| Laulusta "Peipon/Peipposen pesä" on kaksi sanoitusta. Keiden sanoitukset ne ovat ja milloin kirjoitetut? Ensimmäinen linkki, jossa äitini laulaa lasten kanssa,… |
187 |
|
|
|
Kysymyksessä on kaksi eri laulua: ”Peipon pesän” on säveltänyt Heikki Klemetti ja sanoittanut Immi Hellén (1861-1937), ”Peipposen pesän” on säveltänyt ja sanoittanut Usko Kemppi (1907-1994).”Peipon pesä” alkaa: ”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”. Vanhin julkaisu, josta löysin Immi Hellénin runon ”Peipon pesä”, on ”Nuorison eläinten ystävä” nro 8-9 vuodelta 1910. Immi Hellénin ”Lasten runokirjassa” runon yhteydessä on vuosiluku 1915. Tähän kirjaan Hellén kokosi runojaan lehdistä, koulukirjoista, kirjastaan ”Lasten runoja 1” (Werner Söderström, 1898) ja pöytälaatikostaan.Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin sävellys sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E.... |
| Onko olemassa nuottikirja/laulukirja: Klemetti, Heikki: Laululipas lapsille? Etsin 'Peipon pesä' - laulun ensipainoskirjaa. |
217 |
|
|
|
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/... |
| Jälleen etsin runoa. Asiakas kysyi runoa, joka kertoo Myyrä Kustista. Löytyisiköhän sellaista? |
135 |
|
|
|
Kyseessä lienee Heikki Klemetin Myyrä-Kusti, joka löytyy ainakin oppikirjasta Työ ja isänmaa : yläkansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja. |
| Etsin suomenkielisiä sanoja lauluun Sjöfararen vid milan. Säveltänyt Selim Palmgren. Suomentanut Heikki Klemetti. |
441 |
|
|
|
Sanat Selim Palmgrenin lauluun Miilunpolttaja (Sjöfararen vid milan, sanat Gustaf Fröding, suom. Heikki Klemetti) sisältyvät esimerkiksi nuottijulkaisuihin Cantus. 2 : matalalle äänelle : Nuottikokoelma laulun perusopetukseen (2012) ja Kokoelma yksinlauluja. I (1967).
Voit tarkistaa nuottijulkaisujen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa Helmet-haulla.https://www.helmet.fi/fi-FI
Cantus 2 Helmetissä
Kokoelma yksinlauluja I Helmetissä
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/ |
| Löytyykö Heikki Klemetin säveltämän Radioukkelien laulun (san. Ilmari Jäämaa 1932) nuotteja mistään? Voi olla myös muodossa Radioukkeleiden laulu. Sanat… |
177 |
|
|
|
Helsingin Sanomien pikku-uutisen mukaan (19.02.1934 s. 8) "Radioukkelien laulu" esitettiin ensimmäisen kerran Suomen Radioamatööriliiton vuosikokouksessa 18.02.1934. Tämän Heikki Klemetin erityisesti SRAL:lle säveltämän laulun esitti oopperalaulaja Heimo Heimola veljensä säestämänä käsikirjoituksesta.
En löytänyt laulusta julkaistua nuottia, mutta sen käsikirjoitus sisältyy Yleisradion sävellyskäsikirjoituskokoelmaan, jonka Yleisradio on lahjoittanut Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin. Luettelossa laulun nimi on "Radioukkelien laulu" ja luettelon mukaan nuotinnos on lauluäänelle ja pianolle. Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmien aineistoja voi käyttää vain Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Erikoislukusalissa... |
| Onko Heikki Klemetin säveltämästä ja Uuno Kailaksen sanoittamasta Thermopylain laulusta olemassa äänitettä? |
332 |
|
|
|
Hakupalvelu Finnan mukaan laulusta on olemassa yksi levytys, vuonna 1935 julkaistu äänilevy sisältää kyseisen kappaleen. Kuuntelukopio on tilattavissa Kansalliskirjaston kuunteluhuoneeseen.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4557734
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/aineistot/aineiston-saatavuus-ja-ka… |
| Kenen kirjoittamat sanat on laulussa Liidellyt oon leivon lailla? |
861 |
|
|
|
Viola-tietokanta osoitteessa https://viola.linneanet.fi kertoo, että sanoittaja olisi Michael Rosing. Ainakin yhdessä viittauksessa sanoittajaksi mainitaan Rosingin ohella Heikki Klemetti, joten hän on saattanut suomentaa sanat. Mainittu Rosing on ehkä tanskalainen runoilija, josta löytyy artikkeli ruotsinkielisestä Wikipediasta osoitteesta https://sv.wikipedia.org/wiki/Michael_Rosing_(diktare). |
| Mieskuorolaulu: Kuin painuvi päivä yös sammuvi tähti, hän ystävä kallein pois luotani lähti. Isoisäni oli mieskuoron basso. Äitini on kirjoittanut sanat siten… |
2000 |
|
|
|
Kyseessä näyttäisi olevan Armas Järnefeltin säveltämä laulu "Mennyt" Topeliuksen sanoihin (suom Heikki Klemetti). Laulu alkaa säkein "Kuin painuva päivä, yön sammuva tähti, hän ystävä ainut pois luotani lähti. Uus valkeni aamu, yö peittävi maan...".
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät mm. nuottijulkaisuihin Hartaita lauluja. 1 (toim. Pauli Ahvenainen, Mieskuoroliitto, c2002),
Laulu-Miesten lauluja. 1 (toim. Raimo Spolander, Laulu-Miehet, 1980) ja Armas Järnefelt: Mieskuorolaulut : A cappella (Sulasol, 1999). Teokset näyttäisivät löytyvät oman alueenne kirjastoverkosta.
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
https://vaski.finna.fi/
|
| Eräs arkistomme asikas kysyi oheisen runon alkuperää: Levotar lempeä kanna pois mun kaunoisein tähtien luo, siivilläs sinne mun kerran häntä seurata suo. |
1748 |
|
|
|
Suuri toivelaulukirja 5 kertoo laulusta "Kimmeltää kirkkahat" (Stjärnorna tindra re'n), joka tunnetaan myös yksinkertaisesti "Serenadina":
"Ruotsalaisen kuoronjohtajan ja säveltäjän Jacob Axel Josephsonin (1818-80) ikivihreä mieskuorosävellys, joka jatkuvasti kuuluu Mieskuoroliiton perusmerkkilauluihin sekä jokaiseen mieskuorokaronkkaan."
Tekstin on suomentanut Heikki Klemetti.
Kyllähän tätä laulaessa välillä hiukan huvittikin se, että nämä hempeät serenadit joskus muistuttavat ihan hautajaisvärssyjä...
Laulun suomenkielinen teksti kokonaisuudessaan on tekijänoikeussyistä piilovastauksessa.
|
Kysy kirjastonhoitajalta