| Voidaanko Armas J. Pullan tarinat teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) jäljittää joihinkin yksilöitäviin lähteisiin? |
323 |
|
|
|
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana.... |
| Wikipediassa sanotaan, että tyypillinen illallinen sisältää neljästä kuuteen ruokalajia, jotka ovat arvokkaista raaka-aineista valmistettuja ja kevyitä. Eli… |
393 |
|
|
|
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia... |
| Mistä tietää että lähde on aito |
1393 |
|
|
|
Lieneekö kyse lähdeviitteestä eli viittauksesta johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun? Lähdeviitteiden aitoudesta ei valitettavasti voi vakuuttua täysin muuta kuin hankkimalla käsiinsä tuon lähteen ja tarkistamalla, sanooko se todella niin kuin siihen viittaavassa teoksessa väitetään. Tietysti välillisesti voi päätellä jotakin siitä, jos lähdeväite kuulostaa aivan poskettomalta.
On myös mahdollista katsoa, mahtaako lähdettä olla lainkaan olemassa. Esimerkiksi lähes kaikki Suomessa julkaistut painetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta osoitteesta https://fennica.linneanet.fi. Jos lähteeksi väitettyä teosta, joka ei ole aivan uunituore ja tavallisen kustantajan julkaisema, ei löydy Fennica-tietokannasta, voi alkaa jo vähän epäillä,... |
| Mitä on verkkoaineisto? Lisäksi tietoa Internetin hakutavoista ja Internetin aineiston lähdekritiikistä. |
1476 |
|
|
|
Tavoista hakea luotettavaa tietoa tehokkaasti Internetistä on kirjoitettu niin paljon artikkeleita, verkkosivuja että kirjoja, etten en voi luetella niitä kaikkia.
Tässä muutama vinkki teoksista ja verkkosivuista, joista saat vastauksen kysymyksiisi.
KIRJAT:
1.
PÄÄTEKIJÄ HAASIO, Ari
NIMEKE Internet-tiedonhaun opas / Ari Haasio
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-549-9 (nid.)
2.
PÄÄTEKIJÄ ALATERÄ, Anu
NIMEKE Tiedonhaun perusteet - osa lukutaitoa / Anu Alaterä & Kai Halttunen ; [julkaisijat:] Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja Otavan opisto/Internetix
JULKAISUTIEDOT Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2002 (Saarijärvi : Gummerus)
ISBN 951-692-527-8 (nid.)
3.
NIMEKE... |
Kysy kirjastonhoitajalta