Mistä löytyy sanat lauluun ; jos sua liikaa arki painaa, et voi muuttaa suuntaa sen ... Toisessa säkeistössä ; tunnet lehdokkien tuoksun, polku oottaa… |
50 |
|
|
|
Tarkoitat varmaankin laulua "Haaveiden maa", jonka on levyttänyt Helena Salo. Laulu alkaa: "Kun sua liikaa arki painaa". Toinen säkeistö alkaa: "Tunnet kastanjoiden tuoksun". Laulun alkuperäinen nimi on "Lights in the Volga river". Sen on säveltänyt Mac Gillar (eli Virgilio Panzuti) ja suomeksi sanoittanut Aappo I. Piippo, joka on sanoittanut muitakin samannimisiä kappaleita. Tämä "Haaveiden maa" sisältyy nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987).Helena Salo: Haaveiden maa YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Gw-5UIoH1HU |
Mahtaakohan löytyä suomennosta Pioneerilaululle, jonka kertosäe kuuluu saksaksi: "Lasst laut den Ruf der Hörner klingen, die Trommel rührt mit Jubelschlag!… |
51 |
|
|
|
Tähän DDR:ssä laulettuun pioneerilauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta.Laulun nimi on ilmeisesti "Das Lied der Pioniere". Se alkaa: "Für uns bringt jeder Monat Glück und Freude". Sen säveltäjäksi on merkitty "B. Mokroussow" ja alkuperäiseksi sanoittajaksi "Z. Ssolobar". Laulun venäjänkielistä nimeä en löytänyt. Saksankielisen sanoituksen on tehnyt Alexander Ott. Laulu sisältyy nuottiin "Seid bereit! : Liederbuch der Thälmann-Pioniere".Lähteitä:Laulun saksankieliset sanat:https://lieder-aus-der-ddr.de/das-lied-der-pioniereLaulun tiedot:http://www.deutscheslied.com/de/search.cgi?cmd=search&srch_Titel=F*&sort=melodiejahr-desc&start=2000 |
Mistähän löytäisin nuotit Klaus U. Suomelan runoon "Kevät on!" tehtyyn lauluun, jonka säveltäjäksi on mainittu Juho Nestori Lahtinen (J.N. Lahtinen)? Laulun… |
49 |
|
|
|
”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä laulun säveltäjäksi on merkitty J. N. Lahtinen, mutta hän ei ole laulun säveltäjä.Laulun nuotti sisältyy lehden ”Kisakenttä” vuoden 1923 numeroon 3. Siinä säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen. Melodia on sama kuin ”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä. Laulun nuotti sisältyy myös Kaarina Karin kirjaan ”Piiri- ja laululeikkejä” (WSOY, 1939; useita painoksia). Siinäkin säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen kuten myös kirjoissa ”Reipas laulu” (Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, 1948) ja ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971). Näissä kirjoissa on vain laulun sanat.Melkein sama melodia on nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Lieksan seudulta” (Karjalaisen... |
Löytyykö Neuvostoliiton hymnin vuoden 1977 versiolle suomennosta? Hakusessa olisi tarkalleen ottaen 3. säkeistö: В победе бессмертных идей коммунизма … |
72 |
|
|
|
Lehdessä ”Punalippu” (1982, nro 12, s. [151-153]) on Taisto Summasen suomenkielinen sanoitus ”Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hymniin” ja myös laulun nuotinnos (melodia, kosketinsoitinsovitus), joten käännös on tehty laulettavaksi. Laulu alkaa: ”Loi työntasavaltojen yhteisön varman”. Alkuperäisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty ”S. Mihailov ja G. El-Registan”. Venäjänkielisiä sanoja ei lehdessä ole. Säkeistöjä on kolme. Vuoden 1977 versiossa ei enää mainita Stalinia kuten alkuperäisessä Mihailovin ja El-Registanin sanoituksessa, joka on tuttu Elvi Sinervon suomentamana ja joka alkaa: ”Oi suuri ja mahtava Neuvostoliitto”.Summasen sanoitus sisältyy myös nuottiin Jermolajeva, Elina: "Lauluja" (Karjala kustantamo, 1978).... |
Onko tiedossa, kuka on suomentanut Pioneerilaulun "Paistaa aurinko aina, / taivas kirkas on aina, / elää saa äiti aina, / elää saan minä myös."? |
112 |
|
|
|
Tämän sanoituksen ovat tehneet Raija Rymin ja Pentti Saaritsa. Laulu alkaa: "Kas auringon taivaalle on maalannut pikkuinen poika". Muistamasi sanat ovat laulun kertosäkeestä. Laulun on säveltänyt Arkadi Ostrovski. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Lev Ošanin. Laulun alkuperäinen nimi on "Pust vsegda budet solntse". Laulu sisältyy nimellä "Paistaa aurinko aina" esimerkiksi Merja Hurrin toimittamaan nuottiin "Rauhanlauluja. [1], Suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981" (Rauhankirjallisuuden edistämisseura, 1982)."Rauhanlauluja"-nuotissa on myös tietoa laulusta. Sen mukaan Pauli Salonen käänsi laulun vuonna 1963 nimellä "Olkoon aurinko aina". Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan",... |
Haluaisin katalonialaisen joululaulun "Tanssikaa, laulakaa paimenet kaikki" sanat. |
41 |
|
|
|
Tästä laulusta ("Tanssikaa, laulakaa") löysin vain Matti Lehtisen Yleisradiolle tekemän kantanauhatallenteen, joka on vielä tällä hetkellä kuunneltavissa Yle Areenassa ohjelmassa "Faunin iltapäivä", jonka lähetyspäivä oli 28.01.2025. Ohjelma poistuu Areenasta 27.02.2025. Suomenkielisen sanoituksen tekijää ei ole nimetty.Lähde:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi |
Minne köy tuulen ilmassa tie , sanat |
66 |
|
|
|
Kappaleen sanoja on kysytty meiltä ennenkin. Tästä vastauksesta löytyy linkki sanoituksiin ja kommenteissa hieman lisätietoa:Mistä saa vastaus sanat lauluun: Minne käy tuulen ilmassa tiet. Ne kolme ensimmäistä säkeistöä löytyy eri laulukirjoista, mutta jossakin vanhemmassa… | Kysy kirjastonhoitajalta |
Meren aalloilla nuotti |
69 |
|
|
|
Martti Turusen sävellys "Meren aalloilla" löytyy useammasta nuottikokoelmasta. OUTI-kirjastojen kokoelmista löytvät julkaisut Tuulta purjeissa: merimieslauluja: lauluja Kotkan merimieslaulufestivaaleilta vuosina 1980 - 1987 (Kotkan meripäivät 1988) ja 113 kitaralaulua (Fazer 1978). Molemmissa julkaisuissa on kappaleen sanat, melodia ja sointumerkit. Kirjassa Karhun sävel: porilaisia laulajia ja lauluntekijöitä (Muusa 1996) on sävellyksestä myös kosketinsoitinsovitus. Kirjaa löytyy muilta kirjastoalueilta ja siitä voi tehdä kaukolainapyynnön. |
Olisikohan jostakin löydettävissä Emmerich Kálmánin Kylän lapsia -kappaleen sanat tai vaikka vain osa niistä? Sävellys ilmeisemmin sisältyy… |
65 |
|
|
|
Kálmánin "Dorfkinder" on valssi, joka koostuu operetin "Zigeunerprimas" ("Viulukuningas") teemoista. Siinä ei ole sanoja. Tarkoitatko ehkä jotakin yksittäistä osaa "Viulukuninkaasta"? Koko operetin suomenkielinen libretto on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Se on käsikirjoitus eikä sitä lainata. Kalevi Korpi on levyttänyt suomeksi valssisikermän ("Valssisikermä 1"), johon sisältyy pätkä "Viulukuninkaasta". Tuo pätkä on nimeltään "Käy kanssani ja tanssia suo" (tai "Käy kanssani ja tanssia mun suo" tai "Käy kanssain ja tanssia suo"). Fenno-äänitetietokannassa kappaleen alkuperäiseksi nimeksi on merkitty "Dorfkinderwalzer". Lähteitä:Fenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiFinna-... |
Etsin laulun nimeä, sanoitusta ja esittäjää. Etsinyt olen netistä sanoilla (muistan osan sanoista) ja laulamalla (muistan sävelen) ... ei tulosta. … |
65 |
|
|
|
Laulu on nimeltään "Antero". Sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Siikavire. Lauluyhtye Sirut levytti sen vuonna 1969 Love Recordsille. Yhtyeessä lauloivat Jukka Siikavire, Aila Halminen ja Leo Airaksinen. Laulu sisältyy kuuden cd-levyn boksiin "Love Records : kaikki singlet. 1" (Universal Music, 2016). Kappaleesta ei ole julkaistu nuottia.Sirut-yhtyeen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/artist/1325271-Sirut |
Etsin suomeksi esitettyä iskelmäkappaletta. Laulun tarina kertoo nuoresta naisesta jolla on ilmeisen kapinallinen luonne ja halu autoiluun/nopeaan ajamiseen… |
48 |
|
|
|
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Tummanpunainen", jonka ovat suomeksi levyttäneet esimerkiksi Eero ja Jussi (Raittinen)? Kappaleen alkuperäinen nimi on "Candy apple red". Sen on säveltänyt Houston Turner. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jussi Raittinen.Eero, Jussi & The Boys: Tummanpunainen YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=dVgzwAEehOA |
J.H. Erkon runosta Aamusumussa on olemassa kaksi sävellystä, Jean Sibeliuksen ja Otto Kotilaisen. Nuoteissa näkyy eroja runon ensimmäisen säkeen kohdalla… |
109 |
|
|
|
Fabian Dahlströmin laatiman Sibeliuksen teosluettelon mukaan sekakuorolle sävelletyn laulun "Aamusumussa" (Aamusumussa, JS9A) sanoitus on J. H. Erkon runokokoelmasta "Ajan varrelta" (1896). Teosluettelossa on pätkä nuotin alusta sanoineen: "Päiv' ei pääse paistamahan, kun on valtaa vailla." Erkon runossa kuitenkin "kuu on valtaa vailla". Teosluettelossa on kyllä mainittu muut runon ja sanoituksen eroavaisuudet (Erkolla "päivä vielä voittaa", Sibeliuksella "päivä vallan voittaa", Erkolla "viihtyisivät myötä", Sibeliuksella "viihtyis meidän myötä"), mutta ei tätä.Teosluettelon mukaan Sibeliuksen käsikirjoitus on kadonnut. Teos on julkaistu ensimmäisen kerran Eemil Forsströmin toimittamassa nuotissa "Sävelistö : kaikuja laulustamme : seka-... |
Onko laulusta "Kas kuusen latvassa oksien alla on pesä pienoinen oravalla" sanoja (lyrics) englannin kielellä? |
135 |
|
|
|
"Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän... |
Opin jo lapsena (70-80-luvulla) äidiltäni laulun, joka tiettävästi oli takavuosikymmeninä suosittua lasten-ja nuortenleirien nuotiolauluohjelmistoa. Sanat… |
136 |
|
|
|
Laulusta on olemassa ainakin sanoitukseltaan erilaisia muunnelmia. ”Oisipa mulla pienen pieni ankka” alkaa laulu ”Ankka”, joka vastaa parhaiten muistamaasi sanoitusta ja joka sisältyy kirjaan ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971, ja Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto, 1977). Kirjassa on vain laulun sanat ja yksi säkeistö, jossa lauletaan myös: ”Kansasta katsois varmaan moni tollo…””Partiolaulukirjassa” (Partiokirja, 1985) laulussa ”Olisipa minulla pienen pieni” lauletaan kyllä ankasta ja kissasta, mutta siinä ei mainita kansaa eikä tolloja. Kirjassa on vain laulun sanat ja säkeistöjä on viisi.Lehdessä ”Pelimanni” (2009, nro 1, s. 19–22) on vielä yksi muunnelma laulusta: ”Olisipa minullakin pienen pieni... |
Onko Jackson Brown levyttänyt studioversio Stay biisin kuin livenä.? |
39 |
|
|
|
Browne ei ole ainakaan julkaissut studioversiota kappaleesta "Stay". Hänen levytetyt versionsa tästä Maurice Williamsin sävellyksestä ovat olleet konserttitaltiointeja.Lähteet:"Stay" Second Hand Songsissa"Stay" Jackson Brownen julkaisuilla |
Oliko joskus joku tällainenkin iskelmäkappale? Muistan aivan varmuudella että kuulin joskus lapsuudessani yli kolmekymmentä vuotta sitten jonkun… |
159 |
|
|
|
Olisiko kyseessä jazzkappale "Sing, Sing, Sing"? Louis Priman sävellys vuodelta 1936 tunnetaan sekä lauluna että instrumentaalina. Tässä on esimerkiksi Anita O'Dayn laulama versio.Suomeksi kappale on levytetty nimillä "Musta Pekka" ja "Laulattaa". |
Minkä joululaulun kertosäkeessä sanat menee jotenkin niin,että toivotaan,että "enkelten valtakunta tulisi päälle maan tuomaan joulunsanomaa"? |
70 |
|
|
|
Tarkoitatko ehkä Maki Kolehmaisen säveltämää ja Heidi Puurulan (tai Vahakallion) ja Saija Aartelan sanoittamaa laulua "Hiljaisuus"? Laulu alkaa: "Tummuu ilta jouluyöhön". Kertosäkeessä lauletaan: "Tahtoisin kuulla laulun enkelten kertovan joulun sanomaa. Ois hetken täällä luona ihmisten enkeleiden joulumaa."Aikakone: Hiljaisuus YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=89C0EXVTcggAikakoneen lisäksi laulun ovat levyttäneet esimerkiksi Suvi Teräsniska ja Antti Tuisku. |
Milloin Tuiki tuiki tähtönen -laulu ilmestyi suomeksi ja kuka oli sanoittaja? |
232 |
|
|
|
Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085 |
Olen jostakin saanut päähäni, että kaunis ja haikea musiikkikappale Kurjet olisi alun perin ukrainalainen? Neuvostoliittoon sitten omittu ja paljon venäjäksi… |
87 |
|
|
|
Kyseistä laulua voisi pitää melko monikansallisena. Wikipedian artikkelien mukaan laulun Kurjet on säveltänyt Jan (Yan) Frenkel, joka syntyi vuonna 1920 Kiovassa eli nykyisessä Ukrainassa. Kappaleen sanat perustuvat Dagestanissa syntyneen avaarilaisen runoilijan Rasul Gamzatovin runoon. Gamzatov julkaisi kymmeniä avaarin- ja venäjänkielisiä runo- ja proosakirjoja, mutta ei tiettävästi ukrainan kielellä, joten tämän kyseessä oleva laulun sanat lienevät alunperin venäjänkieliset. Kappaleen puolestaan levytti ensimmäisenä ukrainalaissyntyinen näyttelijä ja laulaja Mark Bernes (1911-1969).Kokeilin Youtubessa hakea kappaleen ukrainankielistä laulettua versiota, mutta en löytänyt juuri tätä. Useita muita kurjista (kurkilinnuista) kertovia... |
Löytyykö tietoa, että onko Känkkäränkkä Mikko Alatalon keksimä olento vai onko Känkkäränkkä ollut olemassa jo aiemmin ja Mikko on tehnyt jo olemassa olevasta… |
106 |
|
|
|
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin... |