| Olisiko mahdollista saada Aulikki Oksasen sanat Armas Järnefeltin Kehtolauluun? |
1317 |
|
|
|
Aulikki Oksasen runo Hopeinen laulu eli sanat Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011).
http://yle.fi/uutiset/sibeliuksen_valse_triste_ja_jarnefeltin_kehtolaul…
Oksanen, Aulikki: Kolmas sisar (Siltala, 2011) |
| Tällaista laulua etsin anna anna kulta aina parastasi anna siinä kelli vierelläni usko vain on hyvä näin siks tyttö pieni mitä puheista sä piittaat mitäs… |
1122 |
|
|
|
Tämä on Seppo Niemen laulu Anna Anna, jota on esittänyt mm. oululainen Express-yhtye. Löytyy Youtubestä. Fono.fi:stä löytyy mainintoja myös muista esittäjistä ja levyistä, joista kappale löytyy http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=anna+anna
|
| Haluaisin tiedustella, kuka sanoitti Exodus-laulun ranskaksi. |
1510 |
|
|
|
Ernest Goldin säveltämän kappaleen Otto Premingerin elokuvasta Exodus (1960) sanoitti ranskaksi Eddy Marnay. Ranskankielinen versio kappaleesta on tullut tunnetuksi erityisesti Édith Piafin tulkitsemana.
http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k8828556p
https://fr.wikipedia.org/wiki/Eddy_Marnay
http://www.imdb.com/title/tt0053804/ |
| Äitini on lukenut koulussaan n. 10-vuotiaana pitkän runon: Elämän kevät. Hän täytti kesäkuussa 100 vuotta, joten lausuminen on tapahtunut vuonna 1927 tai 1928… |
663 |
|
|
|
Mikäli kysytty runo alkaa säkeillä "Nyt kevät on, ja luonto herää, povensa auliin avaa maa" kyseessä on lauluteksti tai sävelletty runo, joka on julkaistu Aksel Törnuddin teoksessa Koulun laulukirja nimellä Elämän koulu. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1913. Siitä on otettu useita painoksia, joista viimeisin vuonna 1930.
Valitettavasti kirjassa ei ole mainintaa tekstin tekijästä, ja säveltäjäksikin on mainittu vain "Johannes".
|
| Loch lomond, skotlantilainen kansanlaulu sanat englanniksi? |
1698 |
|
|
|
Netti löysi mm. seuraavan vastauksen haulla: Loch Lomond Lyrics
http://www.darachweb.net/SongLyrics/LochLomond.html
|
| Schubertin Serenaadin suomenkieliset sanat? |
3920 |
|
|
|
Franz Schubertin (1797-1828) Serenadiin on suomeksi sommiteltu useammatkin sanat. Laulu on sävelletty Ludwig Rellstabin runoon Ständchen. Sibelius Akatemian ylläpitämästä laulutekstien suomennostietokannasta LAURAsta löytyy laululle kuusi eri suomennosta, joista Kyllikki Solanterän (1908-1965) suomennos lienee tunnetuin. Solanterän suomennos sisältyy myös teokseen Solanterä, Kyllikki (toim.): Sata kuuluisaa yksinlaulua II.
Suuren toivelaulukirjan osassa 6 on Ester Snellmanin suomentamat sanat Serenadiin.
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/View?id=58e7fca693a8ef17d3729…
Suuri toivelaulukirja 6 (Musiikki Fazer, 1988)
http://laura.siba.fi/xwiki/bin/view/Laura/
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
|
| Etsin ruotsinkielisiä sanoja tuttuun joululauluun "Joulupuu on rakennettu". Tiedän, että laulu on ruotsinkielisenä ilmestynyt ainakin Pauli Virran levyttämänä… |
1972 |
|
|
|
Perinteisestä joululaulusta Joulupuu on rakennettu on olemassa kaksi ruotsinnosta. Dagny Flodin Segerstrålen ruotsinnos löytyy nuottijulkaisusta Lasten omat joululaulut = Barnens egna julsånger (valinnut ja sovittanut, Einari Marvia, Fazer, 1977). Laulu on saanut ruotsiksi nimen Barnens julvisa. Toinen ruotsinnos samasta laulusta sisältyy nuottijulkaisuun Lapset soittavat joululauluja = Barnen spelar julvisor, 1 (sov. Heidi Sundblad, Fazer, 1978). Laulu on nimeltään Julen ren i dörren tittar. Tämän julkaisun viitetiedoissa ei valitettavasti kerrota, kenen riimittelemät ruotsinkieliset sanat ovat.
Molemmat nuottijulkaisut kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Mistä löytyisi Irving Berlinin kappaleeseen Count Your Blessings (elokuvasta White Christmas) suomenkielinen teksti? |
550 |
|
|
|
Veikko Vallas on tehnyt sanoituksen Irving Berlinin kappaleeseen Count your blessings instead of sheep. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Vie uneesi vain muistoista kauniit" ja se sisältyy Marjatta Leppäsen esittämänä LP-levylle Nukkumatin luo (1961). Valitettavasti mistään ei kuitenkaan löydy tietoja, että kappaleen suomenkieliset sanat olisi saatavina painettuina. Myöskään levystä ei ole saatavuustietoja.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
|
| Mieskuorolaulu: Kuin painuvi päivä yös sammuvi tähti, hän ystävä kallein pois luotani lähti. Isoisäni oli mieskuoron basso. Äitini on kirjoittanut sanat siten… |
1951 |
|
|
|
Kyseessä näyttäisi olevan Armas Järnefeltin säveltämä laulu "Mennyt" Topeliuksen sanoihin (suom Heikki Klemetti). Laulu alkaa säkein "Kuin painuva päivä, yön sammuva tähti, hän ystävä ainut pois luotani lähti. Uus valkeni aamu, yö peittävi maan...".
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät mm. nuottijulkaisuihin Hartaita lauluja. 1 (toim. Pauli Ahvenainen, Mieskuoroliitto, c2002),
Laulu-Miesten lauluja. 1 (toim. Raimo Spolander, Laulu-Miehet, 1980) ja Armas Järnefelt: Mieskuorolaulut : A cappella (Sulasol, 1999). Teokset näyttäisivät löytyvät oman alueenne kirjastoverkosta.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
https://vaski.finna.fi/
|
| Kenen runo. Kaukana siintää portti jylhänä, yksinäisenä myrskyjen piiskama, ruosteinen, yön kylmän takoma. Portin takana puiden latvat kylpevät auringossa,… |
570 |
|
|
|
Kysymyksen tekstikatkelma on peräisin Kotiteollisuus-yhtyeen kappaleesta Rautaportti, jonka on sanoittanut Jouni Hynynen.
http://www.kotiteollisuus.com/musiikki/53-musiikki/sanoitukset/469-tomu…
|
| Kotiseutu on isänmaan sydän... Eri lähteissä tämän runon on sanottu olevan sekä Martti Korpilahden että Lauri Haarlan tekstiä. Joissakin lähteissä sanotaan,… |
1260 |
|
|
|
Martti Korpilahti : Keski-Suomen kotiseuturunoilija -kirjaan (Gummerus, 1949) sisältyvässä artikkelissaan "Martti Korpilahti kotiseudun runoilijana" Päivö Oksala kirjoittaa runosta, että tämän vanhan Korpilahden pitäjän kotiseutujuhlien tunnuksena käytetyn säkeistöparin ovat sepittäneet Lauri Haarla ja Martti Korpilahti yhdessä. Oksala täsmentää runoilijoiden työnjakoa lisäämällä, että jälkimmäinen kahdesta säkeistöstä on nimenomaisesti Martti Korpilahden muotoilema:
"Kotiseutu on isänmaan sydän,
ja sen pohjalta lähtee se tie,
jota myöten ihmisyys astuu,
liki toistansa kansoja vie."
Korpilahti ei halunnut eläessään julkaista runojaan kokoelmana. Kattavin otos hänen lyriikkaansa löytyy edellä mainitusta muistojulkaisusta, joka sisältää... |
| Mikäs biisi ois kyseessä, siinä laulettiin ehkäpä näin: Sitten peiton alle lämpimään, pienen pieneen sykkyrään....... ja oiskohan laulaja ollut Päivi Kautto… |
1573 |
|
|
|
Hei,
Valitettavasti nyt kävi niin, että muistelemallasi tekstin pätkällä ei löytynyt laulua, joka vastaisi täysin hakemaasi. Alla on kolme kappaletta, joiden sanoitus menee aika lähelle etsimääsi.
Päivi Kautto-Niemen kappale:'Sun luokses jään', jossa kertosäe kuuluu: "..Sun luokses jään / Mä painan pääni kainaloos niin lämpimään / Sun luokses jään ja pääsen suojaan lempeään / Sun luokses jään en tästä kaipaa minnekään..." .
Päivi Kautto-Niemi: Laulu nimeltä 'Luoksein jää', jossa kertosäkeessä lauletaan: "...Luoksein sää / viereeni lämpimään / aamuun on aikaa hetken jokaisen voin sulle omistaa / Pyydän luoksein jää / viereeni lämpimään / Jokainen tunti, jonka kanssas jaan / näin uuteen aamuun mua valmistaa saa...".
Kirkan kappaleessa 'Ota... |
| Auttakaa kirjailijaa! Tunnistaako kukaan, mikä ruotsalainen laulu tai runo on kyseessä, kun se on voitu yrittää suomentaa seuraavasti: Ei suuria siivekkäitä… |
1069 |
|
|
|
Kyseessä näyttäisi olevan Sven Madsenin laulu "Inga stora bevingade ord" (1939), johon sanat on tehnyt Od Heimer. Laulu alkaa sanoin "Du ser på mig så tyst, och munnen som jag kysst". "Kappaletta on esittänyt ainakin Harry Brandelius.
Kappale on kuultavissa esimerkiksi äänitteiltä Brandelius, Harry: Bästa (1995) ja Harry Brandelius (1994).
https://viola.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=235&recCount=20&…
http://www.helmet.fi/fi-FI/
|
| Kenen lienee runo: Keinu pieni kalamies, unten lainehilla, tuuli yökllä verkot täyttää onnen ahvenilla? Runo jatkuu, siinä taitaa olla neljä säkeistöä. Kiitos… |
3361 |
|
|
|
Mainitsemanne rivit täsmäävät Pieni kalamies -nimiseen nelisäkeistöiseen lauluun, jonka Pekka Ristola on säveltänyt Esko Rahikaisen sanoihin. Sanat löytyvät esimerkiksi nuottijulkaisusta Sininen laulu : runoja ja sävelmiä (Musiikki Fazer, 1977). Laulu on kuultavissa Maaret Wagerin esittämänä äänilevyltä tai CD:ltä Sydänyön lauluja (1980 ja 2008).
Sekä nuotti että CD löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Asuu nälkäkurki Afrikassa,asuu hammas-särky kolossaan,asuu hevosvainaa makkarassa,mutt sydämessäin asut sinä vaan,seisoo lehmän lapset navetassa,seisoo pappi… |
1809 |
|
|
|
Tämä monisäkeistöinen, masurkkapoljentoinen lemmenlaulu tunnetaan myös nimillä Laulu sinulle ja Rakkauden korkea veisu. Sävel on peräisin Johan Alfred Tannerin vuonna 1926 julkaisemasta kupletista Mamman lellipoika (sen kahdeksan viimeistä tahtia).
Mamman lellipoika löytyy Tannerin Kuolemattomat kupletista joka löytyy nuottina Porvoon kaupunginkirjastosta ja sitä saa lainata.
Esityksia Mamman lellipojasta: https://www.youtube.com/results?search_query=mamman+lellipoika
Laulusta on monta eri versiot.
Laulu löytyy esim. kirjasta Suomen lasten runotar(s.246) (mainittu lähde Ylioppilaan laulukirja)
Asuu nälkäkurki Afrikassa.
asuu hammassärky kolossaan,
asuu hevosvainaa makkarassa,
mut sydämessäin asut Sinä vain.
Seisoo päivämäärä allakassa.... |
| Jälleen käännyn tämän mainion palvelun puoleen. Tarvitsisin Harri Marstion "Romay Violin" -laulun sanat, eikä niitä löydy verkosta löytyvän. |
1899 |
|
|
|
Hei Taru!
Harri Marstionkin leyvttämän "Romany violin" -kappaleen tekijät ovat Al & Merle Tibsen ja John P. Powell. Marstion levyttämät versiot on sovittanut Pedro Hietanen ja ne löytyvät seuraavilta äänitteiltä: Marstio [Äänite] ; A date with Mr. Marstio, Elämän viemää [Äänite] : 32 Marstion parasta ja Rakkauden jälkeen... [Äänite] : Harri Marstion parhaat.
Romany violin eli Mustalaisviulun suomentaja on "Annuli" ja suomenkieliset sanat löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan 5. osasta. Englanninkieliset sanat löytyvät Toivelauluja -vihkosen numerosta 124.
When gypsies gather round
the old campfire at night,
and stars are dancing in the skies above.
Their hearts are light and gay
as they sing their cares away,
and dance entil the flick... |
| Hei joka laulaa mainonnassa aurinkomatka netissa tex on( lähtisitkö silloin järvelle,sulle sukeltaisin helmen valkea,istuisitko kansani keksi penkille… |
2190 |
|
|
|
Kyseessä on Pave Maijasen laulama laulu LÄHTISITKÖ (Kertosäe: Lähtisitkö silloin kanssani järvelle / Sulle sukeltaisin helmen valkean / Istuisitko kanssani keskipenkille / Vastaisitko hellään suudelmaan). Virallisesti laulu on nimimerkin "Maija Paavonen" käsialaa, mutta yleisen näkemyksen mukaan kyseessä on Pave Maijasen salanimi. Laulun koko teksti löytyy esimerkiksi täältä: http://www.lyricslrc.com/song959424/pave_maijanen_-_l%C3%A4htisitk%C3%B6.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
|
| Haluaisin sanat kahteen lauluun, mistä muistan vain muutamia sanoja. Ensimmäisessä on tällaisia sanoja... Nyt on aika lastenkin jo leikit lopettaa, nukkumatin… |
1577 |
|
|
|
Ensimmäinen laulu on Yrjö Mikkosen Nukkumaan. Se löytyy nuottijulkaisusta Tilleri talleri talliainen. Voisiko toinen olla Jukka Koiviston säveltämä Linnunpoika? Se löytyi Suomen kansallisdiskografian, Violan nimekehausta kappaleen alulla Lintu lensi ikkunaan, https://viola.linneanet.fi.
|
| Mikä kaunis vanha laulu ja kuka laulaa? Laulu on käännös ja haluan tietää sekä suomen että englanninkielisen laulajan. Laulussa sanat.."Kun katson lapseen… |
2303 |
|
|
|
Kollega tiesi, että kyseessä on "Osanani ovat kyyneleet" -niminen kappale, jonka ovat levyttäneet suomeksi Anneli Sari ja Kaija Kärkinen myöhemmin uusin tekstein nimellä "Kyynelhelmet". Alun perin kappale on Marianne Faithfullin esittämä "As tears go by".
|
| Toivo Kärjen Liljankukka-kappaleeseen on ilmeisesti italiankieliset sanat, mutta olen kuullut että kappaleeseen olisi myös englanninkieliset sanat? En ole… |
1556 |
|
|
|
Liljankukan italiankielinen versio on nimeltään Restera. Italiankieliset sanat on tehnyt Umberto Marcato.
Liljankukan englanninkielisiä versioita on ainakin kaksi: nimellä Lilywhite (englanninkieliset sanat Kari Karikallio) ja nimellä Lily blossom (englanninkieliset sanat Jim Pembroke).
Lilywhite-niminen versio löytyy Jartse Tuomisen cd-levyltä Black & blue, jolla sen laulaa Clyneese Folsom. Cd-levyn tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Lily blossom -niminen versio löytyy esim. Pedro's Heavy Gentlemen -yhtyeen cd-levyltä Reggae. Laulajana on Peps Persson.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
