| Miksi valtio vastaa Notre Damen korjaamisesta, vaikka Ranskassa valtio ja kirkko on erotettu toisistaan? |
92 |
|
|
|
Ranskassa kirkollinen rakennuskanta kuuluu suurimmaksi osaksi kunnille. Tämän poikkeuksellisen käytännön takana on sekä Ranskan vallankumouksen yhteydessä tapahtunut papiston omaisuuden kansallistaminen että 9.12.1905 voimaan astunut laki valtion ja kirkon erottamisesta. Kunnat vastaavat rakennusten kunnosta ja korjaamisesta, mutta eivät peri kirkkorakennuksista vuokraa eivätkä voi tehdä yksipuolisia päätöksiä niiden käytöstä.Historiallisiksi monumenteiksi luetut kirkkorakennukset, kuten 87 katedraalia Pariisin Notre Dame mukaanlukien, ovat puolestaan Ranskan valtion omaisuutta. Niiden suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluu kulttuuriministeriölle. Kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja Ranskan piispakonferenssin (CEF) laatima... |
| Arvid Järnefeltin Vehk´ojalaiset-kirjassa (1907) esiintyy Allianssikirkko-niminen rakennus. Kuvittelin tämän olevan mahdollisesti Helsingissä Punavuoren… |
96 |
|
|
|
Allianssikirkko tarkoittanee Korkeavuorenkatu 22:ssa sijaitsevaa vapaakirkollista Andreaskyrkania.
"Helsingin ruotsalainen vapaaseurakunta kutsui v. 1883 saarnaajakseen ruotsinmaalaisen Johan Alfred Karlbergin. Aluksi oli kokoushuone Yrjönkadun varrella, sitten Metsästäjäkadun varrella, mutta kun alkoi tuntua tarve suuremmasta ja toiminnalle edullisemmasta kokoushuoneesta, ruvettiin puuhaamaan omaa kokoushuonetta. Talo Korkeavuorenkatu 22 ostettiin ja siihen rakennettiin Allianssitalo v. 1886. Se vihittiin syyskuussa, jolloin samalla pidettiin onnistunut lähetysjuhla."
"Allianssi-" viittaa vuonna 1846 Lontoossa Skotlannin Vapaakirkon aloitteesta perustettuun Evankeliseen Allianssiin. Se oli vapaakirkollisen herätyksen alkuaikoina... |
| Onko Kiimingin kirkoissa paanukatto? |
178 |
|
|
|
Kiimingin kirkossa sekä kirkon kellotapulissa on paanukatot.
Kiimingin seurakunnan rakennuksista voi lukea lisää seuraavista lähteistä:
Museovirasto | Rakennusperintö | Kiimingin kirkko
Hannu Pelkonen: Kiimingin seurakunnan historia (1981) |
| Maailman toiseksi isoin kirkko |
543 |
|
|
|
Kirkko voi olla suuri monella tapaa: pinta-alaltaan, tilavuudeltaan, sisä- tai ulkokorkeudeltaan, ulkomitoiltaan, tai sisään mahtuvien ihmisten lukumäärältä.
Yleisesti kuitenkin maailman suurimpana kirkkona pidetään Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro -kirkkoa Norsunluurannikon pääkaupungissa Yamoussoukrossa. Sen korkeus kupolin huipulla olevan ristin kärjestä mitattuna on 158 metriä, pinta-ala on 30 000 m², ja istumapaikkoja on 7 000 hengelle, seisomapaikkoja vielä 11 000.
Vatikaanin Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä ja pinta-ala 23 000 m², joten se on siis toiseksi suurin kirkko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Notre-Dame_de_la_Paix
|
| Olikohan vuosi 2017, kun esitettiin OP:n joulumainos, jossa poika herää joulukirkkoon. Hän antaa omista säästöistään kolehtiin rahan. Kysymys kuuluu: Mikä… |
358 |
|
|
|
Osuuspankin facebook-sivuilla kerrotaan mainoksesta. Se kuvattiin alun perin jo vuonna 1998. Kirkko sijaitsee Ristijärven kunnassa.
https://www.facebook.com/OP.fi/videos/1569380689806696/ |
| Missä kirkossa kotimaisen Syke-sairaalasarjan hahmot Marleena ja Ilmari menivät naimisiin (K3J9 'Paratiisi')? |
344 |
|
|
|
Ohjelman tuotantoyhtiön Yellow Film & TV:n mukaan kyseessä on Puotilan kappeli: https://www.helsinginseurakunnat.fi/puotilankappeli.html.stx |
| Miten Keski-Porin kirkon valurautainen huippu on saatu paikoilleen (paino 60 tonnia) |
353 |
|
|
|
Martti A. Mustosen kirjassa Satavuotias Porin kirkko on kerrottu asiasta seuraavasti: " Asiakirjat eivät kerro millä tavoin valurautatorni nostettiin kirkon huippuun. Sen asennus paikalleen tapahtui luonnollisesti kappaleittain." |
| S24 Lieksan palstalla kirjoitetaan mm. seuraavanlaista, joten löytyisikö asiaan varmistettua tietoa virallisilta tahoilta? "Ensimmäinen Lieksan kirkko… |
772 |
|
|
|
Kysymyksessä esitetyt Lieksan kirkkorakennusten vaiheet näyttävät pitävän yhtä kirjallisista lähteistä löytyvien tietojen kanssa. Vuonna 1667 valmistuneen ensimmäisen kirkon arvoesineiden kohtalolle ei sen sijaan löytynyt vahvistusta - ei suuntaan eikä toiseen. Kirkon omaisuuteen kuului mm. saarnastuoli, alttaripöytä, vanha puulaiva, joukko kuvia (kolme taulua - joista ensimmäinen esitti apostolien kiusaamista, toinen luomista ja kolmas Vapahtajaa - sekä kolme lahjoitettua henkilökuvaa), vanha pellavaliina, vanha villainen messukaapu, kulunut sekä uusi messukaapu, uusi kullattu hopeakalkki ja silkkinen kalkkiliina, vaatimaton puinen öylättilaatikko, tinainen kynttilänjalka, messinkinen kynttilänjalka, kaksi rautaista 7-haaraista... |
| Keiden haudat sijaitsevat Wittenbergin linnankirkossa? Luther ja Melanchton ovat selviöt, mutta keitä muita. |
485 |
|
|
|
Linnankirkkoon on myös haudattu Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisas sekä Wittenbergin vaaliruhtinaitten perheenjäseniä.
|
| Mistähän löytyisi luettelo Suomen kirkoista suuruusjärjestyksessä istumapaikkojen mukaan? Edes kymmenen suurinta tmv. |
6924 |
|
|
|
Suomen suurimpia kirkkoja ovat
Kerimäen kirkko: istumapaikkoja noin 3300.
http://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko
Lappväärtin kirkkoon mahtuu 3000 henkeä.
http://lappfjard.byar.fi/document.asp?id=iz5cf009f9v
Johanneksen kirkko: paikkaluku 2600.
http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/johanneksenkirkko
Nämä tiedot löysin seurakuntien kotisivuja selailemalla. Listaa suurimmista kirkoista en www-sivuilta löytänyt. Asiaa voinee tiedustella kirkon tilastoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.sakasti.fi > Yhteystiedot > Kirkon keskushallinto > Hallinto-osasto > Seurakuntien hallinto ja talous (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3F147E)
Kirkolla on myös tilastotietokanta,... |
| Mistä tulee sanonta: Vielä minä sinulle näytän Iitin kirkon piirustuket |
914 |
|
|
|
Hei!
Valitettavasti emme löytäneet vastausta, vaikka kysyimme paikallisilta asiantuntijoiltakin
|
| 3 mailman suurinta kirkkoa? |
3855 |
|
|
|
Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, koska "suurin" voi tarkoittaa joko esimerkiksi pinta-alaa, tilavuutta tai istumapaikkojen määrää. Perinteisesti suurimpana kirkkona on pidetty Pietarinkirkkoa, mutta myös Norsunluurannikolla sijaitsevaa Basilique Notre-Dame de la Paix de Yamoussoukro -kirkkoa on esitetty suurimmaksi. Muita suuria kirkkoja ovat esimerkiksi Brasiliassa sijaitseva Basílica de Nossa Senhora Aparecida sekä Sevillan katedraali Espanjassa.
Englanninkielisessä Wikipediassa on laaja lista suurista kirkoista sekä pohdintaa suuruuden käsitteestä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_largest_church_buildings_in_the_wo…
|
| Miksi Helsingin Tuomiokirkon kupoleiden ristit osoittaa kaikki samaan suuntaan? Ja miksi juuri siihen suuntaan? |
1700 |
|
|
|
Kirkon katon ristit on suunnattu kirkkosalin mukaisesti. Kirkon pääsisäänkäytävä on lännessä Unioninkadun puolella ja alttari idässä Snellmaninkadun puoleisessa päässä. Ristit näkyvät risteinä pääoven kautta tuleville. Senaatintorin puoleinen ovi on sivuovi, joka useimmiten tilaisuuksienkin aikana on lukittu.
Luultavasti on haluttu, että kaikki ristit osoittavat kirkkosalin (oikeammin alttarin) suunnan. Erisuuntaisina ne epäilemättä häiritsisivät katsojan silmääkin.
|
| Maailman isoin kirkko ? |
5392 |
|
|
|
Maailman suurin kirkkorakennus on Pyhän Pietarin kirkko Vatikaanissa.
Wikipediassa kerrotaan seuraavaa:
"Pietarinkirkon pituus on 212 metriä, korkeus 133 metriä, pinta-ala 23 000 m² ja tilavuus yli 60 000 m³. Kokonsa perusteella Pietarinkirkko on maailman suurin uskonnollinen rakennus,[1] vaikkakin joidenkin olemassa olevien kirkkojen pinta-ala sekä korkeus ovat sitä suurempia."
Ks. lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pietarinkirkko
ja
http://haka.iki.fi/matkailu/rooma/rooma_vatican2.htm
Pyhän Pietarin kirkko ei ole kuitenkaan maailman korkein kirkko. Ulmin tuomiokirkko Saksassa on nimittäin 161,53 m korkea.
Tässä lisätietoja:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulmin_tuomiokirkko
|
| Mitä kirkkollisia kirjoja teillä on Tampereesta, myös kuvateoksia? |
864 |
|
|
|
Tampereen kirkoista Tampereen kaupunginkirjastolta löytyy mm. seuraavat teokset:
Javanainen, Messukylän keskiaikainen kivikirkko 2005 (luokka 72.24)
Martikainen, Temppelin vuosisata : Tampereen ortodoksinen kirkko 100 vuotta 1999 (28.209)
Helin, Tampereen kirkot ja hautausmaat 1992 (72.24)
Kivinen, Tampereen tuomiokirkko 1986 (72.24)
Riekkola, Messukylän kirkot 1985 (72.24)
Riekkola, Tampereen tuomiokirkko 1984 (72.24)
Riekkola, Kalevan kirkko 1985 (72.24)
|
| Haluaisin tietoa (ensisijaisesti) kirjoista, jotka käsittelevät Helsingin kirkkoja arkkitehtuurin ja rakennussuunnittelun kannalta. |
1233 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät seuraavat teokset:
Hertzberg, Rafael: Helsinki herra Hertzbergin silmin : kertomus 1880-luvun Helsingin elämästä.
Helsinki : Helsinki-seura, 2004.
Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä.
[Helsinki] : Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000.
Vanha kirkko 150 vuotta.
Helsinki : Vanhan kirkon seurakunta, 1976.
Ruuth, Martti: Helsingin Suurkirkko satavuotias : 1852-1952.
Helsingissä : Helsingin evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1952.
Hultin, Herman: Vanha kirkko satavuotisena : 1826-1926 : muistojulkaisu.
Helsinki : [s.n.], 1926.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta http://www.helsinki.fi/helka/ löytyivät lisäksi nämä teokset:
Helenius, Helena... |
| Angloamerikkalaisessa rikoskirjallisuudessa poliisit potkivat tarvittaessa oven sisään. Suomessa se olisi hankalampaa. Mikä on tausta sille, että ulko-ovet… |
1634 |
|
|
|
Suomessa ovien aukeamissuuntaan on omat historialliset syynsä.1800-luvulla tapahtuneiden tuhoisten kirkkopalojen takia on annettu rakentamiseen ja paloturvallisuuteen liittyviä säädöksiä, jotta paniikkitilanteissa ulospääsy olisi mahdollisimman nopeaa.
Seuraava siteeraus on teoksesta Suomen historia : 5 (W+G 1986) sivut 118-119 Ilkka Mäntylän artikkelista Joulun pakokauhut.
”Juvan ja Lammin katastrofien johdosta Suomen kenraali kuvernööri Arseni Zakrevski lähetti Turun ja Porvoon tuomiokapituleille käskyn, jolla hän määräsi kaikkien kirkkojen ovet muutettaviksi ulospäin aukeaviksi, jotta väki pääsisi helpommin ulos.,
Toimenpiteellä on ollut kaksi merkittävää seurausta. Ensinnäkin juuri tuolloin on hävitetty huomattava määrä keskiaikaisia... |
| Mistä saisin tietoa tutkielmaan, jonka aiheena on kirkkotaide Suomessa eri aikoina? Yleisen tiedon lisäksi tarvitsisin erityisesti tietoa Kotkan, Haminan ja… |
1581 |
|
|
|
Aiheesta on ilmestynyt erittäin hyvä 2-osainen teos: Suomen kirkot ja kirkkotaide. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisesti Suomen kirkkojen arkkitehtuurin, taiteen, esineistön ja tekstiilien historiaa. Mukana ovat sekä evankelisluterilaiset että ortodoksiset kirkot. Toisessa osassa taas ovat kaikki maamme seurakunnat aakkosjärjestyksessä, kunkin kirkon kohdalla kuvaillaan rakennusta yleensä, on myös valokuva, ja mainitaan arkkitehti ja alttaritaulun nimi sekä taiteilija. Haminassa ja Kotkassa on myös ortodoksisia kirkkoja, ne ovat evankelisluterilaisten kirkkojen jälkeen toisessa osassa myös aakkosjärjestyksessä. Kirkkotaiteen historiasta on tietoja myös teossarjan Ars: Suomen taide 1. ja 2. osissa.
|
| Mikä on Lahden suurin kirkko |
810 |
|
|
|
Lahden suurin kirkko on Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko, jonka kokonaispinta-ala on 1228 m2. Istumapaikkoja on 1150. Lisätietoja löytyy teoksista Hämeen läänin kirkot ja Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lahden luterilaisten seurakuntien kirkkoja on esitelty myös Lahden seurakuntayhtymän sivuilla osoitteessa http://www.evl.fi/lahti/ (Kirkot).
|
| Kumpi on isompi Helsingin- vai Oulun tuomiokirkko? Sekä paljonko niihin mahtuu kirkkokansaa? |
3395 |
|
|
|
Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 - teos mainitsee Oulun tuomiokirkon pinta-alaksi 1.100 m2, kun taas Helsingin tuomikirkon pa on 1074m2 + parvet 374m2 (lisäksi on mm. tilava krypta). Helsingin tuomiokirkon kokonaispinta-ala muodostuu näinollen suuremmaksi (esim. kirkkosali parvineen 1.448 m2) Sensijaan eri lähteet antavat istumapaikkojen lukumäärästä erilaisia numerotietoja. Edellä mainittu teos mainitsee kirkkokansaa mahtuvan Oulun tuomiokirkkoon 1.500 henkeä; Helsingissä istumapaikkoja on 2.500. Mutta "Uudenmaan läänin kirkot" puhuu 1.575 paikasta ja "Suomalainen tietosanakirja" taas 1.700 paikasta. Vaikuttaa siltä, että istumapaikkojen määrä on aika lailla vaihdellut eri aikoina (korjaukset, restauroinnit jne)
|
Kysy kirjastonhoitajalta