lastenlaulut

Tilaa aihepiirin lastenlaulut RSS-syöte
295 osumaa haulle. Näytetään tulokset 161–180.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Oli sellainen lastenlevy, jossa oli kappale missä laulettiin kertosäkeen lopuksi "prinsessalla ripuli". Siinä matkattiin muistaakseni jonnekkin kaukaiseen… 1287 Laulussa "Saarella on palatsi" lauletaan ensimmäisen säkeistön lopuksi: "prinsessalla ripuli, prinsessalla ripuli". Laulun on sanoittanut Aulikki Oksanen ja säveltänyt Raimo Ahonen. Laulu löytyy cd-levyltä Laulavat Liskot: Laulavat Liskot (Profile Records, 1993).
Löytyykö kirjastosta nuottia laululle Kolme pientä hiirtä kellarissa kauppiaan? Säveltäjä Hauger Kristian. 578 Tähän Kristian Haugerin säveltämään lauluun "Kolme pientä hiirtä" (= Tre yndige små mus = Tre små möss = Dorian Red) löytyy erillinen nuotti, jossa on pelkästään tämä yksi laulu (Oslo : Musikk-Huset AS, 1951). Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Arne Paasche Aasen. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Lahtinen. Laulu alkaa: "On kolme pientä hiirtä kellarissa kauppiaan". Nuotissa on laulun melodia erikseen omalla viivastollaan, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat. Laulu sisältyy myös nuottiin 112 kitaralaulua, jonka on toimittanut Aapeli Vuoristo (Musiikki Fazer). Siinä on laulusta melodianuotinnos, sointumerkit ja suomen- ja ruotsinkieliset sanat. Kullervon sanoilla laulun ovat levyttäneet esimerkiksi...
Etsin Tätilään-runoa. itin lauloi sitä koulussa - todella kauan sitten, 1930-luvulla. Minulla on aavistus melodiasta, mutta aivan tarkaan en tiedä/muista. Sama… 682 Aili Nissisen Tätilään-runon voi lukea vaikkapa Pieni aarreaitta -kirjasarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993). Alun perin se on julkaistu Nissisen kirjassa Lasten toverina : tositapauksia ja taruja (Otava, 1916). Nuotit J. N. Lahtisen runoon laatimaan sävellykseen sisältyvät esimerkiksi seuraaviin kokoelmiin: J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (Valistus, 1927) J. N. Lahtinen, Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932) Jouko Pesola & Joonas Kokkonen, Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä (Valistus, 1958) Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille. 1 (Fazer, 1972) Sanat, nuotit ja tuntemattoman suunnittelijan laatimat...
Musiikkikirjastoväki! Löytyisikö tämän laulun nimi ja itse laulu joltain äänitteeltä? Laulettu vanhempina aikoina koulussa. Kun koivu kukkii ja tuomi tuoksuu,… 1995 Laulun nimi on Pääskyset saapuvat. Laulu alkaa: "Te pienet linnut, te pitkäsiivet". Muistamasi säkeistöt ovat laulun 3. ja 4. säkeistö, jotka on ajateltu pääskysten laulamiksi. Kaksi ensimmäistä säkeistöä on ajateltu lasten laulamiksi. Runon on ilmeisesti kirjoittanut Arvid Lydecken, vaikka hänen nimeään ei kaikissa nuoteissa mainita. Runo löytyy myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953, s. 193-194), jossa sen tekijäksi on merkitty Arvid Lydecken (s. 203). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan se löytyy muistakin kirjoista, mutta niitä en päässyt tarkistamaan (http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta). Laulun on säveltänyt moni säveltäjä, ja eri julkaisuissa...
Missä on peukalo?-laululeikki. Luin jostakin, että se olisi ranskalainen kansansävelmä, mutta itse olen luullut, että se olisi alkuperältään suomalainen?… 1215 Missä on peukalo? -laululeikki löytyy esimerkiksi teoksesta Lasten oma laulukirja. Tämän mukaan laulu on alkuperältään ranskalainen kansansävelmä. Suomalaiset sanat siihen on tehnyt Liisa Tenkku.
Eemeli laulun nuotit, mistä löytyisi. Kyseessä Vaahteramäen Eemelistä kertova 2656 Tarkoittanet laulua Kissankulman kauhu - Eemeli, jonka on säveltänyt Georg Riedel. Laulun alkuperäinen nimi on Hujedamej sånt barn han var. Alkuperäiset sanat on kirjoittanut Astrid Lindgren, suomenkieliset sanat on kirjoittanut Juha Vainio yhdessä Valma Aschanin kanssa. Laulu alkaa: "Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi". Kertosäe alkaa: "Voi herranjestas, minkälainen lapsi oli hän". Laulun on levyttänyt Ragni Malmstén yhdessä Yrjö Tähtelän kanssa. Nuotti löytyy monesta laulukirjasta, esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 9 ja Lasten omasta toivelaulukirjasta.
Työskentelen autisminkirjon oppilaiden kanssa alakoulussa ja etsimme aamupiiriimme uusia kappaleita liittyen viikonpäiviin, kuukausiin, vuodenaikoihin,… 1200 Tässä muutamia vinkkejä. - Kuukaudet / Kuusisto, Ilkka - Ken on syntynyt tammikuussa - Numerot / trad. - Viikonpäivät / Kuusisto, Ilkka - Vokaalilaulu / Pokela, Marjatta - Väriarvoituksia / Perkiö, Soili - Laulu väreistä / Pihlajamäki, Kaarina Nämä laulut löytyvät mm. näistä kirjoista: Suomen lasten laulukirja / tomittanut Essi Wuorela ja Kultainen lastenlaulukirja / toimitus Virpi Kari - Aakkoslaulu / Rasinkangas, Pentti Löytyy mm. täältä: Aurinko laulaa ja lehmät paistaa : Pentti Rasinkankaan lastenlauluja 2000-2005 / toimittanut ja nuotit piirtänyt Petteri Pitkänen - Värit / Perkoila, Mikko - Kesä, syksy, talvi, kevät / Perkoila, Mikko Laulut löytyvät täältä: Aamun laulut : Lauluja Aamu-oppimateriaalien teksteihin / Mikko Perkoila
Heippa! Tarvitsisin listauksen kaikista Suomessa 1970- luvulla ilmestyneistä lastenlevyistä. Vuosilta 1970-1983. Mistä sen saisin ja miten pääsisin käsiksi… 1468 Varmin paikka etsiä luotettavaa tietoa ilmeistyneistä lastenlevyistä on Viola-tietokanta (https://finna.fi), joka sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista äänitteistä. Siellä voi tehdä äänitteisiin kohdistuvan sanahaun "lastenlaulut 1970-luku", joka tuottaa 53 viitettä. Jatkohaut vuosiin 1980-1983 tuottavat paljon lisää viitteitä, mutta ongelmana on, että hakija joutuu poimimaan levykokonaisuudet yksittäisten laulujen joukosta. Samantyyppiset haut esimerkiksi HelMet-tietokannassa tuottavat enemmän osumia, koska hakusanaa "lastenlaulut" on käytetty myös sellaisten levyjen yhteydessä, jotka eivät ole puhtaasti lastenlevyjä. Tämä määrittelykysymys onkin melkoinen ongelma, sillä käsite "lastenlevy" ei ole millään tavalla yksiselitteinen...
Suomi 100v. Pitäisi löytää lastenlaulu jokaiselta itsenäiseltä vuosikymmeneltä, vaikeuksia tuottavat 10-, 20- ja 30-luku. En tiedä mistä edes etsiä? 5341 Vanhojen lastenlaulujen sävellys- tai julkaisuvuosista ei löydy kovin tarkkoja tietoja. Kirjassa Aika laulaa lasten kanssa : polkuja lastenmusiikin historiassa (WSOY, 2010) on katsaus lastenmusiikin historiaan. Se koostuu eri kirjoittajien kirjoittamista artikkeleista. Kirjan alussa yritetään määritellä, mitä lastenmusiikki on. Kirjasta voi saada vihjeitä eri vuosikymmenillä ilmestyneistä julkaisuista. Samoin vihjeitä voi löytää Reijo Pajamon kirjasta Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999). Pajamon kirjassa on myös laulujen nuotit ja sanat. 1910-luvulla ilmestyi esim. Koulujen laululipas, jonka olivat toimittaneet Anna Sarlin, Ilmari Krohn, Otto Andersson ja E. Hedman. 1910-luvulla ilmestyi myös Aksel Törnuddin...
Etsin lasten runoa/lorua, joka päättyy lauseeseen "ja joskus yöllä luulen niin, se lentää lastenhuoneisiin ja laulaa kukko kiekuu." Lapsena äitini luki tätä… 1295 Martti Haavion runon Aapiskukko toinen säkeistö alkaa: "Ja joskus yöllä, luulen niin, se lentää lasten huoneisiin...". Runossa on yhteensä viisi säkeistöä. Ensimmäinen säkeistö alkaa: "Nyt, lapset, nähkää, kuulkaa tää". Runo on ilmestynyt Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan Iloisessa aapisessa (1937). Tästä aapisesta on julkaistu näköispainos vuonna 2004. Siinä Aapiskukko-runo on tikkukirjaimin ja tavutettuna sivulla 27. Runo on julkaistu myös kirjassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993, s. 282). Tämä runo on myös sävelletty. Olavi Ingmanin sävellys löytyy nuotista Ingman, Olavi: Iloisia lauluja lapsille (WSOY, 1946, s. 4). Lauri Parviaisen sävellys löytyy nuotista Pienten lauluja (WSOY, 1958, s. 17). Tästä nuotista on...
Olen tekemässä pro-gradua lasten (ikä 0-3v) lauluista ja loruista eri kieliä puhuvissa maissa (kielet: ranska, espanja, suomi, bulgaria, englanti). Löytyykö… 600 Helmet kirjastoista löytyy lastenlaulu ja -lorukirjoja eri kielillä. Millaista tietoa tarvitsisit? Lauluja ja Loruja eri kielillä, vaiko tutkimustietoa aiemmasta? Jos tutkimus kiinnostaa, löydät sopivaa materiaalia varmaan Yliopiston kirjastoista. Tarkempi kirjasto riippuu siitä, mikä on tutkielmasi näkökulma. Lorujen ja laulujen kehitys, vertailu, perinteet vaiko jokin muu...
Iso juhlatapahtuma on Kuopiossa keväällä. Minulta on pyydetty yksinlaulua tähän päivätilaisuuteen. Tilaajan tietäen (Martat) olisi aika hienoa saada nuotit ja… 764 Voisiko kysymyksessä olla Ahti Sonnisen Immi Hellénin sanoihin säveltämä Äiti leipoo? Laulussa on viisi säkeistöä, siinä leivotaan lapsille kakkuja ja leipää. Nuotit lauluun löytyvät esim. VirkistysVerson laulukirjasta (979-0-55001-179-3) tai Suomen lasten laulukirjasta (978-951-1-26024-0), joita on hyvin saatavana Helmet-kirjastoissa.
Etsin suomenkielistä laulua, jossa leivotaan pullaa tai kakkua. Säveltäjä on ilmeisesti myös suomalainen. Kuopiossa on Martoilla juhla kevällä, jonne olisin… 2756 Kyseessä voisi olla Margareta Othman-Sundellin Pullalaulu. Sen sanat alkavat "Tuuma nyt on mulla: kohta leivotaan pulla". Laulussa on kaksi säkeistöä. Sanat ja nuotit löytyvät kokoelmasta "Iloinen serkkuni ja muita lauluja" (1989, 951-757-186-0). Myös Mikko Perkoila on tehnyt Pullalalun, mutta se on myöhemmältä ajalta. Laulussa on seitsemän säkeistöä ja viimeisessä lauletaan mm. "Lämmintä pullaa ja päälle mehua, leipuria täytyy kovasti kehua". Laulu on Perkoilan nuottikokoelmassa Hyönteiselämää kennelissä (951-8903-97-2).
Asiakkaani haluaisi tietää miten menee runo Pikku Pekka housut sai ....riks raks...jne ja kuka sen on tehnyt? Olen etsinyt kaikki aapiset, lasten runo- ja… 1370 Arvid Lydeckenillä on runo "Ensimmäiset housut", joka alkaa: "Heikki poika, pikkumies, housut sai". Ja niinhän siinä käy, että housut sanovat "riks, raks". Voisiko asiakkaasi tarkoittaa tätä runoa? Se on ilmestynyt alun perin Arvid Lydeckenin "Isoäidin kuvakirjassa" (Otava, 1925, s. 8). Tämä runo on myös sävelletty. Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies, jonka nuotissa "Lauluja lapsille", 1. vihko, on laulun sanojen lisäksi nuotti kosketinsoittimelle. Nuotissa mainitaan, että sen "laulut liittyvät, paitsi viimeistä, Arvid Lydecken'in Isoäidin kuvakirjaan. Mainitun kirjan kuvat voisivat suuresti kohottaa laulujen tunnelmaa jos niitä lapsille näytetään ennen laulujen opettelemista. Nehän ovat olleet aiheena laulujen niin sanojen kuin...
Vi äro musikanter -laulu löytyi kirjasta Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (1999, 2008). Kuka on laulun säveltäjä - vai onko se … 877 Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa. Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi. Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad." Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
Lapsenlapseni lauloi kesällä 2008 Mattlidenin koulussa oppimaansa laulua. Löytyisivätkö oikeat sanat, säveltäjä ja sanoittaja? Olen kirjoittanut laulun alun … 742 Saimme Tampereen kaupunginkirjastosta seuraavan vastauksen: Laulu on nimeltään Papper och bark ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Pasi Hiihtola, esittäjä on Sås och Kopp. Nuottikin näyttää olevan olemassa: Sås och Kopp: Orden runt med Sås och Kopp.
Etsin tietoa laulusta jonka nimi on Kotipiha ? (ei varma). Laulu alkaa sanoilla: "Piha kotoinen paikka on aivan..." Sitä on ainakin 40-luvulla laulettu… 1077 Laulu on nimeltään Kotipiha, ja sen on säveltänyt Maiju Sirkiä. Laulun sanat on kirjoittanut V. A. Ojaniemi. Laulu alkaa: "Piha kotoinen paikka on rauhan". Toinen säkeistö alkaa: "Siellä illalla katselen kauas". Neljäs säkeistö alkaa: "Tuttu pihlaja nurkalta tuvan". Säkeistöjä on viisi. Laulu löytyy nuotista Sirkiä, Maiju: Lasten lauluja : pianon tai harmonin säestyksellä (Valistus, 1949). Nuotissa on laulun sanat, melodianuotinnos ja kosketinsoitinsovitus, jonka on tehnyt Ahti Sonninen.
Etsin lastenlaulun Viisi pientä kania/pupua tekijöitä. Säveltäjää ja sanoittajaa. 1774 Suomen kansallisdiskografia Violasta löytyi lastenlaulu Viisi pientä kania. Laulun säveltäjä ja sanoittaja on Marjatta Sawkins. Laulu löytyy teoksesta: Lasten kultainen laulukirja 2. Teoksen on julkaissut Fazer Musiikki vuonna 1993. ISBN 951-757-277-8.
Etsin lastenlaulun "Seitsemän siskosta" sanoja. Ne näyttäisivät löytyvät levyltä Anni Tannin muskarilaulut, joka on monessakin kirjastossa hyllyssä. Saisiko… 1542 Anni Tannin muskarilaulut -cd-levyn tekstilipukkeessa laulun "Seitsemän on siskosta" (trad.) 2. säkeistö menee näin: "Lempinimet lyhyet, heissunhei trallallei! Meidän myöskin tietänee, trallalallalei! MA ja TI ja KE ja TO, PE ja LA ja SUlosuu! Seitsemän on siskosta, heissunhei trallallei! Tässä pikku talossa, trallalallalei!" Laulun 2. säkeistöstä on olemassa myös toinen versio. Senkin sanoittaja on tuntematon. Esimerkiksi nuotissa Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009) 2. säkeistö menee näin: "Joskus meitä kutsutaan, heissun hei, trallallei, lyhyesti toisinaan, trallal lallal lei. MA ja TI ja KE ja TO PE ja LA ja sulo SU. Seitsemän on siskosta, heissun hei trallallei, tässä pikku talossa, trallal lallal lei."
Etsin 88 vuotiaan äitini puolesta hänen kaipaamaansa runoa. Jos teidän kauttanne ei voi saada asiaani apua niin tiedättekö mistä voisin etsiä. Runon tekijästä… 1419 Runo "Paavon mietteet" löytyy sävellettynä nuoteista Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja (toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén, Valistus, 1927, s. 88-89) ja Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset (Valistus, 1932, s. 93). Runon tekijäksi on merkitty K. Hämäläinen. Runo alkaa: "Tuhansia tähtösiä vilkkui talviyössä." Toinen säkeistö alkaa: "Paavo pieni vaarinensa metsätietä kulki." Ja runo päättyy aivan kuten äitinne muistaa: "Paavo vielä miehenäkin lempii tähtiöitä." Runon on säveltänyt J. N. Lahtinen.