laulut

Tilaa aihepiirin laulut RSS-syöte
1117 osumaa haulle. Näytetään tulokset 861–880.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Asiakas haluasi laulun sanat kappaleeseen "Pikku musta". Kappale on amerikkalainen kansansävel. Asiakas muisteli että laulun sanoihin liittyy jotenkin hevonen. 1492 Laulun sanat löytyvät ilmeisesti nuottikirjasta ”112 kitaralaulua” (Musiikki Fazer, 1964). Minulla ei ole nyt kirjaa käsillä, joten en pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta osoitteesta https://viola.linneanet.fi löytyvän Viola-tietokannan mukaan sen alkusanat ovat ”Mitä minä teen noilla rilloilla”. Rilloista voisi hyvin päätellä, että laulussa saatetaan mainita hevonenkin. Sen mainitaan olevan kansansävelmä.
Sieniaiheisia lauluja - sanoituksia . Ei kiirettä ! 2928 Sieni-aiheisia lauluja voi etsiä Suomen kansallisdiskografia Violasta tai YLE:n Fono-tietokannasta. Hakusanoilla ’sieni’ tai ’sienet’ löytyy mm. seuraavat laulut (suluissa on mainittu levyn nimi, jolla laulu on): Matti Järvinen: Pieni sieni (Matin levy) Eppu Normaali:Mutta ihmeistä suurin joka jäi näkemättä (Valkoinen kupla) Musta Jää: Sieniä (Systeemi on tätä) – tässä on kyse huumesienistä Don Huonot: Pieniä sieviä sieniä (Luurangot laatikossa) Kuha: Opi tuntemaan sienet (Tieteen puolesta fiktiota vastaan) Eero Jones & Kahvi: Sienimetsässä (Vuosi) Laulutrio Ihanaiset: Pajukori täynnä on sieniä (Taskut täynnä lauluja 2) Lastenlauluja: M. A. Numminen: Sieni, sieni, sieni (Valtava jänis) Marjatta Meritähti: Sienessä (Vilakka silakka)...
Tällainen kappale on soinut päässäni, mutta en ole millään löytänyt nimeä tälle Tapio Rautavaarankin esittämälle kappaleelle, jossa on esim. näin "se nähdä saa… 2453 Laulun nimi on Linnunrata ja se alkaa näin: "Kirkkailta tähdiltä loisteensa saa öinen ja nietosten valtaama maa." Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Ne nähneet on, kun syntyi maa, ne nähdä loppumme saa." Laulun alkuperäinen nimi on Vintergatan ja sen on säveltänyt Jules Sylvain eli Stig Hansson. Ruotsinkieliset sanat tähän valssiin on tehnyt Sven-Olof Sandberg. Tapio Rautavaaran vuonna 1964 levyttämän version suomenkieliset sanat ovat Reino Helismaan. Myös Georg Malmsten on levyttänyt saman laulun suomeksi nimellä Tähtivyö vuonna 1929 (suomenkieliset sanat Hertta Stüfen).
Löytyykö vieläkään nuotteja Johanna Kurkelan laululle Prinsessalle? 6246 Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan Johanna Kurkelan esittämästä laulusta "Prinsessalle" (säv. Tuomas Kantelinen, sanat Paula Vesala) ei ole saatavilla nuottia. https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
Löytäisitteköhän nuotit Ahmet Ertegunin säveltämään Dawn in Ankara -nimiseen lauluun? Irina Milan on levyttänyt kappaleen suomeksi, nimellä Missä olit silloin. 2008 "Missä olit silloin" -kappaleen nuotteja on etsiskelty vastauspalvelussa ennenkin, ks. http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=635aee17-d88b-444… . Valitettavasti emme nytkään onnistuneet löytämään ko. kappaleen nuotteja (kummallakaan kielellä) edes verkkonuottikauppojen laajoista valikoimista.
Onko Johanna Kurkelan lauluja missään kirjaston kirjoissa? 1179 Pudasjärven kirjastosta löytyy mm. Johanna Kurkelan lauluja alla olevista nuottikokoelmista: - Pianohitit: komppaa itse! - Suomi-iskelmä 2007 - Suomi-iskelmä 2008 - Suomipopin helmiä: 5: Lauluja Paratiisista Satukirjan sankariin - Suomipopin helmiä: 7: Naisenergiaa ja hittejä Annikki Tähdestä Anna Puuhun Saatavuustiedot voit tarkistaa Karpalo-kirjastojen aineistotietokannasta: http://pudasjarvi.kirjas.to/
Lasten runo- ja lorukokoelmassa Pikku pegasos on Martti Haavion Laulu nukkumatista -runo. ( Laulu Sininen uni) Aloin laulaa lapselleni siitä sanoja luntaten,… 4687 Alkuperäisessä Martti Haavion runossa Laulu nukkumatista nukkumatti "ovehen nyrkillä lyö". Tässä muodossa runo esiintyy satu- luku- ja runokirjoissa. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokanta löytää runon yli 20 eri kirjasta: http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snkirja.htm Lauluna runo on nimeltään Sininen uni, ja laulun sanoissa nukkumatti tosiaan "ovehen hiljaa lyö". Nyrkillä oveen lyöminen kuuluu siis alkuperäiseen versioon. Syytä runon muuttamiseen laulunsanoina ei löytynyt, mutta ehkäpä haluttiin laulusovituksen sanoista tehdä alkuperäistä unettavammat.
Kuka tietää "Elonkirja" sanoihin nuotit tai sävellyksen. Alkaa sanoin: Tielle astun muistojen, elonkirjaa selailen, paljon kertoo lehdet sen,elonkirja… 3728 Elonkirjan on säveltänyt ja sanoittanut Veikko Kasurinen. Näyttää kuitenkin siltä, että laulusta ei ole julkaistu nuottia. Elonkirjan on levyttänyt ainakin Rantsilan veteraanikuoro (joht. Pentti Jäntti) cd:llään "Veteraanien viesti". Cd:tä löytyy useista kirjastosta.
Löytyykö suomennosta Tchaikovskyn lauluun Satakieli, Pushkinin runo? 1279 Sibelius-Akatemian ylläpitämästä Laura-tietokannasta löytyy suomennos Pjotr Tshaikovskin lauluun, joka on sävelletty Aleksandr Pushkinin runoon Satakieli (Solovei moi,soloveiko!). Laulun on suomentanut Juha Suominen. Suomennoksen käyttölupa käsiohjelmaan on pyydettävä suomentajalta. Yhteystiedot löytyvät Laura-tietokannasta. Muualta laulun suomennosta ei valitettavasti löytynyt. http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebSearch?q=satakieli+puskin+… http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/WebHome
Karjalan kunnailla-sarjassa, jaksossa 30 lauletaan juhannustansseissa aivan ihana laulu, jossa puhutaan karjalan kunnaista. Se ei kuitenkaan ole sarjan… 4883 Karjalan kunnailla -sarjan musiikista on tehty cd-levy: Karjalan kunnailla: musiikkia Markku Pölösen TV-sarjasta. Kappaleet ovat säveltäneet Vesa Mäkinen ja Heikki Hela. Ilmeisestikin siis sarjan kaikki musiikki on sävelletty sarjaa varten. Ainakin Sarastaa-nimisen kappaleen laulaa naissolisti nimeltä Teija Kontio (Lähde: Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/Default.aspx) Ylen Areenan kautta osaa 30 ei pääse enää katsomaan, joten sitä kautta asiaa ei voi enää tarkistaa. Mutta levyn saa lainaksi Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/
Veikko Lavi lauloi Silakka-apajalla -kappaleessaan: "Savukala hyvä kala kapakala makupala etakoita ihanoita silakoita vilakoita..." Mikä on tuo kumma etakoita … 10742 Kuulemasi kuuluu sarjaan "väärin kuultuja laulunsanoja", eikä ihme, siksi ripeästi laulun sanat etenevät. Veikko Ahvenaisen säveltämässä ja Veikko Lavin itsensä sanoittamassa Silakka-apajalla-laulussa ei puhuta mystisistä etakoista vaan sanotaan näin: "...eipä voita ihanoita silakoita, vilakoita." Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta 14.
Mikä ihme mahtaa olla laulu, jonka sanat kuuluvat kutakuinkin näin: "Nyt on heinäkuu, etkä käytä rintsikoita; vehree lehtipuu, kierrän kanssas kahviloita. … 2215 Laulu on tosiaankin Pirkka-Pekka Peteliuksen laulama ja nimeltään Serkkupoika. Se on Pedro Hietasen säveltämä ja Peteliuksen sanoittama. Kappale on Pimpparauta-nimiseltä äänitteeltä vuodelta 1985. Helmet-kirjastoista sitä voi lainata Tikkurilan musiikkivarastosta kasetti- tai LP-levymuodossa: http://helmet.fi/
Olen joskus 60-70 luvulla kuullut laulun/iskelmän jonka sanat muistan vieläkin ulkoa. En muista esittäjää en kappaleen nimeä vain että sen lauloi mies,ja se… 11513 Laulun suomenkielinen nimi on "Ovi auki on" ja sen on levyttänyt Jari Lappalainen vuonna 1970. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kari Tuomisaari. Laulun alkuperäinen nimi on Gwendolyne ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Julio Iglesias. Se oli Espanjan edustuskappale Eurovision laulukilpailuissa vuonna 1970 ja sijoittui jaetulle neljännelle sijalle (http://www.eurovision.tv/page/history/by-year/contest?event=223). Laulun suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 85 (Musiikki Fazer, 1970). Jari Lappalaisen esitystä en löytänyt mistään yleisestä kirjastosta. Suomen äänitearkiston (http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php) tietojen mukaan se on ilmestynyt single-levyllä (Sonet T6550) ja...
Löytyykö suomenkieliset sanat netistä laulkuun " röda rosor, röda läppar, purpurvin " ? 1514 Laulu on Michael Hardenin säveltämä ja sanoittama tango, johon nimimerkki Kullervo (= Tapio Lahtinen) on tehnyt suomenkieliset sanat. Alkuperäinen laulu on saksankielinen ja nimeltään Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein. Suomeksi tango sai nimen Punaruusut, punahuulet, punaviini. (Lähde Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/) Suomenkielisiä sanoja ei netin kautta löydy, mutta ne löytyvät ainakin näistä kirjoista: Uusi kultainen tangokirja (2001) ja Kultainen tangokirja 2: Sata suosikkisävelmää / Toimittaja: Ari Leskelä (1994).
YLEN kantanauha .Ännitetty Rovaniemellä 1972 .Säveltäjä Jorma Salmivuori ,sanat Kalle Luotonen .Lauluja näytelmästä LAULU SIPIRJANLAPSISTA.Perustuu Timo k… 1549 Laulu Sipirjan lapsista -teokseen löytyy Ylen Fono-palvelun kautta kantanauhat, ei lainattavaa äänitettä eikä nuottia valitettavasti. Kantanauhoja löytyy: Ailin laulu, Kun Jumala Sipirjan loi, Kuoleman kylväjät kulkevat, Lumi mitä olet nähnyt, Mäkiniskan Eilan evakkoon lähtölaulu, Suomalaisen sotilaan laulu ja Trubaduuri (lähtölaulu). Kantanauhoja ei ole mahdollista lainata kirjastojen kautta.
Etsin erään laulun sanoja. Se menee jotenkin näin: Valtameressä on saari, siellä asuu dromedaari... Saaressa on myös baari ja jotain muutakin, mutta en löydä… 3782 Löysin laulusta kaksi versiota: nimellä Saari nuotista Helmipöllö : teekkarilaulun yläjuoksulla (sanat, melodia, sointumerkit) ja nimellä Faari Rakentajan laulukirjasta (sanat). Sanoitukset ovat molemmissa lähes samanlaiset, mutta Rakentajan laulukirjan versiossa vaari on faari. Laulu alkaa: "Valtameressä on saari, pinta-alaltaan vain aari." Helmipöllö-nuotissa (Tekniikan Akateemisten Liitto, 2008) kerrotaan lyhyesti laulun taustasta. Laulun melodiana on Ernesto De Curtisin Palaja Sorrentoon (Torna a Surriento). Etsimäsi suomenkielinen sanoitus on Helmipöllön mukaan peräisin verbaalisesti lahjakkailta teekkareilta 1950-luvulta.
Yritän etsiä Ilkka Kylävaaran runoa Prinsessa. miten saisin selville, missä teoksessa se on julkaistu? 1548 Hei! Musiikkitallenteiden Fono-tietokanta antaa Prinsessa-haulla laulun Älä elämää pelkää: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=312e2957-3684-4373-8801-c1f6… Tuon niminen runo puolestaan on hyvin kuuluisa Kaarlo Sarkian tuotos (löytyy esim. teoksesta Sarkia, Kaarlo: Runot).
Liljankukka lumivalkoinen lauletaan, mutta mikä kukka. pitäisi kai olla suomalainen. onko kielo 3547 Liljankukka on suosittu laulu, joka on julkaistu ja levytetty ensimmäisen kerran vuonna 1946. Sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Kerttu Mustonen. Laulun sanoista ei varsinaisesti saa selvää, mistä kukasta on kyse. Liljat on kasvisuku. Kerttu Mustonen saattaa viitata mihin tahansa tämän suvun valkoiseen kukkaan. Kielo kuuluu liljakasveihin ja sen latinankielinen nimi tarkoittaa laaksojen liljaa, joten voisihan se olla mahdollista, että sanoittaja tässä viittää kieloon. Laulun runollinen sanoitus jättää tilaa mielikuvitukselle.
Olen kuullut joulun aikaan laulettavan "...stjärnan från Betlehem, stjärnan från fjärran..." Mahtaisiko laululle löytyä virallinen nimi ja tekijä? Ehkä jokin… 1883 Kyseessä on Alice Tegnérin säveltämä Betlehems stjärna, johon sanat on kirjoittanut Viktor Rydberg. Se on Aukusti Simojoen suomentamana Fazerin julkaisemassa Joulun toivelauluja -kokoelmassa nimellä Betlehemin tähti. Tällainenkin laulu löytyy aiheesta: Betlehemsstjärnan [Musiktryck] / Gustaf Nordqvist ; [text:] Oscar Mannström Nordqvist, Gustaf, 1886-1949 (kompositör) Alternativt namn: Nordquist, Gustaf, 1886-1949 HelMet-kirjastojen kokoelmista laulu löytyy suomeksi levyltä "25 harrasta joululaulua" ja ruotsiksi se löytyy levyltä: "20 mest önskade julsångerna". Ne löytyvät nimekehaussa näillä nimillä.
Sain sähköpostitse alla olevan viestin. Joululaulun sävelmällä kirjoittaja viittaa R. Raalan lauluun Köyhän lapsen joulukuusi. En löytänyt kysyttyä laulua… 2144 Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5. Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."