kulta

Tilaa aihepiirin kulta RSS-syöte
12 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–12.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Monissa kullankaivajajutuissa puhutaan katinkullasta mutta mitä se katinkulta oikeastaan on? 1392 Katinkulta, josta käytetään myös nimitystä kissankulta, on joko rikkikiisua tai kiilleryhmän mineraaleja. Se ei ole oikeaa kultaa. Geologi Elina Lehtonen kirjoittanut Vihreäkiven arvoitus -blogissaan 14.1.2022 hyvin perusteellisesti kissankullasta.    Lähteet ja lisätietoja Kissankulta kimaltaa – mutta mitä kissankulta oikeastaan on? – Vihreäkiven arvoitus (wordpress.com) Rikkikiisu – Wikipedia
Kuinka paljon Suomeen tulee kultaa vuosittain kulkuneuvo-, viihde-, teollisuus-, terveydenhuolto ja kodinkone-elektroniikan myötä? 159 Valitettavasti en löytänyt tästä tarkkaa tietoa. Tullin sivuilta löytyy tietoa muokkaamattoman kullan ja kullan puolivalmisteiden tuonnista vuosina 2011 - 2017: https://tulli.fi/documents/2912305/3436465/Jalometallien+ulkomaankauppa/e38aaebf-857e-4937-bcec-013b0eb1e454/Jalometallien+ulkomaankauppa.pdf?version=1.0 
Onko löydettävissä vertailua kultakaivoksesta saadun ja elektroniikkajätteestä talteenotetun kullan tuotantokustannuksista ja ympäristövaikutuksista? 117 En löytänyt tällaista vertailua. Kultakaivosten ja kullan jalostamisen ympäristövaikutuksista löydät lisätietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/07/ulkolinja-vaarallinen-kulta-jalometalli-joka-liikuttaa-koko-maailmaa https://www.smithsonianmag.com/science-nature/environmental-disaster-gold-industry-180949762/
Kuinka paljon kultakaivoksien toiminnan ohessa vapautuu elohopeaa maaperästä suhteessa louhitun kullan määrään? 156 Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta. https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do… https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining… https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_… https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/ https://wwflac.awsassets.panda.org/...
TV-ohjelmissa hahmo voi laittaa esimerkiksi kultakolikon suuhunsa ja purra sitä. Mitä tässä oikein testataan? 332 Kultakolikon puremisella testataan, että kolikko on aitoa kultaa. Oletus on, että jos kolikon metalliin olisi sekoitettu lyijyä, kolikkoon jäisi hampaanjäljet. Aitoon kultaan taas ei jäisi jälkiä, koska se on kovempaa kuin lyijy. Pureminen ei kuitenkaan ole mikään hyvä keino testata kullan aitoutta, ja kyse on enemmänkin elokuvissa ja vastaavissa esiintyvästä kliseestä. Ks. myös Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Gold_coin
Etsin kuvitettua satukirjaa, jota minulle on luettu vuonna 1988 tai 1989. Tarina päättyy siten, että poika löytää sateenkaaren ja jatkossa hänen taskunsa eivät… 1895 Kyseessä voisi olla Orvokki Annalan kuvakirja Angervoinen, Ingervoinen. Kirja on ilmestynyt v. 1983 Lasten Omassa Kirjakerhossa Sanoma Osakeyhtiön kustantamana. Kuvituksen on tehnyt Matti Lassila. Angervoinen-niminen poika on yksinäinen, ja hänellä on Ingervoinen-niminen mielikuvitusystävä, samantapainen poika kuin hän itsekin on. Pojat lähtevät Ingervoisen Länsituuli-hevosella etsimään kultaa sateenkaaren päästä. He päätyvät vuorelle ja sen sisään, missä pojat kohtaavat hiiden ja vuorenpeikon. Satu päättyy siten, että kulta ei koskaan lopu Angervoisen taskuista.
Minkä arvoinen on 10;n markan kolikko vuodelta 1873. Kolikko on kuparia/kultaa 1020 Parhaimman vastauksen saa Holmaston verkko-osoitteessa http://www.holmasto.fi, missä on parhaillaan 10 mk:n kultaraha arvoltaan 390 €. Selasin kyllä kirjaston kirjoja, mutta ne eivät ulottuneet ajallisesti kuin vuoteen 2009.
Löytyykö Suomesta asiantuntijaa joka selittäisi tarkemmin suomeksi seuraavaa asiaa minulle: "Four decades after president Nixon broke Bretton Woods and Britain… 1418 a) Dollari oli (keskuspankeille ja hallituksille) kultaan vaihdettava valuutta ns. Bretton Woods-sopimusten perusteella aina elokuuhun 1971 saakka, jolloin USA lopetti dollarien lunastamisen kullalla. Kullan hinta on sen jälleen noussut rajusti. vuonna 1971 se oli 35 dollaria unssilta, viime viikkoina hinta on ollut 1200 dollarin tietämillä. Vuoden 1971 jälkeen maailman rahajärjestelmä on ollut irrallaan kullasta. Kulta on kuitenkin tavara, jota on hyvin helppo myydä, ja joka keskimäärin säilyttää arvonsa, ja siksi monet maat pitävät nykyäänkin hallussaan isoja kultavarantoja kriisiaikojen varalta. Mitään vakavaa keskustelua maailman rahajärjestelmän palauttamisesta kullan varaan ei ole 1970-luvun jälkeen käyty, ehkä siksi. Yksi syy tähän...
Kaipaisin tietoa jalometallien, erityisesti kullan ja valkokullan kiderakenteesta ja niiden karkaistavuudesta. Osaisittekohan auttaa minua löytämään asiaa… 928 Helmet-kirjastosta löytyy teos Aarne, Uuno V., Kultasepän tietokirja[Hämeenlinna] : [Kultakeskus], 1986, joka on näköispainos vuonna 1942 painetusta alkuperäisteoksesta. Sitä on vain yksi kappale Tikkurilan kirjastossa käsikirjastokappaleena, joten en pääse tarkastamaan sen sisältöä. Geologian tutkimuskeskuksen kirjastosta saimme seuraavan vastauksen tiedusteluun: Ikävä kyllä Geologian tutkimuskeskuksessa ei tehdä metallurgista tutkimusta. Itse olen tutkinut Lapin kultahippuja ja siinä yhteydessä olen jonkin verran tutustunut myös metallurgiseen tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Alan kirjallisuus on ikävä kyllä enimmäkseen julkaistu tieteellisissä sarjoissa ja niiden luettavuus on aika heikkoa fyysisen saatavuuden ja vaikeaselkoisuuden...
Kun kullasta valmistetaan harkkoja joita itsenäiset valtiot ostavat perusvaurauttaan turvaamaan niin missä näitä harkkoja valmistaa ja kuka siihen… 1788 Kolmasosa maapallon kultaharkoista tehdään Sveitsissä (on erikokoisia 10 g - kymmeniä kiloja). Suuret valtiot kuten USA, Kiina, Etelä-Afrikka tekevät itse. Yleensä pankeissa tai rahapajoissa. Kaivoksesta tulevan raakakullan hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja vaihtelee eri kaivoksissa. Kaikista kultakaivoksista tulee harkoiksi sopivaa kultaa. Yleensä kaivos myy kullan rikasteena eteenpäin ja jalostaja puhdistaa sen. Suomessa ymmärtääkseni entinen Outokumpu (mikä lie nykyään) Porissa/Harjavallassa. Veden määrä riippuu prosessista millä kulta rikastetaan. Prosesseja on ainakin neljä erilaista. Vastaukset ovat peräisin geologilta Geologian tutkimuskeskuksesta.
Kultasormuksen elinkaari? 3253 Korujen käyttöiästä ja uusiokäytöstä löytyy tietoa muun muassa Kuluttajatutkimuskeskuksen sivulta julkaisussa Moisio, Lähteenoja,Lettenmeier: TavaraMIPS: Kodin tavaroiden luonnonvarojen kulutuksen arviointi (http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5202/2008_06_julkaisu_tavar…). Samoja aiheita käsittelee Tiina Moision gradu MIPS-menetelmä kodin tavaroiden ekotehokkuuden kuvaajana (2008), joka löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta(http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips/tavaraMIPSgra…).Sieltä löytyy monenlaista muutakin tuotteiden elinkaareen liittyvää tietoa ja muun muassa MIPS-lukuja eri korumateriaaleille, kuten kullalle (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/mips-lukuja/korut/?sea…). Sormusten...
Onko olemassa kirjallisuutta tai julkaisuja kullan (Au) käytöstä ihmisen kulttuurihistoriassa? 944 Lähdeteoksiksi suosittelen seuraavia pääkaupunkiseudultakin löytyviä teoksia: Hindley, Geoffrey: Discover gold. The intriguing story of the world's most valued resource, 1983 ISBN=0856134783, ja Engels, Siegfried: Kemian keksintöjä--alkuaineiden löytöhistoria, ISBN=952903976X ja Guadalupi, Gianni The world's greatest treasures--masterworks in gold and gems from ancient Egypt to Cartier,1998 ISBN=0500018782 Tuorein artikkeli aiheesta lienee tämä: Tekijä Ylimartimo, Sisko Nimeke Kulta : metallien kuningas ja kuninkaiden metalli Aikakauslehti Taito ISSN1235-6875 Vu/vsk/nro/s 1998:6 ss.18-21 Asiasana kulta: kulttuurihistoria; korut: kulta; kultasepäntyöt: historia; kultasepät. Kirjojen saatavuus selviää pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaulla...