| Tarvitsisin tietoa muinaisen Egyptin kivenkaivertajista. |
75 |
|
|
|
Tässä joitakin verkossa saatavilla olevia lähteitä aiheesta:Digital Egypt for Universities -sivusto: Stone and stone working in ancient Egypt, https://www.ucl.ac.uk/museums-static/digitalegypt/stone/stoneworking.htmlExplore Luxor -sivusto: Artisans on Ancient Egypt, https://exploreluxor.org/artisans-of-ancient-egypt/Anastasiia Stupko-Lubczynska: "Masters and apprentices at the Chapel of Hatshepsut: towards an archaeology of ancient Egyptian reliefs". Antiquity, Volume 96, Issue 385, February 2022, pp. 85 - 102. Luettavissa internetissä: https://www.cambridge.org/core/journals/antiquity/article/masters-and-apprentices-at-the-chapel-of-hatshepsut-towards-an-archaeology-of-ancient-egyptian-reliefs/... |
| Onko vain päätä esittävälle veistokselle jokin nimi. Torso on ymmärtääkseni ylävartalo josta saattaa puuttua kädet ja jopa pää. |
119 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja määrittelee rintakuvan seuraavasti: "muotokuva, vars. veistos, joka esittää kuvattavan pään, kaulan, olkapäät ja rinnan (yläosan)". Sanaa rintakuva näkee toisinaan käytettävän myös veistoksista, joissa ei ole mukana olkapäitä tai rinnan yläosaa. Taannoin Turussa kadonneen Jarkko Laineen patsaan yhteydessä useissa otsikoissa ihmeteltiin suorasanaisesti, "minne katosi Jarkko Laineen pää", joten päätä esittävän veistoksen lisäksi pelkästä päästä puhuminen ei vaikuta lainkaan päättömältä ratkaisulta sekään! |
| Muistanko väärin, että joku renesanssin kuvanveistäjä löi työkalulla patsastaan ja sanoi jotakin kuolematonta? |
176 |
|
|
|
Useat lähteet kertovat, että Michelangelo tuhosi vasaralla oman Firenzen Pietà -veistoksensa (tunnetaan myös nimellä Duomo Pietà) työstettyään sitä kahdeksan vuotta. Tutkijoiden mukaan kyseessä oli turhautumisen ilmaus, mutta verkkolähteet eivät kerro, liittyikö veistoksen tuhoamiseen jokin tietty repliikki tai lentävä lause. Michelangelon sitaatteja on kerätty lukuisille verkkosivustoille, esimerkiksi Michelangelo.org.
Artland Magazine
100 Swallows
Wikipedia (en) Artikkelin viitteissä paljon kirjallisia lähteitä. |
| Onko, Kai Nielsen'in veistämällä patsaalla, Water Mother, suomenkielistä tai muuta kansainvälisempää nimeä nimeä? |
132 |
|
|
|
Suomenkielistä tai kansainvälistä ns. virallista nimeä en löytänyt tälle tanskalaisen kuvanveistäjän hienolle veistokselle. Alkuperäinen tanskankielinen nimi lienee Vandmoderen (FAA, 2019; Wikipedia), joka tarkoittaa veden äitiä. Englanninkielinen nimi on siis suora käännös. Fyns Amts Avis -lehden jutussa vuodelta 2019 kerrotaan, miten "Vandmoderen palaa kotiin" eli Svendborgin museoon oltuaan lainassa vuodesta 1986 lähtien New Carlsberg Glyptotekillä.
Kai Nielsen. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Kai_Nielsen_(sculptor). (Viitattu 14.10.2021)
Vandmoderen er vendt hjem. Fyns Amts Avis FAA. 18.10.2019. https://faa.dk/artikel/vandmoderen-er-vendt-hjem. (Viitattu 14.10.2021) |
| Miksi monissa Antiikin Kreikan patsaissa on vain puolikkaita, ikään kuin katkottuja käsiä? |
838 |
|
|
|
Antiikin kreikan patsaiden materiaalina käytettiin yleensä pronssia tai marmoria, koska molemmat materiaalit ovat kestäviä, mutta samalla suhteellisen helposti kuvanveistäjän muovailtavia. On myös luultavaa, että antiikin Kreikassa oli puusta veistettyjä patsaita. Erityisen tärkeissä patsaissa, kuten Ateenan Parthenon-temppelin mahtavassa Athene Parthenos –patsaassa, saatettiin käyttää materiaalina kultaa ja norsunluuta.
Kreikkalainen kuvanveistäjä ei aina veistänyt patsasta esimerkiksi yhdestä isosta marmoripalasta, vaan usein hän teki esimerkiksi kädet ja pään erikseen. Lopuksi erikseen veistetyt palat liitettiin yhteen. Tällainen tapa oli tehokkaampaa ja halvempaa kuin ison kimpaleen veistäminen, mutta tekniikan varjopuolena oli se,... |
| Mitä eroa on sanoilla patsas ja veistos? |
1455 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan veistos on kuvanveistotaiteen tuote, patsas. Patsas puolestaan on kielitoimiston sanakirjan mukaan varsinkin muistomerkiksi tms. yleensä julkiselle paikalle tehty iso kuvataideteos, veistos.
Patsas voi myös merkitä pylväsmäisistä muodostumista t. kuvioista tai pylvästä, pilaria, paalua tai tolppaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Patsas
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veistos
Riitta Konttinen - Liisa Laajoki : Taiteen sanakirja (2000) |
| Löytyisikö (taide)metallivalusta kirjallisuutta? Lähinnä jotain oppikirjatyyppistä tai ainakin tekstiä enemmän kuin pari riviä. Mielellään Helmet-valikoimasta. |
535 |
|
|
|
Valitettavasti taidevalusta ei löytynyt oppikirjoja. Tampereella toimii Valimoinstituutti, jossa järjestetään myös taidevalukursseja. Alla olevan linkin kautta löytyy instituutin videoita, joissa esitellään mm. pronssiveistosten tekovaiheet ja hiekkavalumenetelmä:
http://www.valimoinstituutti.fi/?q=taidevalu
|
| Olen ostanut runsaat kymmenen vuotta sitten Talinnassa eräästä galleriasta kipsisen naisfiguurin, korkeus n.35 cm. Diguurin alaosassa signeeraus ZV 91… |
448 |
|
|
|
Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta tällaiseen taiteen tunnistamiseen varsinkaan ilman kuvaa. Kehotan ottamaan yhteyttä esim. taidehuutokauppaan.
|
| Apua! Metsäneläimiin ja veistosten syntyyn aiheeltaan liittyviä lastenkirjaideoita tarvitsisin! katso seuraava boxi! kiitos! |
1535 |
|
|
|
Metsäneläimistä kaupungissa kertovat mm.
Miler: Myyrä kaupungissa (kuvakirja)
Huovi: Suurkontio Tahmapää (lukemaan opettelevien Keltanokka-sarjaa, siinä mm.orava, hirvi ja karhu taajamassa)
Toivola: Kesäpuiston kettu (helppolukuista Kirjava Kukko- sarjaa)
Lindenbaum: Henna ja Hurjat hirvet (hirviryhmä kerrostalossa, kuvakirja)
Laulajainen: Loikkeliinin matka lumen maahan (saturomaani, jossa kenguru päätyy Suomeen ja Helsinkiin ja saa oppaakseen helsinkiläisen Råtan)
Summers: Milla ja Molla (alanimeke: tarina maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, kuvakirja. Maalaishiiren ja kaupunkilaishiiren tarinasta on monenlaisia muitakin kuva- ja satukirjaversioita, löytyvät Helmetistä kun hakusanaksi laittaa Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri)
En... |
| Miksi Michelangelon Mooses-patsaassa on sarvet päässä? |
2495 |
|
|
|
Yrjö Karilaksen teoksessa Suurmiesten seurassa vuodelta 1927 kuvaillaan Michelangelon Mooses-patsasta näin: "Ruumiin jokaiseen lihakseen, puvun jokaiseen poimuun on piirrettynä kansojen paimenen jäyheä, alkuperäisen voimakas luonne", selostaa taideteosta A. Dumas. "Kaksi kielekettä päälaella on häviämättömänä merkkinä Jumalan näkemisen otsalle jättämästä hohteesta".
J. H. Plumbin teoksessa Renessanssi vuodelta 1961 kerrotaan s. 220 näin: "Michelangelo varusti suuren Mooses-veistoksensa kahdella sarvella, jotka ovat olleet tämän profeetan tunnusmerkkinä siitä asti, kun Vulgata-käännöksessä oli 'valonsäteitä' merkitsevä sana tulkittu väärin sanaksi 'sarvet'."
Myös monilla www-sivuilla mainitaan sarvet käännösvirheeksi. Vulgata on... |
| Tarvitsisin tietoa kuvanveistäjä Radoslaw Grytan taiteesta |
1038 |
|
|
|
Radoslaw Grytasta löytyy tietoa teoksista Kuvataiteilijat 1991 sekä Sculptor 90 (Suomen kuvanveistäjäliiton 80-vuotisnäyttely).Teoksia on useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, sekä laina- että käsikirjastokappaleina. Saatavuuden voi tarkistaa HelMet-haulla, osoitteessa www.helmet.fi.Internetistä hänestä löytyy tietoa esim. hakemalla Googlesta (www.google.fi) taiteilijan nimellä. Hänestä löytyy tietoa myös verkossa olevasta taiteilijamatrikkelista, www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi
|
| Onko kuvanveistäjä Laila Pullisesta kirjoitettu elämäkertaa tai muuta julkaisua? |
1026 |
|
|
|
Vuonna 1994 on ilmestynyt teos Pullinen: Laila Pullinen, jossa on Rakel Liehun essee taitelijan teoksista, otteita Pullisen työpäiväkirjasta, laajahko katsaus veistoksiin ja tiivis elämäkerta. Lisäksi Pullisen näkemyksiä on teoksessa Silmän oppivuodet - ajatuksia taiteesta ja taiteen opettamisesta..(1998).
Nämä teokset löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuustietoja voi katsoa Plussa-ainestohausta osoitteessa: http://www.libplussa.fi/
|
| Tarvitsisin kaunokirjallisuutta, joissa taide esiintyy jossakin roolissa. Taide tarkoittaa tässä yhteydessä maalausta tai veistosta. |
2526 |
|
|
|
Kaunokirjallisuuden löytäminen eri aiheista on hieman hankalaa, koska romaaneja ei ole asiasanoitettu tietokantoihin kovin kauan. Löysin kuitenkin "kirjaston kätköistä" erilaisia listoja, jotka eivät kuitenkaan ole kattavia.
Seuraavassa listassa kuvanveisto/veistokset ja maalaustaide/maalaukset ovat hyvin sekalaisessa roolisssa suhteessa kirjan tarinaan:
Aalto, Kauko: Mies ja myllynkivi, 1963//Alasalmi, Päivi: Onnellisia ihmisiä, 1992//Backlen, Marianne: Ninjan varjo, 1989//Fowles, John: Eebenpuutorni, 1975//Bastider, F.R.: Valo ja ruoska, 1952 //Bärman, Annikki: Neljä muotokuvaa, 1994// Carpelan, Bo: Kuvanveistäjä (novelli)//Cary, Joyce: Jimson ja valaskala, 1955//Cronin, A.J.: Ristiretkeläisen hauta, 1957//Davis, Jonathan: Madridin... |
Kysy kirjastonhoitajalta