laulut

Tilaa aihepiirin laulut RSS-syöte
1128 osumaa haulle. Näytetään tulokset 261–280.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin tietoa Beethovenin 7. sinfonian kuoroversiosta. Soitan amatoorisinfoniaorkesterissa taalla Montrealissa. Ohjelmistossamme on Beethovenin 7. sinfonia. Sen… 519 Löysin Beethovenin 7. sinfonian (Sinfoniat, nro 7, op92, A-duuri) Allegretto-osan melodiaan kaksi erinimistä (”Sävelten voima”, ”Sointujen hoivat”) suomenkielistä sanoitusta ja useita erilaisia kuorosovituksia. Myös sanoituksissa on pieniä eroja, vaikka laulun nimi on sama. Vain joissakin nuoteissa mainitaan sanoittajan tai sovittajan nimi. Kaikkia julkaisuja en pääse näkemään, eikä julkaisujen kuvailutiedoissa aina kerrota laulujen sanoittajien tai sovittajien nimiä, joskus jopa säveltäjien nimet puuttuvat. ”Sävelten voima” -nimellä löysin mieskuorosovituksen nuotista ”Ylioppilaslauluja. Kolmas vihko” (toimittanut D. Hahl [= Taavi Hahl]); K. E. Holm, 1894). Laulu alkaa: ”Sävelten aallot, taivahan valot, täyttävät rintain innolla ain.”...
Mikä laulu? Kuka esitti? Ehkä 60-luvulta. Reipas melodia..vähän humppamainen… ”Hait multa lainaa ja lailla…. 230 Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Onko mahdollista saada Ukrainalaisen kansanlaulun Laulu Dnjeprille sanoja Mauno Saksasen suomentamana 222 Kanerva-kuoron LP-levyllä ”Soi laulumme” laulu on nimellä ”Ärjyen laaja Dnjepri huokaa”. Laulu myös alkaa näillä sanoilla. Laulun alkuperäinen nimi on "Reve ta stohne Dnipr šyrokyi". Levyn takakansitekstin mukaan suomennoksen on tehnyt Mauno Saksanen. Tämä suomennos sisältyy ”Kansan laulukirjaan” (Kansankulttuuri, 1963 ja 1974). Laulukirjassa on laulun suomenkieliset sanat ja alkuperäisen sanoittajan nimi (Taras Ševtšenko), mutta ei suomennoksen tekijän nimeä. Mainittakoon, että "Soi laulumme" -levyllä on myös "Laulu Dnjepriltä", joka muissa lähteissä esiintyy myös nimillä "Laulu Dnjepristä" tai "Laulu Dnepristä". Se alkaa: "Kotiseutunain oli rannat nuo". Takakansitekstin mukaan sen on suomentanut V. Arti.
Mistä saisin pianonuotit Kalervo Halonen Unelma, (jonka Veksi Salmi on sanoittanut)? 397 Unelman nuotit löytyvät kokoelmasta Halonen, Kassu: Profile Vol. 2 (Warner/Chappell, ISMN M-042-08970-5). Nuottia on saatavissa Keski-kirjastoista. Linkki saatavuustietoihin. Sävelmäkohtaiset tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kysymys "Euran kirkkomaalla"-nimisestä kappaleesta. Löytyy Tyyne Pahkaniemen esittämänä youtubesta ja myös Leenan ja Tuulan levyttämänä kappaleena… 258 Anneli Asplund käsittelee kirjassaan ”Balladeja ja arkkiveisuja” myös ”Euran kirkkomaalta” -arkkiballadia, joka kuuluu euralaisen Frans Juho Järwisen (1857-1918) sepitteisiin. Laulun taustalla on ilmeisesti ollut todellinen tapahtuma, mutta laulu poikkeaa jonkin verran siitä, mitä paikkakunnalla on kerrottu. Asplundin kirjassa on laulusta useita toisintoja, sekä sanoituksia että melodianuotinnoksia. Euran kirkkomaalla on tiettävästi hauta, josta Järwinen on saanut laulun aiheen. Asplund viittaa tässä kohtaa Savon Sanomien artikkeliin (6.4.1987) ”Maailmalta opittua. Euran viisu”. Eurassa on kerrottu torppari Iisakki Anttilasta ja hänen vaimostaan Fredriikasta. Heidän 16-vuotias tyttärensä Leena Sofia rakastui torpparin renkiin Hermanniin....
Onko Mont Blancista tai Zermattista lauluja, runoa tai legendaa? 224 Mont Blancin innoittamia runoja ovat ainakin Percy Bysshe Shelleyn "Mont Blanc: Lines Written in the Vale of Chamouni", Samuel Taylor Coleridgen "Hymn Before Sunrise, in the Vale of Chamouni" ja Letitia Elizabeth Landonin "Mont Blanc". Myös Lordi Byronin "Manfred" ja William Wordsworthin "The Prelude or, Growth of a Poet's Mind" käsittelevät vuorta. Musiikkia vuorelle ovat omistaneet esimerkiksi alankomaalainen hanuristi Tony Bravo ja saksalainen teknoartisti Jackmate. Varsinaisista lauluista löytyi lähinnä iskelmä "Monte Bianco", joka tunnetaan parhaiten saksalaisen Angela Wiedlin esittämänä. Myös itävaltalainen iskelmä "Die weissen Sterne von Monte Bianco" sijoittuu vuorelle, samoin kuin italialainen vuoristojoukkojen laulu "Sul Monte...
Alice Tegnerin laulu 'Mors lilla Olle' on kääntänyt suomeksi Sauvo Puhtila. Mutta varhaisempikin käännös lienee ollut ennen sitä; olisiko kääntäjä suomalainen… 428 Varhaisin löytämäni käännös sisältyy nuottiin "Laula äiti kanssamme! III, 21 pientä laulua" (Helsingin Uusi Musiikkikauppa, K.G. Fazer). Nuotti on julkaistu todennäköisesti vuonna 1910. Se sisältää Alice Tegnérin säveltämiä lauluja, jotka on "Suomen lasten iloksi mukaellut Edit Polón". Tässä nuotissa laulun nimi on "Olli metsässä". Se alkaa: "Metsään pien' Olli on kulkenut". Nämä tiedot löytyvät Kansalliskirjaston hakupalvelusta. Nuotti on Kansalliskirjastossa tilattavissa lukusalikäyttöön. Samalla nimellä ja samoilla alkusanoilla laulu löytyy myös lehdistä "Koitto" (01.01.1916, nro 4) ja "Kisäkenttä" (15.07.1916, nro 7-8). Lehdissä suomenkielisen sanoittajan nimeä ei mainita. Säkeistöjä on neljä kuten alkuperäisessäkin laulussa....
Riennämme rinnoin sykkivin rinnoin laulun sanat ja myös ruotsiksi onnittelulauluna 431 Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa. Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen: "Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."   Lähde: Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen...
Löytyykö Kari Tapoin, kuin taivaisiin nuotteja 1257 "Kuin taivaisiin" -kappale, jonka Kari Tapio (eli Kari Jalkanen) on levyttänyt ja johon hän on tehnyt suomenkieliset sanat, sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 19. Laulu alkaa: "Kun maahan oon nyt lyöty". Laulun alkuperäinen nimi on "You raise me up". Sen säveltäjäksi on merkitty Rolf Løvland.
On joulukuu ja pakkastuuli lunta tuiskuttaa. Ja jälleen jäiset kukat tuvan ikkunakin saa. On pihamaalla pimeää Ei tahtiäkään näy.. Joululaulu, ja sanoja… 210 Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Ehkä joku lukijoista tunnistaa laulun.
Mistä löytyisi nuotti, levy tai sanat, sävelmään Laulu synnyinmaalle säv.I Dunajevski ja san. Lebedev-Kumatsh. 184 Hei! Kysymäsi kappale: Dunajevski: Laulu synnyinmaasta ; Pesnja o Rodine on kaukolainattavissa nuottina mm. Varastokirjastosta. Ota yhteyttä kirjastoon, niin teemme tilauksen. Hinta kaukolainalle on 5 euroa.
Missä laulussa lauletaan kolmannesta kadonneesta kauppalistasta ja siitä että joulukinkku jäi viime tinkaan? 285 Laulu on nimeltään "Siitä tuntee joulun". Se alkaa: "Mistä tuntee joulun?" Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Brita Koivunen levytti laulun vuonna 1964. Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12.  
Eräs kurssin ohjaaja lauloi kursssillemme laulun Jään, hankien maa. Sanat olivat kauniit, pohjoiseen viittaavat. Ohjaaja kertoii kuulleensa laulun poikakuoron… 556 Jouko Tekoniemen säveltämä ja Arvo Ylitalon sanoittama "Laulu Lapin maalle" (tai "Laulu Lapinmaalle") alkaa: "Jään, hankien maa". Laulu sisältyy nuottiin "Lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, 1985) ja sen uudistettuun painokseen "Uusi lapinlasten laulukirja" (Lapin lääninhallitus, Lapin maakuntaliitto, 1991). Sen ovat levyttäneet esimerkiksi Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro ja Lapsikuoro Ilo. Myös Veikko Juntunen on säveltänyt ja sanoittanut samannimisen laulun, mutta tämä "Laulu Lapinmaalle" alkaa: "Hiljaisuus on yllä kauniin maan". Rovaniemen musiikkiluokkien kuoro: Laulu Lapinmaalle YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=t4SgQaHdTOk Lapsikuoro Ilo: Laulu Lapin maalle YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=...
Lauloimme koulussa laulua, jonka muistan aina täysikuulla: "Kuule kuu, jos tuskaa lientää tahdot rinnan polttavan, anna sätees hellän rientää uneen neidon… 529 "Laulu kuulle" ("An den Mond" tai "Guter Mond, du gehst so stille") on alun perin saksalainen kansanlaulu, johon löysin kolme suomenkielistä sanoitusta. Etsimäsi sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Muistamasi kohta on laulun toisen säkeistön alusta. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Sinä kuu, kun saat niin hiljaa mennä pilveen piilohon". Tässä suomenkielisessä versiossa on kaksi säkeistöä. Se sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" 1. osaan. Erkki Ainamon tekemä suomenkielinen versio on myös nimeltään "Laulu kuulle". Se alkaa: "Kunnon kuu, sa hiivit hiljaa iltapilven verkkohon". Säkeistöjä on kolme. Tämä versio sisältyy esimerkiksi nuottiin "102 kitaralaulua" (Fazerin musiikkikauppa, 1950, useita painoksia). Reino Järvisen tekemä...
En löydä mistään koko sanoitusta lauluun joka alkaa "Päivä on päättynyt, yö kohta alkaa" ...ja jatkuu "Eteesi tuon minä menneen päivän, pyydän uutta sua… 459 Laulu "Päivä on päättynyt" sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Viisikielinen" (Perussanoma, 2. painos 2014, 8. painos 2017), "Klassikkoveisut" (LK-kirjat, 2011), "Nuoren seurakunnan veisukirja" (esim. 9. laitos 2010) ja "Laulutuuli" (Lasten keskus, 2. painos 2003, 4. painos 2008). Kaikissa nuoteissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja sointumerkit. Laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, sama kuin laululla "Aamulla varhain". "Päivä on päättynyt" -sanoituksen on tehnyt Katri Kosonen.
Väinö Hannikainen on säveltänyt Äidille-nimisen laulun. Sanojen kirjoittajaksi on merkitty vain Kurki Suonio, tuossa muodossa, kahtena eri sanana. Voisiko… 433 Sanat Ilmari Hannikaisen lauluun Äidille on kirjoittanut Ensio Kurki-Suonio (1896 - 1993).  https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4329909 Ensio Kurki-Suonio oli lääkäri ja runoilija, joka perusti Hämeenlinnan synnytyssairaalan Höyhensaaren ja työskenteli vuosikymmenet sen lääkärinä. https://www.hamewiki.fi/wiki/Ensio_Kurki-Suonio
Miten saisin sanat Toivo Honkasen "Seitsenkymppisen humppaan". Antaisin ystävälleni syntymäpäivälahjaksi? 836 Toivo Honkosen säveltämä ja sanoittama "Seitsemänkymppisen humppa" sisältyy nuottiin Honkonen, Toivo: "Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä", osaan 15. Nuotissa on laulun melodianuotinnos, sointumerkit ja sanat. Laulu alkaa: "Kun saavutin mä ikärajan seitsenkymppisen". Nuotti on Toivo Honkosen omakustanne noin vuodelta 1997 ja lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastosta.
Terveisiä. Minua on jo pitkään vaivannut eräs laulu, jonka muistan nuoruudessani esitetyn radiossa. Sanat ovat kirjaimellisesti syöpyneet mieleeni. Tämän… 275 En onnistunut löytämään etsimäänne laulua. Lauluja on mahdollista etsiä laulun nimellä, mutta toisinaan myös alkusanoilla. Näillä sanoilla en kuitenkaan löytänyt mitään. Musiikkiarkiston ja Suomen Äänitearkisto ry:n ylläpitämästä Fenno-levytietokannasta (https://fenno.musiikkiarkisto.fi/) on mahdollista etsiä suomalaisia äänitteitä vuosilta 1901-1999 myös äänitysvuoden mukaan (vuosihaku äänitysvuoden mukaan). Ehkä siitä voisi olla apua laulun nimen selvittämisessä. Toivottavasti joku lukija tunnistaa laulun!      
Joululaulun nuotti ja sanat: Joulupukki vanha ukki Korvatunturilta 731 Tällaista joululaulua en löytänyt, mutta "Joulupukki, kelpo ukki" alkaa: "Joulupukki, kelpo ukki, Korvatunturilla päätänsä vaivaa nyt jouluaatoksilla". Voisiko se olla etsimäsi laulu? Sen on säveltänyt Martti Hela ja sanoittanut Matilda Sirkkola. Se sisältyy esimerkiksi nuottiin "Anni Tannin joululaulut : perinteisiä joululauluja pianosäestyksin" (Bells, 2008) ja nuottiin "Koska meillä on joulu : kauneimmat joululaulut" (Fazer, useita painoksia).  
Etsin runokirjaa, jossa on runo "Tuutilulla tuu", selvitään runon kirjoittajaa. Teksti on mahdollisesti sama kuin mikä löytyy finnan tietokannasta lauluna… 231 Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”. Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34).