Teille! Sellaista olen tässä miettinyt, minkä vuoksi suomenkielisten vuodenaikojen nimissä yksi on monikossa? Tarkoitan tietysti kevättä. Ja sitten ne korvat!… |
2328 |
|
|
|
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
|