laulut

Tilaa aihepiirin laulut RSS-syöte
1131 osumaa haulle. Näytetään tulokset 141–160.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miltä ajalta on peräisin laulu: "Neito ja kuolema", joka tunnetaan myös nimellä "Kuoleman viikatemies"? Kenen sanat ja sävelmä? 364 Laulu on kansanlaulu, sen tekijöitä ei tiedetä. Laulu esiintyy julkaisuissa monilla eri nimillä, esim. "Neito ja kuolema", "Kuoleman viikatemies", "Tuonelan viikatemies" "Tuonen viikatemies" ja "Viikatemies". Sekä laulun sanoista että melodiasta on julkaisuissa useita erilaisia versioita. Ilpo Saunion ja Timo Tuovisen julkaisussa laulu on nimellä "Viikatemies" (sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu on sijoitettu otsikon "Vuosi 1918" alle, mikä viittaa siihen, että laulu on kuulunut vankileirilauluihin, jotka levisivät sekä käsin kirjoitettuina että suusta suuhun ja jotka usein lainasivat sävelensä ja aiheensa vanhemmista kansanlauluista. "Viikatemies" alkaa: "Jääaavikon aukean laitaan käy kuoleman viikatemies". Säkeistöjä on...
You dont own me suomenkielinen esittäjä 150 Mick Greenin ja Alan Lancasterin kappaleen "You don't own me" on suomeksi levyttänyt Raggars nimellä "Ei oo soulii". Sanoittajaksi on merkitty John Forgetit, joka Fennon mukaan on Sakari Johannes Korhonen. John Madaran ja Dave Whiten kappaleesta "You don't own me" en löytänyt suomenkielistä versiota.   Lähteitä: Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi  
Haluaisin Veijo Salan = Väinö Siikaniemen sanat 1930- luvun kappaleeseen Iitin Tiltu. " Iitin Tiltu kun vielä eli, osasi se poikia hyppyyttää. Silmillänsä kun… 225 "Iitin Tiltu" -lauluun on olemassa useita erilaisia sanoituksia, esimerkiksi Satu Nummila käsittelee kirjoituksessaan laulun kahtatoista versiota. Laulun alkuperäistä sanoittajaa ja säveltäjää ei tiedetä ja myös melodiasta on olemassa erilaisia versioita. Tätä Arvo Jorman levyttämää sanoitusta en löytänyt mistään kirjoitettuna. On mahdollista, että sanat ovat jossain julkaisussa, mutta alkusanojen perusteella en niitä löytänyt. Jos julkaisun tietoihin ei ole laitettu alkusanoja eikä tekijätietoja, tiettyä versiota ei pysty luotettavasti etsimään kirjastojen tietokannoista. Arvo Jorman esitys on kuunneltavissa YouTubesta: https://www.youtube.com/watch?v=xqc1D7JH9t0   Lähde: Nummila, Satu: Teksteistä rakentuva Tiltu kirjassa Minä? Missä...
Milloin on ilmestynyt P.J.Hannikaisen suomennos Kesäpäivä Kangasalla? 232 Laulun alkuperäinen teksti on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama ruotsinkielinen runo, jonka Gabriel Linsén sävelsi nimellä ”Sylvias visa” (1863 tai 1864, tästä on erilaista tietoa eri lähteissä). Laulu alkaa: ”Jag gungar i högsta grenen”. Niiden suomenkielisten sanojen, joilla laulua nykyään lauletaan, tekijä on P. J. Hannikainen (1854-1924).  P. J. Hannikaisen elämäkerrasta, jonka on kirjoittanut Matti Vainio, en nopealla selauksella löytänyt mitään mainintaa tästä laulusta. Vuoden 1975 ”Kangasalan joulu” -lehden toimituksen kirjoittamassa artikkelissa "Kesäpäivä Kangasalla" kerrotaan, että "Kangasalan Joulun” toimitus pyysi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apua laulun suomennoksen käsikirjoituksen löytämiseksi, mutta sitä ”...
Löytyisikkö mistään sanat ja Nuotit espanjaksi kuubalainen serenadi 208 Jos tarkoitat Salamanterin eli Juhani Pohjanmiehen säveltämää ja Unto Koskelan sanoittamaa "Kuubalaista serenadia", siihen on tehnyt espanjankielisen sanoituksen Joaquin Martinez eli Ronnie Kranck. Tämä sanoitus sisältyy nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Serenata cubana = Kuubalainen serenadi" (Fazer Musiikki, 1963; Fazer FM4237). Nuotissa on laulun suomen- ja espanjankieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Suomenkielisin sanoin laulu sisältyy moniin nuotteihin, esim. "Suuren toivelaulukirjan" osaan 1. Ronnie Kranckin sanoitus on julkaistu myös laulujen sanoja sisältävässä vihkosessa "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osassa 58 (Fazer, 1964, s. 46). Säkeistöjä on...
Mistähän löytyisi laulun ”Tule kanssani Kallioon” sanat? 146 ”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”. Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819). Voit tarkistaa...
Löytyykö nuotteja Paula Koivuniemen Sen siksi tein- biisiin? 236 "Sen siksi tein" sisältyy nuottiin Koivuniemi, Paula: "Parhaat" (Fazer Musiikki, 1993). Nuotissa on laulun suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Laulun alkuperäinen nimi on "Resistire". Sen tekijät ovat Manuel de la Calva ja Carlos Toro, joka joissakin viitteissä on merkitty laulun sanoittajaksi, joissakin toiseksi säveltäjäksi. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jorma Toiviainen. Laulu alkaa: "Viivat elämäni ympyröistä".   Lähde: Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi              
Laulun sanat tai osa niistä: Where's the flame that kept you on motion. Did it burn out as well. Where's the flame, could you take it with you. Where are you… 84 Kyseessä on belgialais-alankomaalaisen 2 Unlimited -yhtyeen kappale "Where Are You Now" vuodelta 1993. Se julkaistiin alun perin yhtyeen toisella albumilla No Limits. Lähteet: "Where Are You Now" (sanoitukset) "Where Are You Now" (Allmusic)
Löytyykö nuotteja Thin Twice bändin kappeleeseen Enkeli? Myös Laura Pakarinen on kappaleen laulanut. 203 Think Twice -yhtyeen esittämän laulun "Enkeli" on säveltänyt ja sanoittanut Anssi Tiittanen. Laulu alkaa: "Lastenhuoneen seinälle kun katson". Laulu sisältyy nuottiin "Quo vadis? : laulukirja" (Otava, 2005, s. 86-88). Nuotissa on laulun melodia, sanat ja sointumerkit.
Kuinka monella eri kielellä on tehty versio kappaleesta Fields of Gold? 202 Second Hand Songs -sivusto listaa 237 levytettyä versiota Stingin sävellyksestä "Fields of Gold". Sen mukaan kappale on alkuperäisen englannin lisäksi levytetty suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, saksaksi, hollanniksi, italiaksi ja korsikaksi. Luultavasti laulu on käännetty muillekin kielille, mutta versioita ei välttämättä ole levytetty tai julkaistu virallisesti.
Laulu alkaa: "Ropen kanssa kaupungissa, Kape hiipii niinkuin kissa..." Mikähän lienee kappaleen nimi? Entä kuka levytti? Lienee 1970-luvulta. 139 Kappale on Hullujussin Rope ja Kake vuodelta 1975. Laulu tosin alkaa sanoin "Ihmejätkät Intiasta, molemmilla hymy nasta", kysymyksen säkeet tulevat vasta tämän jälkeen. Rope ja Kake - YouTube
Mieleeni on jäänyt eräs laulu, jonka joskus 90 luvulla kuulin radiosta, mutta netistä en ole löytänyt tarkempaa tietoa. Siinä laulaa mies ja nainen… 373 Kappale on "Ullakolla" vuodelta 1992. Sen sävelsi, sanoitti ja lauloi Make Lentonen. Lähteet: Fono.fi Youtube
Mikä laulu on kyseessä. Vaik sirpaleita on tulevaisii muista et voi tapahtua ihmeitää... 121 Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
"Valtameressä on saari. Pinta-alaltaan vain aari. Saaren keskellä on baari eikä muuta olekkaan. Ketterästi polkee faari. Faarilla on Jaguaari. Vastaan tulee… 225 Samaa teekkarilaulua on etsitty aiemminkin ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta: https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-eraan-laulun-sanoja-se  
Hector on tehnyt Työväen Sivistysliiton 70(?)- vuotisjuhlaan hienon laulun "Tervetuloa tulevaisuus". Sen sanat on hakusessa. 269 Heikki Harma sävelsi Työväen Sivistysliiton 70-vuotisjuhlaan 1989 laulun Tervetuloa tulevaisuus. Laulun sanat voi lukea Tero Tuomiston kirjoittamasta Työväen Sivistysliiton historiikista Työväkeä, sivistystä, liikettä : Satavuotias Työväen Sivistysliitto sivulta sivulta 369. Julkaisu on luettavissa myös netissä: https://www.tsl.fi/media/materiaalipankki/tyovakeasivistystaliiketta_ii… https://finna.fi/Record/vaski.4276677?sid=3004093739
Mikähän laulu on kyseessä, olen laulanut tätä ala-asteella kuorossa vuonna 1985. Sanat menevät muistaakseni näin. Jo päivä painuu pilven taa Ja pilvet ruskon… 299 Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen. Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta. Näyttää siis siltä, että laulusta ei ole olemassa...
Mika Kaurismäen elokuvassa Zombie ja kummitusjuna, Zombieta näyttelevä Silu Seppälä ajautuu Istanbuliin ja sen sillan alus -baareihin. Eräässä kohtauksessa… 156 Kukaan kirjaston vastaajista ei osannut vastata tähän, mutta osaisiko joku kysymyksen lukijoista auttaa? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Mikä vanha laulu ja miten jatkuu, vanha muistisairas äitini laulelee tätä: Nytpä kevät on, kukkii metsät maat. 361 Toivo Silvosen säveltämä ja sanoittama "Kevätlaulu" alkaa: "Nytpä kevät on, nyt kukkii metsät, maat". Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (toimittanut Elsa Kojo; WSOY, 1984), "Opistojen laulukirja" (2. painos; Fazer, 1968), Siukonen, Wilho: "Laulukirjan säestykset" (3. uusittu painos; Otava, 1952) ja "Kansakoulun laulukirja : liitteenä Musiikkioppi" ([toim.] Paavo Halme, Väinö Paavola; 11. painos; WSOY, 1942).
Löytyykö tietoa tämän nimisestä kappaleesta: "Nurme seisab nukker"? Virossa sitä pidetään suomalaisena kansanlauluna... 142 Luulisin, että tuo löytyy teoksesta Suuri kevät-ja kesälaukirja. WSOY, 1984.Kappale on suomenkieliseltä nimeltään Nyt uinuu kukka. Säveltäjä Juhan Aavik, sanat Aukusti Simojoki.
Löytyykö jostain (pianosäestys)nuottia maineikkaaseen portugalilaiseen lauluun Cancao do Mar (alkujaan myös nimellä Solidao) jonka ovat kirjoittaneet Frederico… 107 Laulun erikielisistä versioista on julkaistu nuotinnoksia, mutta näitä julkaisuja ei näytä löytyvän Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastossa on ainoastaan lukusalikäyttöön nuotti "Liian onnellinen", jossa on kappaleesta kosketinsoitinsovitus ja sanat neljällä kielellä. Netissä kappaleesta sen sijaan liikkuu useitakin nuotinnoksia. Ainakin tämä pianosovitus on vapaasti saatavilla.