Haluaisin lainata kirjan Mathilda Fogman : andlig moder i den tidiga laestadianismen. Toimittaja: Maj-Lis Palo, Kieli: ruotsi, julkaistu: 2007-07. ISBN:… |
570 |
|
|
|
Teos näyttäisi löytyvän ainakin Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemeltä.
Kysy kaukopalvelua Simon kirjastosta.
|
Ritva-Liisa Sumun kirjassa Sunkku - Lapin keisari takakannen liepeessä kerrotaan, että se on Jarl Sundquistin elämänvaiheita käsittelevän sarjan ensimmäinen… |
1032 |
|
|
|
On paljon mahdollista, että Ritva-Liisa Sumulla on ollut aikomus jatkaa Jarl Sundquistin elämäkertaa. Kuitenkin tämä ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1974 ja Ritva-Liisa Sumu itse kuoli jo vuonna 1975.
Parhaiten Jarl Sundquistin elämäntarinaa jatkaa Anna-Liisa Rekolan teos Miksi elämä erottaa, jossa kerrotaan Jarlin ja hänen vaimonsa Annikki Setälän tarina. Kirja on ilmestynyt vuonna 1997 ja on Jarlin tyttären kirjoittama. Jarl Sundquistilta itseltään on olemassa lähinnä uittoon ja metsätyöhön liittyviä tekstejä.
|
Olen lähdössä reissulle Muonioon muutaman viikon päästä ja etsin nyt kertomakirjallisuutta, joka sijoittuisi Lappiin, tai parhaassa tapauksessa tuonne Muonion … |
758 |
|
|
|
Tässä jotain vinkkejä talvisesta Muonioon tai Lappiin sijoittuvasta kirjallisuudesta. Näissä tyylilajit vaihtelevat laidasta laitaan, joten toivottavasti jotain mieleistä luettavaa löytyy.
Yrjö Kokko
Useita Muonioon ja Enontekiölle sijoittuvia teoksia. Alla linkit kirjojen tietoihin Kirjasampoon.
Sudenhampainen kaulanauha
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8024#.WBsco2f7V9A
Poro
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37266#.WBsd82f7V9A
Neljän tuulen tie
http://www.parkkinen.org/yrjo_kokko.html
Muonioon sijoittuva:
Mikko-Pekka Heikkinen: Jääräpää. Helsinki : Johnny Kniga, 2014 http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Tornionjokilaakso 1880-luvulla:
Väinö Kataja: Nälkätalvena :... |
Ovatko tunturikoivu ja hieskoivu saman lajin alalajeja? Kuinka korkeaksi tunturikoivu voi kasvaa esim. Etelä-Suomessa? |
933 |
|
|
|
Tunturikoivu (Betula pubescens ssp. czerepanovii) on hieskoivun (Betula pubescens) pohjoinen alalaji. Se kasvaa yleensä 2-6 metrin korkuiseksi ja monirunkoiseksi. Tunturikoivu on yleinen Pohjois-Lapissa, ja sitä esiintyy etelämpänä Kuusamon korkeudelle saakka. Etelä-Suomessa sitä ei siis tavata lainkaan.
Lähteet:
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa (Otava2010)
Luontoportti: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/hieskoivu
Levinneisyyskartta Kasviatlaksessa: http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=45032&year=2015
|
Etsin saamelaisuudesta kertovaa nuortenkirjaa, jonka muistan lukeneeni, mutta en muista nimeä. Kirja kertoi muistaakseni norjalaisesta saamelaisesta pojasta,… |
803 |
|
|
|
Voisiko kyseessä olla Viola Wahlstedtin kirja Kukaan ei usko Aslakia. Karisto, 1970. Ruotsinkielinen alkuteos: Ingen tror på Aslak, 1966.
Suomen saamelaisaiheista kirjallisuutta kokoava Lapponica-tietokanta antaa teokselle esim. seuraavat asiasanat: pojat, koulu, koulukiusaaminen, asuntolat, saamelaiset, Lappi. Tässä suora linkki: http://bit.ly/1Q00kFi
|
Olen lainanut joskus vuosia sitten Sellon kirjastosta kirjan, joka kertoi tarinan Lapin noidasta tai shamaanista. Tekisi mieleni lukea tuo kirja uudelleen,… |
791 |
|
|
|
Ehdottaisin näillä tiedoilla Paula Havasteen 2003 ilmestynyttä kirjaa Kymmenen onnen Anna. Toinen mahdollisuus saattaisi olla samana vuonna ilmestynyt Sirkka Shayan Luula.
|
Naantalissa on Lappalaistenkatu. Naantalissa näyttää olevan myös ko. kadun lähellä Lappalaisten ranta ja mäki tai kallio. Mihin nimitykset perustuvat?… |
2028 |
|
|
|
En löytänyt tietoa Naantalin Lappi-alkuisista paikannimistä, mutta koko Suomessa on runsaasti tällaisia paikannimiä. Niiden on selitetty kertovan lappalaisten oleskelusta alueella. Lappalaisilla on tarkoitettu saamelaisten lisäksi myös muita eräilytaloudessa eläviä ja Lapiksi on voitu nimittää mitä tahansa syrjäseutua. (Suomalainen paikannimikirja 2007, s. 221)
Sana "lappi" ei ole saamelainen sana ja sen alkuperäinen merkitys on epäselvä. Yhden selityksen mukaan se kuuluisi etymologisesti samaan yhteyteen kuin "lape, lappea" ja olisi alkuaan yleisnimi jonka merkitys olisi ollut "syrjäseutu". (Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja 2013, s. 573) Näin ollen Naantalin lappalaisnimet eivät välttämättä liity lainkaan saamelaisiin.... |
Etsin lastenkirjaa, jossa kerrotaan lapin tytöstä ja hänen perheestään. Perhe vaeltaa porojen mukana asuinpaiksta toiseen. Tyttö saa jossain vaiheessa oman… |
1044 |
|
|
|
Etsitty kuvakirja Lapin tytöstä lienee Anna Riwkin-Brickin (valokuvat) ja Elly Jannesin (teksti) Elle Kari, Lapin tyttö (Otava, 1962).
|
Mitä jatkokoulutusmahdollisuuksia oli tarjolla Pohjois-Suomessa niille, jotka olivat syntyneet v. 1919 - 1921 ja käyneet keskikoulun Lapissa? Pitikö lähteä… |
861 |
|
|
|
Juhani Lassila on tutkinut Lapin koulutushistoriaa kirjassa "Lapin koulutus vuosina 1630-2001", jossa käy seikkaperäisesti ilmi koulutusmahdollisuudet Lapissa 1930-luvun lopussakin.
Esimerkiksi tuolloin oli Lapissa lukioita Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä. Rovaniemellä oli tuolloin myös metsäkoulu ja 1943 perustettiin kauppakoulu. Torniossa oli Alakansakouluseminaari. Lisäksi oli lukuisia muita ammatillisia kouluja, esim. Inarin kotitalouskoulu ja Rovaniemen pienviljelijäkoulu. 1939 perustettiin Kemiin poikien valmistava ammattikoulu.
Tarkemmat tiedot koulutusaloittain selviää siis Lassilan kirjasta, jota on lainattavana mm. Rovaniemen kaupunginkirjastossa (www.lapinkirjasto.fi)
|
Löytyykö sivua missä olisi listattuna pohjois-suomalaisia kirjailijoita ? Pitäisi ainakin melkein 30 olla ja tunnetuimmasta päästä... |
2801 |
|
|
|
Pohjois-suomalaisiksi kirjailijoiksi voidaan lukea varmaankin Pohjois-Pohjamaan ja Lapin kirjailijat.
Pohjois-Pohjanmaan kirjailijoista on olemassa useampi luettelo, ne löytyvät Makupalat.fi:stä haulla kirjailijat Oulu, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Oulu ja
Lapin kirjailijoita haulla kirjailijat Lappi https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kirjailijat%20AND%20Lappi
Kirjasammosta voi etsiä kotimaisia kirjailijoita maakunnittain, https://www.kirjasampo.fi/fi/maakunnat#maakunta
|
Mikä on sukunimen Lappi alkuperä ? |
2018 |
|
|
|
Lappi –sana on merkinnyt yksinäistä, syrjäistä seutua sekä sellaisen seudun asukasta, lappalaista. (Lappalainen) Lappi-, Lapin-alkuisia paikannimiä on ympäri Suomea. Sukunimenä Lappi on esiintynyt ainakin Virolahdella, Suonenjoella, Pieksämäellä, Pielavedellä, Juvalla, Iisalmessa ja Lestijärvellä. Voit lukea lisää Pirjo Mikkasen kirjasta Sukunimet, 2000.
|
Pallastunturin Hotelli Pallas tuntuu pysyvän pystyssä nykyään lähinnä tottumuksen voimalla, mutta sisukkaasti aikaa ja säitä uhmaten. Sen entinen loisto on… |
1527 |
|
|
|
Useampikin Mauri Sariolan dekkareista sijoittuu Lapin maisemiin. Muun muassa Susikosken tulikoe (1982) –kirjassa ollaan Levillä ja hotelli Levitunturissa, Kolmen valtakunnan vainaja (1971) –kirjassa seikkaillaan kirjan nimen mukaan pohjoisessa lähellä kahden naapurimme rajaa. Revontulet eivät kerro (1957) –kirjan tapahtumat sijoittuvat ehkä lähimmäksi Pallastunturia. Siinä kiivetään Ounastunturille ja asutaan tunturin lähellä olevassa hotellissa, ilmeisesti ei kuitenkaan hotelli Pallaksessa, ainakaan sen nimeä ei onnistuttu kirjasta löytämään.
Simo Sjöblomin Mauri Sariola –bibliografia 1956-1998 (1999) –kirjassa (löytyy Helmet-kirjastoista) kuvaillaan Sariolan kirjoja, mutta ei niin yksityiskohtaisesti, että tämän asian saisi selville.... |
Asiakas kysyy onko olemassa teosta, jossa olisi keskimääräiset säätiedot Keminmaan alueelta? Siis Rovaniemen kauounginkirjastossa? |
819 |
|
|
|
Kirjastosta löytyy julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta (kolme aikasarjaa 1961-1980, 1961-1990, 1971-200). Tilastoja löytyy mm.lämpötilasta, ilmankosteudesta, ilmanpaineesta, tuulesta, sateesta. Katselin läpi havaintoasemat, Keminmaalta ei ihan löytynyt mutta ympäröivistä kunnista kylläkin.
Kirjastoon on tilattu myös Ilmatieteen laitoksen julkaisu Ilmastokatsaus, joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Siinä havaintoasemia mukana huomattavasti vähemmän.
Lisäksi kirjastosta löytyy myös Hydrologinen vuosikirja, viimeisin kattaa vuodet 2001-2005.
|
Ranskalais-englantilaisen yliäänilentokoneen käynnit Rovaniemellä ja Ivalossa: monestiko, milloin, ranskalaiset vai englantilaiset koneet? |
1322 |
|
|
|
Air Francen Concorde kävi Ivalossa kaksi kertaa vuosina 1997 ja 1998 sekä Rovaniemellä vuosina 1999-2000. British Airwaysin Concorde kävi Rovaniemellä vuosina 1984-1999. Tarkemmat lukumäärät ja ajankohdat löytyvät Hakulisen, Komppulan ja Saraniemen tutkimuksesta vuodelta 2007: Lapin joulumatkailutuotteen elinkaari Concorde-lennoista laajamittaiseen joulumatkailuun. Tutkimus on luettavissa verkossa osoitteessa http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/730493a8cd104eacc22570ac00411b4b/1…
|
Kollegat Asiakkaamme etsii lukemaansa lastenkirjaa. Muistaako joku mikä kirja tämä on? "Etsin 80-luvulla lukemaani lasten- /kuvakirjaa, jonka nimeä tai… |
1425 |
|
|
|
Hei, etsimäsi kirja on Tolsa-Repo, Taru: Unni-Jumi, Lapin mahtava noita. http://www.helmet.fi/record=b1551091~S9*fin
|
Olen tekemässä opinnäytetyötä lappilaisista kirjailijoista ja etenkin omakustannekirjailijoista ja heidän elämäntyöstään. Yhtenä muiden joukossa etsiskelen… |
969 |
|
|
|
Lapin maakuntakirjaston www-sivuilta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/ löytyy lyhyitä esittelyitä sekä lappilaisista kirjailijoista ja omakustantajista että listaus heidän tuotannostaan.
Risto Niemisestä löytyy lyhyesti tietoa sivulta
http://www.rovaniemi.fi/linkit/omakust/niemi2.htm
|
Kuka Heinrichsin jääkäriveljeksistä oli se (eversti?) joka neuvotteli lappilaisille oikeuden evakuoitua Pohjois-Ruotsiin? Mitä hänen toiminnastaan tiedetään? |
1552 |
|
|
|
Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista.
Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.
|
Minulla on Alaskassa pikkuserkku, joka on lapsuudessa 1940-luvulla saanut Suomesta englanninkielisen kauniisti kuvitetun satukirjan. Kirjan oli lähettänyt… |
1254 |
|
|
|
Suomessa julkaistuja lappi-aiheisia englanninkielisiä satukirjoja ei nyt löytynyt, alla on joitain muualla julkaistuja. Voineeko etsitty teos olla jokin seuraavista? Jos teos oli tosiaan aivan uusi kun pikkuserkkunne sai kirjan 40 -luvun lopussa, ei ao. luettelossa ole kuin yksi sopiva teos (1):
1. The enchanted forest, and other tales.
by Robert Crottet
Type: Book
Language: English
Publisher: London, Richards Press, 1949.
OCLC: 1592705
Related Subjects: Tales -- Lapland.
2. Bernatzik, Hugo Adolf.
Title Lapland / Hugo Adolf Bernatzik.
Issued 1938
3. CHISLETT, Ralph.
Title Northward Ho!-for Birds. From wild moorlands of England to moorlands and marshes of Scotland and Shetland, Öland and Lapland, etc. [With plates.]
Issued 1933
4.... |
Etsin tietoja henkilöstä nimeltä Lieselotte Kattwinkel, jonka kirja Lapin hullu ilmestyi 1943 WSOY:n kustantamana. Muistan lukeneeni hänestä jossakin Petsamoa… |
1799 |
|
|
|
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"... |
Tämän vuoden jossain numerossa oli lapselle lapin neule ja 4-tuulen hattu, neulottu. valkosella pohjalla. mikähän lehti on kyseessä?? |
2351 |
|
|
|
Suuren käsityölehden numerossa 3/2007 on ohjeet lapinneuleen tekemiseen. Ohjeessa oleva neule on kuitenkin sinipohjainen. Lisäksi lehdessä on ohjeet myssyn ja damaskien tekemiseen. Olisiko tämä mahdollisesti tarkoittamasi neule? Pääkirjaston lehti on tällä hetkellä lainassa, mutta Ojamolla se näyttää olevan hyllyssä, josta voimme sen tilata halutessasi.
|