Voiko keksiä uuden kirjaimen? |
208 |
|
|
|
Varmasti voi keksiä uuden kirjaimen tai kirjaimia. Uuden kirjaimen saaminen nykyisiin, hyvin vanhoihin kirjoitusjärjestelmiin sen sijaan taitaisi olla melko mahdotonta.
Alla linkki mielenkiintoiseen, Kansalliskirjaston kirjoituksen historian verkkonäyttelyyn:
https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kh_sukupuu.html
|
Aiemmin suomessakin käytetyissä fraktuura-kirjaimissa on kaksi erilaista pikkuässää. Miksi näin, ja miten määräytyy, kumpaa kulloinkin käytetään? |
5650 |
|
|
|
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa... |
Mistä löytäisin kirjaimiston, jollaisella amerikkalaiset käsinkirjoittavat? |
900 |
|
|
|
Käsinkirjoitustyylejä on amerikkalaisillakin monenlaisia. Muutamia tavallisimpia tyylejä löytyy esim. Draw your world -sivustolta, http://www.drawyourworld.com/lessons/cursive-manuscript.html
|
Miten Mico kirjoitetaan kiinan tai japanin tai hebrean kielellä? olen yrittäny etsi netissä mut en löydä |
2185 |
|
|
|
Eri merkeillä kirjoittamisesta on kysytty usein aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta.
Tässä kolme vanhaa vastausta:
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi katakana-kirjoitusmerkeillä.
Internetistä... |
Joku oli kysynyt kiinalaisista merkeistä että mistä löytää. vastaukseen oli laitettu linkki mistä pitäisi löytää, mutta kävin sivuilla ja itse en ainakaaan… |
4368 |
|
|
|
Sivulla http://www.chinese-tools.com/ on kohta "Search the dictionary", johon voit syöttää etsityt sanat englannin kielellä. Suomen kielellä haku ei toimi. Usko on englanniksi faith, toivo on hope ja rakkaus love. Samasta tietokannasta löytyy runsaasti muitakin kiinankielisiä merkkejä. Oman kirjaston kirjastonhoitaja löytää varmasti lainattavaakin aineistoa kiinan kielen merkeistä.
|
Mistä löytäisin netistä sellaisia vanhoja kirjasin tyylejä mitä on käytetty vanhoissa kirjoissa euroopassa...keskiajalla esimerkiksi. Myös vanhoissa kirjoissa… |
2537 |
|
|
|
Internetistä ei ainakaan tällä hetkellä näytä löytyvän varsinaisesti aiheeseen liittyviä sivustoja. Asiaa sivuavia sivuja löytyy Linkkikirjaston kautta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Asiasanahakemisto.aspx?FirstLett… ja sieltä asiasanahakemistosta kohdista kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit. Näistäkään ei kyllä pikaisesti katsomalla näytä löytyvän vanhoja kirjasintyylejä, mutta niistä voi olla apua.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy myös aihetta käsitteleviä kirjoja. Kirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2 ja kirjoja voi hakea asiasanoilla kirjaimet, kirjaimistot, kirjasinlajit ja kirjasintyylit.
|
Onko olemassa vanhan venäjän käsialan lukuopasta? En halua v. 1977 kirjaa, koska käsittääkseni siinä vain Ruotsin valan aikainen. Onko esim. Venäjän kirjastoon… |
1084 |
|
|
|
Tämän kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Alan erikoiskirjastoja Helsingissä ovat Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto, yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm, ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto, yhteystiedot sivulta http://www.rusin.fi/. Lisäksi on olemassa erityinen Venäjä-info Suomi-Venäjä seuran yhteydessä, yhteystiedot sivulla http://www.venajaseura.com/venaja_info/venaja_info.htm. Useilla venäläisillä kirjastoillakin on toki omat sivunsa internetissä, linkkilista löytyy esim. aihehakemistosta http://www.ru (sivut englanniksi ja venäjäksi).
|
Mistä löytyvät vanhanajan kirjainmallit? |
6024 |
|
|
|
Mikkelin kaupunginkirjaston luettelosta löytyvät hakusanoilla kirjaimet ja kirjaimistot esim. seuraavat teokset, joissa on kuvia ja tietoa vanhoista kirjainmalleista (esim. fraktuurasta):
Eriksson, Olof: Graafisen tyylin perusteet, 1974
Graafinen tietokirja, 1960
Stiebner, Erhardt D.: Alphabete, 1984
Kalligrafiaa käsittelevissä teoksissa on sekä kuvia vanhoista kirjaimista että niiden piirustusohjeita, esim.
Mehigan, Janet: The Illumination for calligraphy, 2001
Seligman, Patricia: The Illuminated alphabet, 2000
Shaw, Henry: Alphabets and numbers of the middle ages, 1995
|
Mistä löytyy tietoa siitä, miten nykyinen aakkosjärjestys on syntynyt? (Voisivathan kirjaimet olla aivan muussakin järjestyksessä) |
1025 |
|
|
|
Tietoa löytyy esim. tietosanakirjojen artikkeleista, esim. Otavan Suuresta ensyklopediasta tai Encartan verkkoversiosta sivulta http://encarta.msn.com/find/Concise.asp?ti=03643000 . Hakusanoilla "kirjoitusjärjestelmät" tai "kirjaimistot" löytyy kirjastomme aineistotietokannasta (linkki löytyy sivulta http://www.jkl.fi/kirjasto) useita teoksia, mm. "The Story of writing". Sopivia hakusanoja löytyy VESA-verkkosanaston avulla (http://vesa.lib.helsinki.fi/vesaindex.html)
Internetistäkin löytyy jotakin: esim. LookSmart-hakemiston (http://www.looksmart.com) avulla löytyy hakusanalla alphabets linkki "Evolution of alphabets" (http://www.wam.umd.edu/~rfradkin/alphapage.html) tai Britannicasta (http://www.britannica.com) artikkeleita ja linkkejä... |