laulut

1167 osumaa haulle. Näytetään tulokset 141–160.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missä lastenlaulussa on sanat: Pyrytköön, paukkukoon, järven selkä ulvokoon. Törmälle jyrkälle... 194 Kyseessä on Talvilaulu, jonka tekijä on Heikki Klemetti. Laulu alkaa sanoilla "Terve taas, sä talvi raikas". Se löytyy ainakin laulukirjoista Perinnemaisemia lauluin (toim. Kalevi Heikkinen, 2006) ja Kansanopiston laulukirja: nuottipainos (1947).
Minkä takia joululaulun "Kulkuset" suomenkielisessä versiossa on ylimääräinen osa jossa lauletaan "On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa. Nyt liinakkomme… 604 Tämä lisäys on peräisin laulun ”Jingle bells” ruotsalaisesta versiosta ”Bjällerklang”, jonka ovat sanoittaneet Eric Sandström ja Gösta Westerberg. He ilmeisesti vastaavat myös lisäyksestä melodiaan. Ruotsiksi ”On ryijyn alla lämmin” -kohdassa lauletaan: ”Vi sitter under fällen”. Ruotsinkielisen version on levyttänyt Harry Kullenborg vuonna 1947. Suomenkieliset sanat lauluun kirjoitti Kullervo eli Tapio Lahtinen. Fazerin Musiikkikaupan julkaisema erillisnuotti perustuu ruotsalaiseen versioon tai mukaelmaan (FM2995, ”Copyright 1947 by SOUTHERN MUSIC A/B, Kungsgatan 74, Stockholm”). Mielenkiintoista on, että tässä erillisnuotissa ei mainita ollenkaan laulun alkuperäistä säveltäjää ja sanoittajaa, joka on James Pierpont (tai James S. Pierpont...
Osaisitteko sanoa, että missä laulussa lauletaan seuraavanlaisesti "Jos papit meiltä puuttuis niin taivas maa ne muuttuis ei helvettikään silloin se oisi… 378 "Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.    
"Kun katse katseen löytää saa, kun käsi kättä koskettaa, niin kaipausta polttavaa se silloin tyynnyttää." - Tuon laulun sanoja ei google löydä eikä youtube.En… 195 Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).   Lähteitä: Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999: https://fenno.musiikkiarkisto.fi  
Onko Bob Dylanin The times they are a changing käännetty/ laulettu levylle suomeksi? 310 Tietokannoista löytyy ainakin Mustaputki-yhtyeen 80-luvulla taltioima The times they are a-changin' -tulkinta Kusessa ollaan (suomenkieliset sanat A. Antti). Kappale ilmestyi vuonna 1986 yhtyeen albumilla Musta putki – best off. Käännetty The times... siis on. Jos aivan tarkkoja ollaan, levylle sitä ei kuitenkaan ole laulettu, sillä Mustaputken tallenne julkaistiin ainoastaan kasettina. Fono.fi - Äänitetietokanta
Sattuipa kerran vahingossa Matin muija 187 ”Sattui kerran vahingossa Matin muija” alkaa laulu, josta on olemassa useita erilaisia toisintoja monilla eri nimillä, esimerkiksi ”Matti ja pappi”, ”Matti ja rovasti”, ”Matin muijan kuolema”, ”Matin muija”, ”Matin Maija”, "Lehmän annan papille" ja ”Sattui kerran vahingossa”. Laulussa ahne pappi vaatii Matilta lehmää palkaksi ruumiin siunaamisesta. Tämä arkkiveisu levisi Suomessa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ja oli ainoa koko maahan levinnyt selkeästi papistoon kriittisesti kantaa ottava kertova laulu. Anneli Asplundin mukaan laulun arkkipainatuksia on tiedossa kolme, joista vanhin vuodelta 1906. Asplundin kirjassa on useita laulun toisintoja: erilaisia sanoituksia ja neljä melodianuotinnosta. Kirjassa ”Laululipas : Suomen...
Nuottivihossa: Toivo Kärjen Sävelmiä 4. Fazer F.M.06729-8. On sävelmä: Balladi Imatran-immestä, sivulla 4, mutta sivu 5, jossa nuotinnos jatkuisi, puuttuu… 215 Toivo Kärjen säveltämä ja Juha Vainion sanoittama "Balladi Imatra-immestä" sisältyy myös nuottiin "Vanhaa ja uutta" (Musiikki Fazer, 1978; FM06170-5). Nuotissa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja laulun sanat. Samuli Saarelan toimittamassa nuotissa "Kaksikymmentä laulua Imatrasta" (2015) on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kaunehin kai oli Karjalassa hän". Voit tarkistaa nuottien saatavuuden Finna-hakupalvelusta: https://finna.fi      
Kansakoulussa laulettiin 1960-luvulla laulua, jossa isänmaallis-tarmokkaaseen tyyliin kerrottiin maatilan toiminnasta: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää,… 309 Laulu on nimeltään "Uudisraivaajan työlle". Laulu alkaa: "Jätit valmiiksi raivatut rintamaat" tai "Jätit valmiiksi raivatut rintamamaat". Laulun viidennessä säkeistössä lauletaan: "...kone reippaasti riihessä ryskyttää ja koskessa sähköä jyrrää". Säkeistöjä on seitsemän. Laulun on säveltänyt Ahti Sonninen ja sanat on kirjoittanut Paavo Meriläinen. Nuotissa "Sekaäänisiä lauluja. 156. vihko" (Otava, 1952) ovat kaikki säkeistöt. Nuotinnos on sekakuorolle. Laulun alanimenä on "Ylä-Savon laulu". Laulu sisältyy myös nuotteihin "Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten" (useita painoksia; esim. 4. painos; Otava, 1962) ja "Laulan ja soitan : säestykset" (Otava, 1959). Ahti Sonninen on yksi näiden musiikin oppikirjojen...
Kansakoulun alaluokalta muistan pätkän joko laulusta tai muusta lorusta. En ole löytänyt sen alkuperää, vaikka netistä olen hakenut ja kirpputoreilla kaikki… 219 Etsinnän kannalta tärkeä tieto on, millä vuosikymmenellä koulua on käyty. J. N. Lahtisen säveltämä ja Siiri L:n (eli Siiri Lamerin) sanoittama laulu "Sisään tullessani" alkaa: "Portahissa hiljaa kuljen, ovet myös mä hiljaa suljen". Laulu sisältyy J. N. Lahtisen toimittamaan nuottiin "Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset" (Valistus, 1932, s. 75).   Kanto - kansalliset toimijatiedot: J. N. Lahtinen: https://finto.fi/finaf/fi/page/000123051   Kanto - kansalliset toimijatiedot: Siiri Lameri: https://finto.fi/finaf/fi/page/000198976  
Nuotit Sua liikaa rakastan, Anita Hirvonen 133 Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/nuotit-sua-liikaa-rakastan-anita?from=term/262394&language_content_entity=fi Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista. Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander...
Niskavuoren Aarnet -sarjassa esitetty laulu 106 YLE Arkistosta kerrotaan, että kyseessä on Niskavuoren Aarnet -sarjan toisessa osassa esitetty "Siivet fenix-linnun". Kyseessä on käännöskappale, jonka alkuperäinen nimi on Le tue ali ja jonka levytti Mario Lavezzi vuonna 1976. Suomenkielisen version levytti Juhamatti vuoden 1977 levylleen Fanny fanny.
Tekikö Amanda Lear joskus kappaleen Enigma ja tehtiinkö siitä suomi cover? 161 Amanda Lear julkaisi sinkun Enigma (Give a Bit of Mmh to Me) vuonna 1978. Suomeksi sen levytti Seitsemän Seinähullua Veljestä seuraavana vuonna, eli 1979. Biisin nimi oli myös Enigma, Raul Reimanin käännöksenä (liite). https://en.wikipedia.org/wiki/Enigma_(Give_a_Bit_of_Mmh_to_Me) https://www.youtube.com/watch?v=2Mu19gmNqus https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Mistä löytyisi laulu, joka alkaa sanoilla "Erkki oli pieni poika, tuskin vielä seitsemää"? Tätä laulua laulettiin kansakoulussa 1960-luvun puolivälissä. 262 Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama "Erkin joululahja" sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: "Koulun joulu : 25 pientä joululaulua" (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodianuotinnos ja sanat.
Löytyykö nuotteja Eero Raittisen levyyn Lontoo? 90 Kappaleesta "Lontoo" ei näytä julkaistun nuottia.
Gloria Estefan esittää laulun Mi tierra, mutta kukahan esittää tämän hienon laulun suomeksi ja minkä nimisenä ? 206 Gloria Estefanin kappaleista on suomeksi levytetty "Lets Get Loud", nimellä "Tanssitaan" ja "Volveras", nimellä "Palaat muun luokse". "Mi tierrasta" ei näytä olevan suomenkielistä levytystä. En myöskään löytänyt tietoa, että kappaletta olisi esitetty suomeksi. Lähteet: https://secondhandsongs.com/search?search_text=mi+tierra http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=estefan+gloria&kieli=Suo…  
Sanat lauluun: Ja Pekka oli kalamies, kalamies, kalamies. Ja Pekka oli kalamies, senhän jokainennyt varmaan ties. 429 Pekka Löytty kerhon Facebookista löytyi tällainen versio. " Jaakko Löytty Kerho 12. maaliskuu 2018  ·  Erään laulu syntytarina: KALAMIEHEN BLUES 1. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies, senhän jokainen kai ties, Pekka oli kalamies. 2. Laulun Pekasta mä tein, laulun Pekasta mä tein, laulun Pekasta mä tein, ilman lupaa aiheet vein, laulun Pekasta mä tein. 3. Enkä mennyt auttamaan, enkä mennyt auttamaan, enkä mennyt auttamaan, kun hän laski verkkojaan, enkä mennyt auttamaan. 4. Hurskastelin, häiritsin, ratkaisuja ehdotin. Väänsin riimin, toisenkin, jätin yksi kaverin; jeesustelin, keljuilin. 5. Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies, Pekka oli kalamies, jota painoi arjen ies, Pekka oli...
Mitkä kappaleet Arttu Wiskari on sanoittanut tai säveltänyt? 1167 Kysyin asiaa Mökkitie recordsilta ja sain vastauksen: Terveiset lattianraosta Mökkitie Kaija Rautakauppias
Haluan tietää kuka on kirjoittanut tämän hyvin vanhan usein kolmiäänisesti lauletun laulun, joka alkaa näin: " Nyt heinäniityll´on mun vanhempain/ ja veikko… 179 "Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.) Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy...
Mikä on Kajaanin Hokin tämän hetkinen maalilaulu? 284 Hokin Facebook sivuilla on päivitys 29.9. klo 15:19" Etsinnässä maalilaulu Hokille Kajaanin Hokki kaipailee uutta menevää maalilaulua, ja kappaleen löytämiseen tarvittaisiin hieman apuja. Kommentoi siis alle ehdotuksesi uudeksi maalilauluksi, jonka tahdissa kelpaa tuulettaa! Arvovaltainen raati valikoi ehdotuksista muutaman vaihtoehdon, joista pelaajat saavat tehdä lopullisen päätöksen. Kiitoksena avusta arvomme maalilauluehdotusten jättäneiden kesken kahden klubilipun paketin 6.11.2023 pelattavaan otteluun Hokki-KeuPa HT. Osallistumisaikaa on tiistaihin 3.10. asti. " Linkki sivustolle Sivulta ei löydy uudempaa mainintaa maalilaulusta, joten äänestys lienee vielä kesken.
Etsimme Konsta Jylhän joululaulua 'Syntyi lapsi taivahista' Nuotteja ja sanoja. Mistähän julkaisusta tällainen voisi löytyä 287 Konsta Jylhä on säveltänyt ainakin kolme joululaulua, joita nimitetään vaihtelevasti "Joululauluksi", "Konstan joululauluksi" tai "Konsta Jylhän joululauluksi". Pelkän laulun nimen perusteella ei siis voi tietää varmasti, mistä laulusta on kysymys. Ainoan selkeän viitteen Jylhän säveltämästä, sanoilla "Syntyi lapsi taivahista" alkavasta laulusta löysin Tuomas Piirosen kirjasta "Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto" (Kirjastopalvelu, 1992). Sen mukaan laulun nimi on "Joululaulu". Sanoittajan nimeä ei kirjassa mainita. Kirjan mukaan laulun nuotti sisältyy "Kultalyhde"-nimiseen vuoden 1977 joululehteen, jonka on kustantanut Ristin voitto. Finna-hakupalvelun mukaan lehti on tilattavissa kaukolainaksi Varastokirjastosta. Se on...