Sain vastauksen kysymykseeni tangon La cumparsita suomenkielisestä sanoituksesta. Tekijäksi mainittiin monessa mukana ollut Ahti Taponen,… |
474 |
|
|
|
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3… |
Tangoa La cumparsita on monen moni laulaja esittänyt. Julio Iglesiasin version on suomeksi esittänyt Tapani Kansa. Suomenkielisen tekstin tekijää en ole… |
510 |
|
|
|
Tapani Kansan kotisivuilla olevan Argentiinalainen tangokonsertti -listauksen mukaan La Cumparsitan suomenkieliset sanat on tehnyt Ahti Taponen:
"La Cumparsita
Säv. Gerardo Hernan Mator Rodiguez, san. Pascual Contursi-Enrique Pedro de Maroni, suom.san. Ahti Taponen"
http://www.tapanikansa.fi/?page_id=1020 |
Haluaisin tietää laulusta , jonka sanat alkavat " Nyt paistaa, vielä aurinko paistaa..." Muistaakseni se on esitetty suomeksi ,ehkä 1960-(-70)luvulla… |
525 |
|
|
|
Tarkoitatko mahdollisesti kappaletta ”Makeelta maistaa”, joka alkaa lallatuksen jälkeen: ”Taas paistaa, jälleen aurinko paistaa”? Tämä alkuperäiseltä nimeltään ”Tristeza” on brasilialainen karnevaalisamba, jonka ovat säveltäneet Haroldo Lobo ja Niltinho. Suomenkieliset sanat on tehnyt Aarno Raninen salanimellä Savinainen. Suomeksi kappaleen levytti Marion (Rung) vuonna 1970.
Laulu sisältyy esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osaan 13. Nuotissa on laulusta kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
Milloin ensi kerran Suomessa soi samba? |
903 |
|
|
|
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai... |
Onkohan Tampereen kaupunginkirjastossa saatavana nuottia A C Jobimin sävellyksestä Wave? Olisiko peräti e-nuottia? Kävisi pianonuotti tai jopa harmonikkanuotti… |
654 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjastossa on saatavissa useita nuotteja Antônio Carlos Jobimin sävellykseen Wave. Nuotinnoksia on monenlaisia: joissakin nuoteissa on kappaleen melodia, sanat ja sointumerkit, joissakin (myös) kosketinsoitinsovitus tai sovitus esim. kitaralle, joissakin nuoteissa on mukana cd-levy, joka sisältää säestyksen. Sovitusta harmonikalle en löytänyt. Esim. nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Anthology : piano, vocal, guitar (Hal Leonard, 1994) on sanat, melodia, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, samoin nuotissa Jobim, Antônio Carlos: Best of Antonio Carlos Jobim (Carisch, 2004). Nuotissa Latin favorites (Hal Leonard) on Wave-kappaleesta erittäin helppo pianosovitus.
Myös internetistä löytyy tähän kappaleeseen nuotteja. Osa... |
Onko Mercedes Sosan laulujen sanoja saatavana suomeksi? |
2344 |
|
|
|
Musiikki- ja mediaosastomme paneutui asiaan ja tiedottaa, että Sosan hiteistä suomennettuna löytyy ainoastaan Alfonsina ja meri. Teoksen on suomeksi levyttänyt Anneli Saaristo vuonna 1985 albumilleen Näin jäätiin henkiin. Laulun sanat ja nuotti löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 20 sivulta 110-111.
|
Tuota tiiäks miten mä löytäisin ricky martinista tietoo? siis sen historiasta. suomenkielellä haluan tietysti tietoo. googlea oon yrittänyt mutta en oo… |
936 |
|
|
|
Ricky Martinin nimeä kantavat www-sivut löytyvät osoitteesta: http://www.rickymartin.com. Ne ovat kylläkin espanjan- ja englanninkieliset.
Suomenkielinen kirjakin löytyy: -Krulik, Nancy : Ricky Martin : Minun tarinani (2000)
Vanhoista Suosikki-lehdistä löytyy myös artikkeleita. Tässä muutama:
Suosikki 7/1999
Suosikki 9/1999
Suosikki 1/2000
Suosikki 1/2001
|
Osaatko neuvoa miten löytäisin ricky martinista tietoa?....mul on esitelmä! |
1105 |
|
|
|
Ihan internetistä löydät parhaiten tietoa Rickystä www-sivuilta, joiden osoite on:
http://www.rickymartin.com . Sivut ovat englannin- ja espankieliset.
Joitain kirjojakin on Ricky Martinista tehty:
-The story of Ricky Martin
-Krulik, Nancy : Ricky Martin : minun tarinani (2000)
Eikä kannata unohtaa vanhoja Suosikki-lehtiä. Tässä joitain, joissa on ollut artikkeli Ricky Martinista:
Suosikki 7/1999
Suosikki 9/1999
Suosikki 1/2000
Suosikki 1/2001
|
Haluaisin tietoa kuubalaisesta yhtyeestä Buena vista social club ja heidän tekemästään musiikista ja nuoteista. |
1094 |
|
|
|
Kauan unohduksissa olleet, eläkeläiset mambon, boleron ja cha-chan taiturit Ibrahim Ferrer, Omara Portuondo, Compay Segundo, Ruben Gonzales ja Barbarito Torres nousivat hetkessä maailmanmaineeseen levyn Buena Vista Social Club myötä. Ohjaaja Wim Wenders kuvaa muusikoita heidän kotikaupungissaan Havannassa jossa he kertovat ajatuksistaan musiikista ja elämästä. Välillä nähdään otteita orkesterin konserteista. Buena Vista Social Club on saanut lukuisia palkintoja vuoden 1999 parhaana dokumenttielokuvana. Kielet: englanti, espanja (kohtaukset, valikot); suomi, ruotsi, norja, tanska (tekstit). Edellämainittu oivallinen selonteko on DVD-levyn: Buena Vista Social Club / ohjaus Wim Wenders sisällönkuvailua. Se löytyy pääkaupunkiseudulla... |
Haluaisin teoksia, joista saisin tietoa kuubalaisesta musiikista esitelmääni varten. |
1060 |
|
|
|
Kuubalaisesta (populaari-)musiikista on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tarjolla useampiakin suomenkielisiä teoksia. Sanna Kuusiston "Baila, baila: kuubalaisen tanssin käsikirja" sisältää Risto Vuorimiehen mainion osuuden kuubalaisesta tanssimusiikista. Pertti Luhtalan "Rumbakuninkaista salsatähtiin" käsittelee lisäksi kuubalaisen musiikin invaasiota Yhdysvaltoihin. Juhani Similän "Rommi, ruletti ja rumba" tarkastelee kohdettaan etnomusikologian näkökulmasta.
Lisäksi kannattaa mainita nuotti "Kuuban rytmi : joruba-musiikista uuteen trubaduurilauluun" ja "Kuuban rytmi" -kasetti ja esittelyvihkopakkaus. Englanninkielisista kirjoista mainittakoon Calvo: "Salsa!--Havana heat: Bronx beat" sekä Roberts: "Latin tinge".
Kuubalaista... |