julkaisujen mukaan kirgisialainen kansansävelmä ja sanat on tehnyt Urpo Jokinen, tosin yhdessä julkaisussa sanoittajaksi on merkitty ilmeisesti virheellisesti Ari Pärnänen. Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin: Laulun iloa : kaksiäänisiä lauluja ala-asteen kuorolle (sanat, 3 säkeistöä, Esa Helasvuon kaksiääninen sovitus, sointumerkit; Otava, 1998) Musikantti. 3-4 (sanat, 2 säkeistöä, melodia, sointumerkit ja Ari Pärnäsen sovittamia lisä-ääniä; Otava, 1996) Musiikin aika. 3-4 (2. painos; sanat, 3 säkeistöä, melodia, sointumerkit; WSOY, 1988) Ikivihreät laulut (Otava, 1981) Musiikki. 3-4 : peruskoulun kolmannen ja...
Mistä nuotit lauluun Ikuisesti, joka alkaa:yö itki murheissaan. Sen on levyttänyt Sakari Heikkilä suomeksi. Alkuperäinen on Kari Joben englanniksi 240 En löytänyt lauluun nuottia suomenkielisillä sanoilla, mutta laulun englanninkielisillä nimillä nuotteja löytyy. Esimerkiksi nimellä "Forever (He is glorified)" laulu sisältyy nuottiin "A to Z praise and worship hits : 40 piano arrangements of contemporary Christian favorites : easy piano" (arranged by Carol Tornquist; Alfred Music, [2017]). Nuotissa on sovitus kosketinsoittimelle, sointumerkit ja englanninkieliset sanat. Nimellä "Forever (We sing hallelujah)" laulu sisältyy nuottiin "More of the best praise & worship songs ever : piano, vocal, guitar" (2nd edition; Hal Leonard, [2018]). Nuotissa on laulun sanat englanniksi, melodianuotinnos, nuotinnos kosketinsoittimelle, sointumerkit ja kitaran sointuotteet. Laulun tekijöiksi on...
Onko muissa maissa/kielillä vastaavaa numero laulua kuin suomessa (luritus alla)? Entä onko niissäkin elefantti, vai mitä niissä tapahtuu? "Yksi pieni… 300 "Elefanttimarssi" perustuu ilmeisesti ranskalaiseen lastenlauluun "Un éléphant se balançait". Laulun alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on peräisin ainakin 1800-luvun puolivälistä. Elefantit ovat sittemmin lyöttäytyneet yhteen monella kielellä. Tästä voi lukea ja kuulla joitakin versioita: https://www.mamalisa.com/?t=e_family&c=111  
Missä lastenlaulussa lauletaan jotain tällaista: miten koiran kanssa pärjään voi miten koiran kanssa pärjään se haukkuu yöllä, se haukkuu päivällä hau, hau,… 298 Laulussa "Mitä minä koiralle teen" on kuvaamasi idea: eri säkeistöissä lauletaan jostakin eläimestä ja lopuksi vielä vauvasta ja improvisoidaan ääniä. Laulun sävelmä on amerikkalainen kansansävelmä ja sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Tosin tarkoitus on myös keksiä lisää omia säkeistöjä. Laulujen sanoitukset ovat hieman erilaisia eri lähteissä. Nuotissa "Musiikki. 1-2" säkeistöjä on kuusi ja mukana ovat koira, sammakko, lehmä, hevonen, hiiri ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Vauvojen laulut" säkeistöjä on viisi ja mukana ovat koira, lehmä, kissa, sammakko ja vauva. Sanoittajaksi on merkitty Anna-Kaarina Kiviniemi. Nuotissa "Musica. 1-2" säkeistöjä on yhdeksän ja mukana ovat koira,...
Löytyiskö nuotteja Kaipaan päästä rantamille kauniin maan 195 Kappaleesta "Kaunis maa" pitäisi olla julkaistu nuotinnos kirjoissa Laulun sanoma. 3 (1985) ja Lauluja Jeesuksesta (2004 ja 2015). Kirjojen saatavuus kirjastoissa näkyy tässä. Laulun soinnut löytyvät täältä: https://www.biblecenter.se/rsmp3/0xx/Jukka063_Kaipaan_paasta_rantamille…
Luontoradiossa puhuttiin kuurankukasta käännöksenä englannin Windows flowerille. Lapsuudessani puhuttiin jääkukista. Siitä tuli mieleeni, että kun olimme… 154 Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä. Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).   A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa: https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771 Fenno : suomalaiset äänitteet...
Mistä löytyisi "Juokse sinä humma" -laulun varhaisemmat sanat? Tuli hiljattain vastaan sekin tieto, että Tapio Rautavaaran kappale "Juokse sinä humma" perustuu… 1562 Lasse Erolan mukaan sanoituksen pohjana on ollut rekilaulu, joka sisältyy Erkki Ala-Könnin kokoamaan ”Härmän laulukirjaan”. Laulu on laulukirjassa nimellä ”Eihän se oo kumma : Kujanpään Kaappoo-kräätärin laulu”. Laulu alkaa: ”Eihän se oo kumma, kun poika on tumma”. Erolan mukaan Rautavaara muokkasi sanoitusta pitkään. Alkuperäisestä sanoituksesta on jäljellä hieman muunneltuna säe: ”Juokse sä humma, kun taivas on niin tumma, ja kotia on pitkänlainen matka.” Myös Pekka Nissilän mukaan Rautavaara ”keräsi ja muokkasi kansanperinnetekstiä pitkään”. Nuotissa ”Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä” on laulu ”Elon polun taittaja”, joka alkaa: ”Juokse sinä humma, kun taival on niin tumma ja varjot ne vierellä kulkee”. Laulun kertosäkeessä...
Pentti Hietanen laulaa kappaleen Kun aika on. Missä tahtilajissa hän sen esittää? 662 Nino Rotan alun perin elokuvaan Romeo ja Julia (1968) säveltämä rakkausteema kulkee 3/4-tahtilajissa. Näin se tulkitaan myös Pentti Hietasen esittämässä lauluversiossa "Kun aika on", joka pohjautuu alun perin Larry Kusikin ja Eddie Snyderin sanoittamaan laulusovitukseen "A Time for Us". Lähteet: Suuri toivelaulukirja : musikaali, tv, elokuva. F-Kustannus Oy, 2015. S. 126 - 127. "Kun aika on" (Fono.fi)  
Etsin nuotteja Kaija Koo Illan Tullen kappaleeseen. Osaisiko joku auttaa minua? 139 Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan "Illan tullen" -kappaleeseen ei löydy julkaistua nuottia. Laulu alkaa: "Illan tullen tahtoisin sut viedä oopperaan". Tietoa kotimaisista nuoteista voi etsiä Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottien kansallisbibliografia. Violan viitteet löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta.   Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi Tietoa Violasta: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/viola-suomen-kansallisdisk…    
Onko Kalevi Ollin John- musikaaliin säveltämää Ainut armahin-kappaletta levytetty? 228 En löytänyt Kalevi Ollin säveltämästä "Ainut armahin" -kappaleesta muuta levytystä kuin ennakkotiedon, että se sisältyy Petrus Schroderuksen tulossa olevalle albumille "Rakkauden voima". Kappale on jo kuunneltavissa Petrus Schroderuksen Facebook-sivulla nimellä "Ainut armahain". Petrus Schroderuksen Facebook-sivu: https://fi-fi.facebook.com/tenorpetrus/
Vesa-Matti Loiri laulaa konserttitaltioinnissaan Niin joululta tuntuu vuodelta 1999 laulua, jonka nimeksi mainitaan Soutaja.. Se alkaa sanoilla Reunalle saakka… 215 Niin joululta tuntuu -ohjelman lopputeksteissä kerrotaan, että Soutaja-laulun sanoittaja on Vesa-Matti Loiri. Sama tietoa on myös ohjelmasta tehdyn tallenteen luettelointitiedoissa. https://areena.yle.fi/1-4379657 https://finna.fi/Record/musa.015425009#componentparts
Etsin joululaulua joka alkaa sanoin "Koko Beetlehem nyt loistaa", erityisesti sen nuottia ja sanoja. Mistä löytäisin? Alunperin espanjalainen laulu löytyy myös… 230 Suomenkielisellä nimellä "Koko Beetlehem nyt loistaa" (tai "Koko Betlehem nyt loistaa") en löytänyt tästä joululaulusta nuottia enkä sanoja. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi. Sen ovat levyttäneet Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit. 9.1.2024: Korjaan vastaustani, sillä laulun alkuperäinen nimi on "Brincan y bailan", ei "Pero mira cómo beben". Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa". Kertosäkeessä lauletaan: "Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa". Suomenkieliset sanat voi kuunnella Iin Laulupelimannien äänitteeltä ”Joulukuusella : joululauluja ja -runoja” (Iin Laulupelimannit, 2015), joka on lainattavissa Iin kirjastosta. Alkuperäisellä nimellä ”Brincan y...
Kuka muistaa sanat sellaiseen kappaleeseen jossa on mm. "Pieni, tyhmä dolli, miksi minut hylkäsit, kun ventovieraan, sä tiellä kohtasit." ja lopussa : "et… 263 Kappale on nimeltään "Tuhma Dolly". Se alkaa: "Yksin jäin ystäväin". Sävelmä on kansansävelmä, johon sanat on kirjoittanut Pertti Reponen. Muistamassasi kohdassa lauletaan pienestä tuhmasta Dollysta. Kappaleen on levyttänyt Finntrio vuonna 1964. Se sisältyy esimerkiksi Finntrion cd-levylle "Ei koskaan selvin päin", joka on ilmestynyt "20 suosikkia" -sarjassa (Fazer Records, 1996). Sanat sisältyvät nuottiin "Tuhma Dolly" (Westerlund, 1964, REW3655), joka on lukusalikäytössä Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa Helsingissä. Kummastakaan paikasta sitä ei siis saa kotilainaan.
Miksi Sibeliuksen Jääkärimarssissa lauletaan : ...sotahuutomme HURMATEN maalle soi, vaikka p.o. HURRATEN maalle soi? Ja miksi lauletaan ... ei ennen UHMAMME… 287 Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä. Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy...