| Luin juuri, että USAssa New Jerseyn osavaltiossa ei saa lain mukaan itse tankata autoaan. Siellä on ilmeisesti henkilökunta tähän tehtävään. Mikä on tämän lain… |
70 |
|
|
|
New Jersey on kieltänyt itsepalvelutankkauksen yleisen hyvän nimissä. Syyt tiukkaan lainsäädäntöön näyttävät perustuvan pääasiassa yleiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin tekijöihin.Tulipalovaaran takia on tärkeää, että kaikki turvallisuustekijät – kuten auton moottorin sammuttaminen ja tupakoinnin välttäminen – tulevat ehdottomasti huomioiduiksi. Autosta poistuminen tankkauksen ajaksi voi olla vaaraksi kuljettajalle, etenkin iäkkäille tai liikuntarajoitteisille: voi kaatua tai tulla jopa ryöstetyksi. Bensiinihöyryille altistuminen on vaaraksi terveydelle, etenkin raskaana oleville naisille.Itsepalveluasemien katsotaan myös haitallisesti vähentäneen korjaus- ja huoltopalvelujen saatavuutta huoltoasemilla, millä... |
| Miten on mahdollista, että Suomessa on julkaistu niin paljon teoksia, joissa kirjan nimi on jo toisella kirjalla käytössä? Kirjan nimenhän pitäisi olla myös… |
91 |
|
|
|
Tekijänoikeuslain 51 § kuuluu seuraavasti:"Kirjallista tai taiteellista teosta ei ole lupa saattaa yleisön saataviin käyttäen sellaista teoksen nimeä tahi tekijän salanimeä tai nimimerkkiä, että teos tai tekijä helposti voidaan sekoittaa aikaisemmin julkistettuun teokseen tai sen tekijään." Sen tuosta uskaltanee sanoa, että teoksen - myös kirjan - nimi on suojattu. Se milloin teosten välille syntyy esimerkiksi sekoittumisvaara, on jo juridiikkaa ja tapauskohtaista, eikä ole tässä arvioitavissa. Kuitenkin sillä on merkitystä, onko teoksen nimi niin erityinen, että se liitetään vääjäämättä juuri tiettyyn teokseen. Tai kenties yleismaailmallinen: Rakkaus teoksen nimenä ei oikein ole kenenkään omittavissa. Nimen suoja ei ole... |
| Putkinotko kolmiosainen tv-sarja. Reima Kekäläinen ohjasi sen vuonna 1998. Miksi toisen osan kohdassa 53:22 näyttelijä potkaisee oikeasti koiraa? Miten… |
73 |
|
|
|
Putkinotko-tv-sarjan ilmestymisen hetkellä Suomessa oli voimassa vuoden 1996 eläinsuojelulaki, jossa säädettiin myös eläinten kohtelusta elokuvia tehtäessä. Lain pykälä 19 on nimeltään “Eläinten pitäminen näytteillä ja käyttäminen esityksissä”, ja sen ensimmäinen momentti kuuluu näin: “Eläimen näytteillä pitämisestä taikka käyttämisestä valo- tai elokuvauksessa tai muussa esityksessä ei saa aiheutua eläimelle kipua tai tuskaa.” Saman pykälän seuraavassa momentissa todetaan myös: “Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunnaneläinlääkäri voi erityisestä syystä antaa luvan sellaiseen 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan, josta eläimelle voi aiheutua vähäistä kipua tai tuskaa. Jos 1 momentissa... |
| Vainajalla ei ole elossa vanhempia eikä hänellä ole lapsia eikä hän ole tehnyt testamenttia. Hänellä on elossa 4 sisarusta. Kuka hänet perii? |
138 |
|
|
|
Ajantasainen lainsäädäntö löytyy tuoreimpien Suomen laki -julkaisujen lisäksi verkosta Finlex-sivustolta, joka on Suomen sähköinen säädöskokoelma ja sisältää ajantasaisten säädösten ja alkuperäisten säädösten kokoelmat. Sivustolla voi hakea aihesanalla haluttua aihetta. Tein haun perintö-aiheella. Perimysjärjestyksestä säädetään lain perintökaaressa.Perintökaari 40/1965 2 luvun 2§ mukaan "Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen vanhempansa kumpikin puolet perinnöstä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan.". Kysymässäsi tapauksessa lain mukaan sisarukset perivät. Jos joku... |
| Etsin suurelle yleisölle suunnattuja kirjoja, joissa verrataan Suomen ja jonkun muun valtion lakeja, oikeuslaitosta tai niiden historiaa. Ensisijaisesti… |
45 |
|
|
|
Tässä Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta https://eduskunnankirjasto.finna.fi/?lng=fi tehty haku seuraavilla hakuehdoilla: (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu").Haun tulosHakusana Amerikan yhdysvallat lisätty tässä haussaVastaava haku Finna.fi:ssä, (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu" AND Aihe:"amerikan yhdysvallat" AND suomi)aihesanojen osalta määritelty, että tuloksessa pitää olla sekä sanat Amerikan yhdysvallat että Suomi.Hakutuloksen osumien otsikoista pääsee katsomaan tarkempia teostietoja. |
| Jos tekee kasinon, jossa pelaajien voitot perustuu heidän TAITOONSA. Onko tämmöisen pyörittäminen Suomessa mahdollista/laillista? Kaikessa… |
56 |
|
|
|
Tällä hetkellä Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus tarjota rahapelejä Suomessa. Uusi rahapelilaki on lausuntokierroksella. Ehdotetussa laissa säädettäisiin lisenssijärjestelmästä ja toimiluvanvaraisesta rahapelitoiminnasta ja sen valvonnasta Suomessa.Uuden rahapelijärjestelmän lakiluonnos lausunnolle - ValtioneuvostoRahapelijärjestelmän uudistaminen - Sisäministeriö (intermin.fi) |
| Onko laissa tai asetuksissa määritelty tieliikennemerkkien vaikutussuunta ja missä? |
85 |
|
|
|
Liikennemerkeistä säädetään Tieliikennelaissa 729/2018 (laissa liikennemerkeistä käytetään myös nimitystä liikenteenohjauslaite). Linkki: Tieliikennelaki: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729 |
| Törmäsin eräässä 1920-luvun Suomeen sijoittuvassa fiktiivisessä historiallisessa romaanissa siihen, että hahmo kantaa julkisilla paikoilla mukanaan pistoolia… |
146 |
|
|
|
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta... |
| Lain mukaan etunimen pitää olla vakiintunut samalle sukupuolelle, eli pojan ja tytön nimiä ei lähtökohtaisesti saa sekoittaa. Ks. https://www.finlex.fi/fi/laki… |
196 |
|
|
|
Hei,
Viittaat Etu- ja sukunimilakiin, joka on ollut voimassa 1.1.2019 alkaen. Laki ei ole voimassa takautuvasti, joten se ei päde aiemmin annettuihin nimiin. Toki aiemmassakin laissa taisi olla samantyylinen teksti.
Joonaksen ja Jaanan kohdalla tuo "alle 15" muodostuu kolmesta "alle 5" -merkinnästä, koska yksityisyyden suojan takia tuon tarkempia tietoja ei rekisteristä saa henkilönimistä, joista on vain korkeintaan muutamia hakutuloksia. Todennäköisesti tuo tarkoittaa minimiä, eli yhteensä 3 kpl.
Toki massatietojen tilastoinnissa voi jäädä rekisteriin pieniä virheitä, jotka voivat selittää osan poikkeuksista. Samoin sukupuolta vaihtaessa voi muutoskohtaan jäädä mahdollisesti merkintä nimestä toisen sukupuolen sarakkeeseen,... |
| Mitä sanoo sähkölaki siitä, mitä pitää näkyä sähkölaskussa? |
209 |
|
|
|
Laskutuksesta säädetään sähkömarkkinalaissa (588/2013). Sen luvun 13 a 105 c § mukaan laskussa on esitettävä seuraavat tiedot:
1) palvelutarjoajan nimi ja yhteystiedot, puhelinnumero ja sähköpostiosoite;
2) maksettava hinta;
3) laskun eräpäivä;
4) laskutuksen perusteena käytettävien mitattavien suureiden määrät tai, jos laskutuksen perusteena käytetään mitattavien suureiden perusteella muodostettavia yhdistettyjä suureita, tällaisten yhdistettyjen suureiden määrät laskutuskaudella;
5) erittely siitä, miten suorituksen tai palvelun hinta muodostuu;
6) suorituksen tai palvelun nimi;
7) loppukäyttäjän käyttöpaikkatunnus;
8) sopimuksen voimassaoloaika.
Lähde ja lisätietoa: Sähkömarkkinalaki https://www.finlex.fi/fi/laki/... |
| Olisiko saatavissa listaa siitä, milloin missäkin maassa homoseksuaalisuus on lakannut olemasta rikos? |
128 |
|
|
|
Our world in data -sivustolta löytyy maittainen 'Same-sex sexual acts legalized' -listaus. Tässä ovat mukana nekin maat, joissa homoseksuaalisuus on edelleen rikos.
Same-sex sexual acts legalized (ourworldindata.org) |
| Onko yliopistoissa Suomessa ruotsi aina ollut pakollinen aine? |
308 |
|
|
|
Yliopistotutkintoihin liittyviä lakeja on useita. Valtioneuvoston yliopistojen tutkintoja koskevassa asetuksessa todetaan kielitaitovaatimuksista näin: "Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta".
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®
Suomalaisten yliopistojen historia ulottuu satojen vuosien taakse. Helsingin yliopisto on perustettu jo... |
| "Vielä aivan viime vuosiin asti uutta hallitusta nimitettäessä ministerit vannoivat ministerinvalan käsi Raamatulla." Eksegetiikan tutkijatohtori Katja… |
236 |
|
|
|
Vuonna 2017 virkavalaa sekä tuomarinvalaa ja tuomarinvakuutusta koskeva asetusmuutos ulotti vaikutuksensa myös ministerinvalaan:
"Valtioneuvoston asetus virkavalasta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
1026/2017
---
3§ Valtioneuvoston jäsenen on vannottava virkavala tai annettava virkavakuutus sekä annettava tuomarinvakuutus ennen tehtävään ryhtymistään."
Seuraavana vuonna Sipilän hallitus kaavaili asiaa koskevaa uudistusta myös valtioneuvostosta annettuun lakiin. Paljon keskustelua herättänyt esitys kuitenkin peruttiin.
HE 70/2018 - Hallituksen esitykset - FINLEX ®
Ministerin vala ja vakuutus | Valtioneuvoston oikeuskansleri
1 (eduskunta.fi)
Ministerin juhlallinen vala ja... |
| Onko joillain valtioilla todella lakeja, mitkä estävät vammaisen ihmisen muuttamisen tähän maahan? |
193 |
|
|
|
Tunnetuin esimerkki maasta, jossa vammaisten maahanmuuttoa on lainsäädännöllisesti rajoitettu, lienee Kanada. Vaikka sen maahanmuuttolaista 1990-luvulla poistettiinkin maahanmuuton esteitä käsittelevässä pykälässä aiemmin käytetyt ilmaukset "invaliditeetti" ja "vammaisuus", niiden tilalle tullutta tulkinnanvaraista "ylettömän terveys- tai sosiaalipalvelujen tarpeen" kriteeriä on sovellettu paljolti vuoden 1869 maahanmuuttolain hengessä, jota laadittaessa vammaiset nähtiin pelkkänä taakkana yhteiskunnalle: "38 (1) A foreign national is inadmissible on health grounds if their health condition -- (c) might reasonably be expected to cause excessive demand on health or social services." Tähän vuonna 2001 voimaantulleen lain pykälään... |
| Onko murhaajalla oikeus perintöön? |
729 |
|
|
|
Perintökaaressa säädetään, että toisen kuoleman tahallisesti rikollisella teolla aihettanut menettää perintöoikeutensa. Samoin käy, jos on ollut osallisena tekoon. Omaa asemaansa perillisenä ei myöskään voi parantaa murhaamalla edellään olevan perillisen tai testamentin saajan.
Finlex: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p… |
| Missä vaiheessa rikoksen suunnittelu muuttuu rikokseksi? |
1086 |
|
|
|
Rikoksen valmistelun rangaistavuudesta säädetään Suomen rikoslaissa. Joukkotuhonnan, hyökkäysrikoksen, valtiopetoksen, yleisen järjestyksen aseellisen rikkomisen, törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen, salakuuntelun tai salakatselun, panttivangin ottamisen, törkeän ryöstön, rahanväärennyksen, maksuvälinepetoksen, huumausainerikoksen, yleisvaarallisen rikoksen tai terroristisen rikoksen valmistelu on rangaistava teko. Kunkin rikoksen kohdalla on määritelty ne seikat, jotka katsotaan rikoksen valmisteluksi. Rikoslaki on luettavissa Finlex-palvelussa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001.
Jotta henkilö voidaan tuomita rikoksen valmistelusta, täytyy hänen aikeensa voida näyttää toteen. Rikosuhripäivystyksen... |
| Täytyykö Suomessa lain mukaan (yleisillä)kirjastoilla olla kokoelmapolitiikka? |
213 |
|
|
|
Kirjastolaissa (29.12.2016/1492) ja –asetuksessa (406/2013) ei ole suoraan velvoitettu yleisiä kirjastoja laatimaan kokoelmapolitiikkaa. Kuudennetta pykälää voi käyttää kokoelmapolitiikan pohjana, koska siinä mainitaan kirjastojen tehtäviä joita ovat esimerkiksi ylläpitää kirjastojen kokoelmien monipuolisuutta ja uudistuvuutta. Monet kirjastot ovat laatineet kokoelmapolitiikan helpottamaan kirjastojen kokoelmatyötä.
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130406 |
| Kuinka monta rikosnimikettä Suomen laki tuntee? |
312 |
|
|
|
Tilastokeskuksen sivuilta voi tarkastella laissa määriteltyjä rikosnimikkeitä:
https://www.stat.fi/fi/luokitukset/rikokset/rikokset_21_20200101/?code=1&name=RIKOSLAKI%20(39/1889)
Tilastokeskuksen vuoden 2020 tilastoissa rikosnimikkeitä oli 1052 kappaletta. Tästä rikoslain (39/1889) alaisia rikosnimikkeitä oli 633 ja muihin lakeihin liittyviä rikosnimikkeitä 419 kappaletta. Koko luokitus on ladattavissa sivustolta .csv tiedostomuodossa, jonka voi avata esimerkiksi Excelillä. Rikoslain ja muiden lakien sisältöjä voi tarkastella tarkemmin Oikeusministeriön Finlex-sivustolta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=suomen%20rikoslaki
Rikosnimikkeiden määrä ei ole vakio... |
| Saako Suomessa antaa lapselle nimen, jossa on vierasperäisiä kirjaimia, esim. ø, ñ, ž, ü? |
534 |
|
|
|
Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä... |
| Mitä tapahtuu, jos vaaleihin ei saada riittävästi ehdokkaita? Kyseessä seurakuntavaaleja koskeva pohdinta. |
257 |
|
|
|
Suomen ev.lut. kirkon ylläpitämällä sivulla seurakuntavaalit.fi sanotaan, että jos vaaleissa ehdokkaita on vähemmän kuin neljä viidesosaa valittavien määrästä, vaaleja ei voida toimittaa. Tällaisessa tilanteessa vaalit pitää järjestää seurakunnassa uudelleen. https://www.seurakuntavaalit.fi/seurakuntavaalit2022/sopuvaalit
Tarkemmin asiasta kerrotaan Kirkon vaalijärjestyksen 55 §:ssä Muut poikkeukselliset seurakuntavaalit. Siinä todetaan näin:
"Tuomiokapituli määrää vaalipäivän ja vaalitoimien määräajat ja määräpäivät, jos:
1) kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä joko yhteisen kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston vaalia varten ei 16 §:ssä määrättyyn määräaikaan mennessä ole seurakunnassa jätetty yhtään... |
Kysy kirjastonhoitajalta