| Lapsni haluaisi opetella sellaista kaunokirjoitusta, mitä opetettiin 2010-luvun alussa ennen kuin kaunokirjoituksesta koulussa luovuttiin. Eli ei sitä… |
191 |
|
|
|
Kyse on ilmeisesti 2000-luvun tyyppikirjaimista. Mallikirjaimet löytyvät netistä esimerkiksi blogikirjoituksesta Kirjaimet ennen ja nyt. Oppikirjoja, joissa on kirjainmallit varmasti ovat ainakin Hyvä Suomi 3 ja Käsialavihko. Molempia löytyy joidenkin kirjastojen kokoelmista. Niitä voi halutessaan tilata myös kaukolainaksi omaan lähikirjastoon.
Linkit
Ahlakorpi: Hyvä Suomi 3, kevät : uudet tyyppikirjaimet (vuoden 2000 painos) https://finna.fi/Record/vaari.520837?sid=3990340346
Kuva Hyvä Suomi -kirjasta: https://www.finlandiakirja.fi/fi/hyva-suomi-3-kevat-3-uudet-tyyppikirja…
Katajamäki & Raikunen: Käsialavihko : isot ja pienet tyyppikirjaimet (2002) https://finna.fi/Record/vaari.912509?sid=3990353483
Blogiteksti Kirjaimet ennen ja... |
| Miksi suomenkielisissä fraktuuralla kirjoitetuissa teksteissä on kaksi erilaista s-kirjainta, ja mistä tiedettiin, koska käytetään kumpaa? |
709 |
|
|
|
Tietokirjailija Jukka K. Korpela on julkaissut internetissä Kirjainten tarinoita -nimisen teoksen, jossa käsitellään sekä fraktuuran että s-kirjaimen vaiheita. Fraktuuran s-kirjaimia kutsutaan nimillä "lyhyt s" (s) ja "pitkä s" (ſ). Nämä nimitykset viittaavat kuitenkin vain kirjaimen muotoon, sillä molemmat lausutaan samalla tavalla.
Korpelan artikkelien mukaan s-kirjainten säännöt olivat osittain erilaisia eri kielissä ja saattoivat muutenkin vaihdella. Pitkä s oli alkujaan yleisempi, mutta ajan myötä lyhyen käyttö yleistyi ja lopulta se jäi ainoaksi s-kirjaimeksi. Pitkä s oli suomenkielisissä teksteissä usein käytössä silloin kun s-kirjain aloitti tavun, mutta koska suomen tavutussäännötkin ovat vaihdelleen aikojen kuluessa, tämä ei... |
| TV -ohjelmassa luettiin tekstiä peilin kautta. Eli teksti oli paperilla nurin ja siansaksaa, mutta peilin kautta luettuna selvää. Haluaisin kokeilla tätä… |
270 |
|
|
|
Voit kokeilla esimerkiksi kahta keinoa.
1. Vanhanaikaisesti voit käyttää läpinäkyvää paperia apuna. Kirjoita (pehmeällä) lyijykynällä esim. leivinpaperille tai ohuelle silkkipaperille teksti oikein päin. Käännä sitten paperi ja aseta se tavallisen paperin päälle. Kun piirrät lyijykynällä kirjainten viivat ohuen paperin läpi, ne jäljentyvät alla olevaan paperiin.
2. Word-ohjelmassa on toiminto, jolla tekstin saa käännettyä peilikuvaksi: Kirjoita teksti käyttämällä tekstiruutua. Klikkaa hiiren oikealla painikkeella auki valikko, josta valitset Muotoile muotoa. Valitse Tehosteet ja Kolmiulotteinen kierto. Kirjoita X-akselin kierto -kohtaan 180. Teksti kääntyy silloin peilikuvaksi. Tässä linkki netissä olevaan Word-ohjeeseen Tekstin... |
| Grimbergin Kansojen historia -teoksen 13. osassa (3. uudistettu laitos) sivulla 312 kerrotaan, että "Lutherin nimen kirjaimista tulee näet sekä hepreassa että… |
301 |
|
|
|
Katolinen teologi Peter Bungus (k. 1603) todistaa teoksesssaan Numerum Mysteria (1599), että Martti Luther on antikristus.Hän käytti laskukaavassaan Martti Lutherin nimestä latinankielistä versiota Martin Lutera, jolloin hän sai tulokseksi 666. Hän antoi kirjaimille arvoja kreikkalaisten lukujen innoittamana. Tässä aan arvo on yksi ja aakkosten viimeisen kirjaimen Z:n arvo on 600. Näin MARTINLUTERA saa arvot 30+1+80+100+9+40+20+200+100+5+80+1=666. Peter Bunguksen teos on ladattavissa ilmaiseksi netistä jos latina sujuu. Numerum Mysteria |
| Voiko keksiä uuden kirjaimen? |
212 |
|
|
|
Varmasti voi keksiä uuden kirjaimen tai kirjaimia. Uuden kirjaimen saaminen nykyisiin, hyvin vanhoihin kirjoitusjärjestelmiin sen sijaan taitaisi olla melko mahdotonta.
Alla linkki mielenkiintoiseen, Kansalliskirjaston kirjoituksen historian verkkonäyttelyyn:
https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kirjaimistot/kh_sukupuu.html
|
| Kuinka monessa prosentissa suomen kielen sanoista esiintyy kirjain A, E, I, N, S tai T? Ja miksi nämä kirjaimet ovat niin yleisiä monissa kielissä? |
3782 |
|
|
|
Suomen kielen kirjaimistoon liittyvistä tilastotiedoista kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Matti Pääkkösen kirja Grafeemit ja konteksti : tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta (SKS, 1990). Pääkkösen aineistona on ollut Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen vuosina 1968-70 kerätty tilastolliseen otantaan perustuva laaja tutkimusmateriaali nykysuomen yleiskieltä mm. sanoma- ja aikakauslehdistä, alkuperäisestä suomenkielisestä tieto- ja kaunokirjallisuudesta sekä radio-ohjelmista. Tiivistetty versio tutkimuksesta löytyy Kielikello-lehden numerosta 1/1991.
Pääkkösen aineistossa yleisin grafeemi oli a, jonka frekvenssi koko tutkimusmateriaalissa oli 11,62%. Seuraavaksi yleisimmät olivat i (10,71%), t (9,88%), n... |
| En tiedä, onko tämä täysin oikein, mutta milloin kirjaimet vielä opetettiin tässä järjestyksessä ja miksi juuri tässä järjestyksessä? AIUSNEOLRMTÄPKJVHYÖD |
1792 |
|
|
|
Eri aikoina ja eri aapisissa kirjainten opettelujärjestys Suomessa on hiukan vaihdellut, mutta periaatteena on ja on ollut, että opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestysta, ei aakkosjärjestystä. Tällä tavoin mm. saadaan nopeasti koottua sanoja jo opituista kirjaimista. Lisää tietoa esim. lukimat.fi-sivustolta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/lukivalmiuksien-opettaminen
|
| Onko Í eri kirjain kuin I? |
538 |
|
|
|
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/ |
| Mikä kirjain on ë ja miten se lausutaan? Esimerkiksi sukunimi Brontë |
2924 |
|
|
|
Ë-kirjain, joka on siis diakriittisellä merkillä, tremalla, varustettu e, esiintyy useissa kielissä. Euroopassa sitä käytetään esimerkiksi ranskan, hollannin ja albanian kielissä. Kirjaimellä on hiukan erilainen tehtävä eri kielissä. Yleensä treemalla merkitty kirjain tarkoittaa, että ääntiöllä on oma arvonsa, eikä se tavalliseen tapaan sulaudu toiseen äänteeseen
Mainitsemasi englannin kielen ë voi merkitä e:tä, joka muuten jäisi ääntymättä. Näin tapahtuu juuri esimerkiksi nimessä Brontë. Se voi myös merkitä vokaalien jakautumista eri tavuihin (esim. reëntry).
Ranskan kielessä ë merkitsee sitä, että e lausutaan erikseen edeltävästä vokaalista (Noël=No-el), ei siis diftongina.
http://public.oed.com/how-to-use-the-oed/key-to-pronunciation/... |
| Mitkä ovat merkittävimmät kielelliset erot nykykreikan ja muinaiskreikan (koinee-kreikan) välillä? Onko kielioppi paljon muuttunut vuosisatojen aikana? Onko… |
4809 |
|
|
|
Kysyin tätä tuntemaltani alan asiantuntijalta ja sain seuraavanlaisen vastauksen.
On vähintään kolme aakkosia käyttävää kreikkaa ennen nykykreikkaa:
1) Arkaainen ja klassinen kreikka (n. 700-330 eKr.)
2) Jälkiklassinen kreikka (n. 330 eKr.- 330 jKr., aluksi koiné, esim. UT)
3) Bysanttilainen kreikka (n. 330 - 1453 jKr.)
Arkaaisella ajalla kreikan kielen eri murteet poikkesivat paljon toisistaan. Attikalainen murre kehittyi klassillisesta kreikasta hellenistiseksi yleiskieleksi ja uuden testamentin kreikaksi.
Nykykreikka syntyi puhutusta kielestä, joten äänteellinen eriytyminen on ollut käynnissä periaatteessa reilut 2300 vuotta. Kielioppi puhutussa kielessä alkoi yksinkertaistua jo jälkiklassisella kaudella.
Bysanttilaisella... |
| 1900-luvun alussa lehdet ja myös kirjat olivat kirjoitettu toisen tyylisillä kirjaimilla. Museossa vanhoja lehtiä luettavissa on teksti useasti "himmentynyt",… |
1473 |
|
|
|
Fraktuura-kirjaimet löytyvät esim. näistä linkeistä:
http://www.library.yale.edu/cataloging/music/fraktur.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura#Fraktuura_Suomessa
|
| Etsin satua, joka on 40-luvulta (?). Sadun lapsi ei opi lukemaan. Hän näkee unen,jossa kirjaimet ilmestyvät ja asettuvat kohdalleen. |
1135 |
|
|
|
Anja Saastamoisen Ihmeelliset kirjaimet (joka tosin on 1950-luvulta) on hieman etsitynkaltainen satu. Siinä kirjaimia ja kirjoittamista opetteleva Ritva nukahtaa ja alkaa uneksia piirileikkiä käyvistä kirjaimista, jotka aapiskukko komentaa asettumaan kauniisti jonoon.
Unikukko opastaa Ritvaa: "Jos opettelet lukemaan, ymmärrät, miksi nuo kirjaimet juoksevat jonossa. Jokaisella on oma paikkansa. Jokainen polku muodostaa sadun, kertomuksen tai kokonaisen kirjan. -- Ajattelehan eikö olisi hauskaa osata lukea! Silloin voisit tulla tänne uudelleen. Kirjaimet leikkisivät kanssasi ja osaisit kulkea joka polulla ilman vanhempien apua."
Kun Ritva herättyään ymmärtää, että opettelemalla lukemaan voisi kulkea kirjainten muodostamia jonoja pitkin... |
| Ranskanopettaja kertoi, että circonflexe-hattu on "jäänne" s-kirjaimesta, joka näkyy muissa kielissä, esimerkkinä forêt (engl. forest), fête (ruots. fest). -… |
1369 |
|
|
|
Sirkumfleksiä eli ^-merkkiä käytetään ranskan kielessä useissa eri tapauksissa, joista yksi on juuri mainittu "kadonneen" kirjaimen korvaaminen. Useimmiten kyseessä on s-kirjain, mutta poikkeuksiakin on.
Muita sirkumfleksin käyttöyhteyksiä ovat mm. eri asioita tarkoittavien sanojen kirjoitusasujen erottaminen toisistaan (sûr/sur, dû/du), -aître ja -oître -loppuiset verbit ja jotkut verbitaivutukset. Sirkumfleksiä käytetään myös tapauksissa, joille ei löydy selvää sääntöä tai syytä, eikä sen käyttö ole aina johdonmukaista (jeûner/ déjeuner, côte/coteau).
Flûte-sanasta on kirjattu erilaisia kirjoitusmuotoja vuosisatojen varrelta, esim. fläute, fleuste ja flutte. Ilmeisesti sirkumfleksi on siis siinäkin korvaamassa poisjääneitä kirjaimia.... |
| Missä Mikael Karvajalassa on isompi fontti? Jos esim. pokkareissa olisi pienempi. Helmet, Porsse kirjastot. |
805 |
|
|
|
Valitettavasti täällä Porvoossa on paikalla vain vuoden 1948 ja 1979 sidotut painokset, joten en voi vertailla nidotun painoksen kanssa. Paikalla olevien kirjasinkoko näyttää olevan 10,5, eli aika pientä tekstiä.
|
| Aiemmin suomessakin käytetyissä fraktuura-kirjaimissa on kaksi erilaista pikkuässää. Miksi näin, ja miten määräytyy, kumpaa kulloinkin käytetään? |
5673 |
|
|
|
Fraktuurakirjaimissa on tosiaan kaksi erikorkuista pikku-s-kirjaista. Jukka K. Korpela on kirjoittanut kirjaimista laajan tutkielman ja käsitellyt siinä myös fraktuuran kahta ässää. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf
Tutkielman mukaan kumpikin s-kirjain lausuttiin samoin, eli tavallisena yksittäis-s-kirjaimena. Pitkä ässä oli alkuaan lyhyttä tavallisempi muoto. Lyhyttä käytettiin vain sanan lopussa. Kahden ässän yhdistelmässä ensimmäinen s oli pitkä ja toinen lyhyt. Myöhemmin lyhyen-s-kirjaimen käyttö laajeni ja lopulta antiikvakirjaintyyppi syrjäytti pitkän s-muodon kokonaan.
Korpelan mukaan kyse oli samanlaisesta ilmiöstä kuin kreikkalaisessa... |
| Mistä saisin nimikoimiseen tarvittavia kirjain malleja esim. Ville Saukko VS, eli kirjainmalleja? |
7499 |
|
|
|
Tässä muutamia kirjastoista saatavilla olevia kirjoja, joista löytyy vanhoja ja uusia kirjontamalleja:
Hausmann, Aino: Ommeltavia kirjaimia (1950)
Mäkelä, Terttu: Nimikointi (1985)
Norden, Mary: Kaunista kirjomalla (2000)
Aydemir, Johanna ym. (toim.): Käden taidot 1 (2002)
Delage-Calvet, Agnes ym.: Kirjo punaista, valkoista, sinistä (2010)
Maksuttomia kuvia ja kaavoja nimikointikirjaimista löytää myös internetistä esimerkiksi englanninkielisillä hakusanoilla.
”Hyviä hakusanoja ovat esimerkiksi
free cross stitch alphabet
free cross stitch monogram
free cross stitch pattern alphabet
free cross stitch pattern monogram”
kertoo nimimerkki ”googlaava pitseilijä” Suomi24.fi keskusteluissa (20.9.2010) ja antaa muutaman esimerkinkin:
http://www.... |
| Miksi Mariä Wiegenlied kirjoitetaan Mariä? Onko se jokin vanha genetiivimuoto? |
1594 |
|
|
|
Kyseessä on vanha saksan kielen genetiivi, suomeksi Marian kehtolaulu.
|
| Vaan! Kun menin ensimmäiselle luokalle v. -88 niin juuri siihen aikaa tuli uusi kaunokirjoitus tyyli, joka oli hiukan pelkistetympi kuin entinen tyyli… |
5067 |
|
|
|
Kaunokirjoituksen tavat ja mallit ovat muuttuneet monta kertaa. Arja Juujärven lopputyöstä löytyvät mm. aakkosmallit vuoden 1825 suomalaisesta almanakasta. (http://personal.inet.fi/koti/yeslake/ManuPropria_eBook_lyh_72dpi.pdf)Suomessa oli käytössä 1930-luvulta 1980-luvulle arkkitehti Toivo Salervon suunnittelema kaunokirjoituksen malli, johon tosin tehtiin muutoksia 1950-luvulla. 1980-luvulla malli muuttui, ja uusin tyyppikirjainuudistus on vuodelta 2004.
Tietoa kaunokirjoituksesta ja sen historiasta löydät vaikkapa näistä lähteistä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
http://personal.inet.fi/koti/yeslake/ManuPropria_eBook_lyh_72dpi.pdf
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kirjainuudistus/miksi_taas_uudet_kirj…
Tällaisia oppaita 1930... |
| Miksi Lapissa (ainakin Rovaniemen alueella) tiennimet kirjoitetaan tienviittoihin kokonaan isoilla kirjaimilla? |
2001 |
|
|
|
Tiehallinnon julkaisussa nimeltä Opastusmerkkien luettavuus : tiehallinnon selvityksiä 15/2005 http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf/3200927-vopastusmerkkienluettav… on vertailtu opastusmerkkien muotoilu- ja mitoitusperiaatteita sekä väritystä viidessä vertailumaassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Saksa). Suomessa ja Ruotsissa lähes kaikkien merkkien sisältö kirjoitetaan suuraakkosin, kun esim. Norjassa ja Tanskassa sekä Saksassa suositaan pienaakkosia.
Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikasta sain vastauksen, että syynä on se, että nimet ovat näin näkyvissä paremmin.
|
| Onko kirjastossanne demo-cd kuvista, joita voi käyttää visualisointia tarvitseville oppilaille? |
1118 |
|
|
|
Mikäli osoitit kysymyksesi Uuteenkaupunkiin,
voimme lainata sinulle pienille lapsille (3-7 vuotiaat)
tarkoitettuja pedagogisia cd-rom-levyjä, joihin sisältyy
kirjainten ja lukujen oppimista varten tehtyjä visualisointeja.
Tällaisia ovat : Alkuluku 3.1, Eskari ja
Eskari : suuri kilpailu, Karvinen ja ystävät, Leikkilä, Lukinmaa, Myrsky Kaikkeinmaassa ja Naperola.
Isommille voi etsiä visualisointiapua Papunet-sivuston
kuvapankista verkko-osoitteesta :
http://papunet.net/yleis/materiaalit/kuvapankki.html
|
Kysy kirjastonhoitajalta