| Kuka kirjailija käytti inspiraation lähteenään tai tunnelman luojana kirjoittaessaan mätänevien omenoiden tuoksua? Pitäisi tietää, mutta en vain saa mieleeni. |
1089 |
|
|
|
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
|
| Turussa kirjoitetaan dekkareita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita on paljon. Reijo Mäen Vares on tuttu, samoin Pirkko Arhipan kirjat ja Eppu Nuotion Pii Marin… |
3362 |
|
|
|
Onhan toki muitakin Turkuun sijoittuvia dekkareita. Ainakin osittain Turusta kirjoittavia dekkarikirjailijoita ja Turkuun sijoittuvia dekkareita ovat ainakin seuraavat:
Maritta Flykt: Martta Jokinen ja vanhusmurhat : dekkaritarina Turusta
Kari Hanhisuanto (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Aarre Haunia: Päällikkökomisario ja kuristaja
Jyrki Heino (1700-luvun lopun Turkua)
Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi
Totti Karpela (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Heimo Lampi: Hylätty miljoona
Max Manner (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Hannes Markkula: Myrkytetty kaupunki
Tapani Maskula (useita Turkuun sijoittuvia kirjoja)
Mikael X. Messi: Lausteen himokämppä
Juha Numminen: Täydessä ymmärryksessä
Stefan Nyman: Anna online (... |
| Olen suorittamassa Kirjan vuoden 2015 lukuhaastetta. Minun pitäisi löytää kirjailija, jolla on samat nimikirjaimet kuin itselläni (I.T.) - osaisitteko… |
748 |
|
|
|
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
|
| Olen lukenut, että Maan lapset-kirjasarjan kirjoittaja Jean M. Untinen-Auellilla on osin somalaiset sukujuuret. Pitääkö tämä paikkansa ja jos pitää, niin keitä… |
874 |
|
|
|
Jean M. Untinen-Auelin isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta olivat syntyneet Suomessa. Untisia on Suomessa tätä nykyä parisensataa; heidän joukostaan ainakin löytynee kirjailijan sukulaisia. Hänen äidinisänsä nimi oli alkujaan Wirtanen (tämä muutti sen Yhdysvaltoihin asetuttuaan), joten Jean M. Untinen-Auelin sukulaisia lienee myös maamme moniaiden Virtasten/Wirtasten ja heidän jälkeläistensä joukossa.
Lähde:
http://www.finnala.com/Auel_Jean.html
|
| Mieleen on jäänyt tämä: tanskalainen dekkaristi, jonka nimessä on Jussi. Mikä hänen nimensä onkaan? |
497 |
|
|
|
Muistelet varmaankin tanskalaista dekkaristia Jussi Adler-Olsenia. DekkariNetin esittelyn hänestä löydät alta:
http://www.tornio.fi/index.php?p=AdlerOlsenJussi
|
| Ibizalaiset ystäväni kysyivät minulta mitä tiedän kanadalais-suomalaisesta kirjailijasta Eva-Lis Wuoriosta? Hän on kirjoittanut monta lasten ja nuortenkirjaa… |
975 |
|
|
|
Eva-Lis Wuoriolta on ilmestynyt kolme kirjaa suomeksi: Tunnussävel – vaara uhkaa (Nuorten toivekirjasto, 1974) kuvaa Varsovan vastarintaliikettä toisen maailmansodan aikana, Salainen taistelu (Nuorten toivekirjasto, 1976) kertoo toisen maailmansodan ajasta Tanskassa ja lastenkirja Koiraetsivä (1979). Nuortenkirjat on käännetty englannista ja lastenkirja on kirjoitettu suomeksi. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Nuortenkirjat saa lainaan Helmet-kirjastojen kirjavarastosta: http://www.helmet.fi/fi-FI Koiraetsivä-kirja on monien kirjastojen kokoelmissa eri puolilla Suomea.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo kertoo vuonna 1988 kuolleesta kirjailijasta:
”Eva-Lis... |
| Kirjoitan parhaillaan artikkelia äänihallusinaatioista. Artikkeliin tulisi sisällyttää alaluku, joka käsittelee äänihallusinaatioita Suomessa ja suomalaisessa… |
1541 |
|
|
|
Hallusinaatiot ovat aika yleinenkin aihe tai ilmaisukeino varsinkin jännitys- ja fantasiakirjallisuudessa. Suomalaisia romaaneja, joissa nimenomaan äänihallusinaatio on mukana, ovat mm. Leena Krohnin Datura (WSOY 2001) ja Mehiläispaviljonki (Teos 2006), Petri Karran Kohtalonohjaaja (Gummerus 2011), Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani (Otava 2012), Mirja Kuivaniemen Siantappajat (Tammi 2014) ja Terhi Rannelan Läpi yön (Otava 2014). Omaelämäkerrallista fiktiota aiheesta on kirjoittanut Jukka Komppa, jonka teoksessa Minä olen (Atena 2001) takakansitekstin mukaan miehen pään sisässä ovat äänessä niin enkelit kuin pirutkin.
Lisää esimerkkejä löydät yleisten kirjastojen tietokannoista (esim. yhteistietokanta Frank osoitteessa http://monihaku.... |
| Kuinka paljon tulee esille sellaisia tapauksia, että jonkun kirjailijan kirjojen kirjoittajaksi paljastuukin jokin muu henkilö kuin hän itse? Muistaakseni… |
1109 |
|
|
|
Suomessa varmaan tunnetuin on vuonna 2006 ilmi tullut tapaus, jossa paljastui, että toimittaja Ritva Sarkola oli kirjoittanut Tuula Sariolan nimissä julkaistut teokset. He olivat sopineet asian yhdessä, mutta oikeuteen tapaus meni, koska Tuula Sariola oli saanut apurahojen niiden kirjojen perusteella, joita hän ei ollutkaan todellisuudessa itse kirjoittanut. Tapauksesta löytyy selostusta ja linkkejä Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola.
Kustannusalalla ei liene etenkään muistelmissa kovin tavatonta, että joku ammattikirjailija palkataan kirjoittamaan jonkun tunnetun henkilön nimissä elämäkerta, jonka kirjoittajaksi merkitään tuo julkkis eikä todellisen kirjoittajan nimeä välttämättä mainita missään. Yleistä... |
| Mistä voisin löytää tiedon siitä, kuinka monta kirjailija- ja kirjoittajayhdistystä Suomessa kaiken kaikkiaan on? Ja kuinka monta ihmistä näihin yhdistyksiin… |
600 |
|
|
|
Suomen Kirjailijaliiton sivulta löytyi lista alueellisista kirjailija- ja kirjoittajayhdistyksistä, sieltä laskin 32 yhdistystä. Näiden lisäksi Wikipediassa mainitaan mm. Suomen dekkariseura, Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat ja Suomen tietokirjailijat.
Jäsenmääriä ei varmastikaan saa muuten kuin kysymältä yhdistyksiltä suoraan.
Suomen Kirjailijaliiton kirjailijayhdistykset -sivu:
http://www.kirjailijaliitto.fi/yhteystiedot/kirjailijayhdistykset/
Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjallisuusseurat
|
| Kuka naiskirjailija muutti Irlantiin ja kirjoittaa puutarha- aiheisia kirjoja |
716 |
|
|
|
Kirjailija Hanna Tuuri muutti Irlantiin ja on kirjoittanut Irlanti-aiheisia romaaneja ja myös Irlantiin ja sen puutarhoihin liittyviä kirjoja. Vihreän saaren puutarhoissa -kirjassa kerrotaan irlantilaisista puutarhoista:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511242048&q…
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta lisää tietoa kirjailijasta:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fact…
|
| Etsin kirallisuuden tietokirjaa, jossa olisi tietoa Mikko Rimmisestä. Elämänkertatiedoeilla ei ole väliä. |
537 |
|
|
|
Näissä kirjoissa on käsitelty Mikko Rimmisen kirjailijan työtä ja tuotantoa:
Sisättö, Vesa: Aapelista juoppohulluun (Avain, 2012)
Silfverberg, Anu: Sata sivua : tekstintekijän harjoituskirja (Avain, 2010)
Uudelleen luettua (Kirjapaja, 2008)
Kotimaisia nykykertojia. 7 (BTJ Kustannus, 2008)
Kieltä kohti (Otava, 2008)
Sananjalka : Suomen kielen seuran vuosikirja. 49 (Suomen kielen seura, 2007)
Kohtauspaikkana kieli : näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1844430__Sd%3A%28rimminen%…
|
| Mistä löytäisin suomalaisen kirjailijan lyhyen novellin käännettynä englanniksi tai referaatin jostain kirjailijasta. Oleellista on siis käännös englanniksi ja… |
625 |
|
|
|
Tässä joitain linkkejä internetistä löytyviin lähteisiin, joissa esitellään suomalaista kirjallisuutta.
- Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisee englanninkielistä nettilehteä Books from Finland: www.booksfromfinland.fi
- Suomi oli nettilehti Words without borders teemamaana elokuussa 2014: wordswithoutborders.org/issue/august-2014-finland
- Ainakin seuraavilla sivuistoilla esitellään suomalaisia kirjailijoita markkinointimielessä: www.bonnierrights.fi ja www.ahlbackagency.com
|
| Onko Margit Sandemon teoksia käännetty puolaksi? |
625 |
|
|
|
Margit Sandemo on kirjoittanut n. 151 kirjaa, jotka kuuluvat erilaisiin sarjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut 14 yksittäistä kirjaa. Häneltä on siis julkaistu yhteensä n. 165 nimekettä.
Puolaksi Sandemon kirjoja on käännetty todella paljon. Puolan kansalliskirjastosta löytyy 430 Margit Sandemon kirjaa puolaksi, ohessa linkki nimekkeisiin:
http://alpha.bn.org.pl/search~S5?/asandemo+margit/asandemo+margit/1,1,4…
Tietenkin tässä nimekemäärässä ovat myös nimekkeiden eri painokset, joita on keskimäärin 3/nimeke, joukossa on kyllä myös yksittäisiä nimekkeitä. Nimekkeitä on siis käännetty puolaksi karkeasti arvioiden 160, luultavasti Sandemon koko tuotanto on käännetty puolan kielelle.
|
| Mistä löydän digitietoa Minna Canthista, hänen teoksistaan, aikalaisarvosteluista, henkilöhistoriasta. Pitäisi tehdä tutkimusta hänestä. |
902 |
|
|
|
Minna Canth-aineistpja verkossa on koottu Makupalat.fi-kokoelmaan Minna Canth, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/minna-canth.
Minna Canthin teoksia on digitoituina Kotuksessa, http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Project Gutenbergissä, http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
ja kuunneltavina Kansallisteatterin näyttelijöiden lukemina, https://m.soundcloud.com/kansallisteatteri/sets/minna-canthin-naeytelma…
|
| Osaatteko katsoa jostain, milloin Ilkka Remeksellä on ollut www-osoite www.ilkkaremes.fi? Nyt sitä ei enää tunnu löytyvän. |
602 |
|
|
|
Ainakin vuodesta 2002 on ollut käytössä ilkkaremes.com. En saanut asiaa tämän tarkemmin selvitettyä ja teidän kannattaa varmaankin ottaa yhteyttä Ilkka Remeksen kustantajaan WSOY:n asian selvittämiseksi.
|
| Lainaukset arvatenkin tilastoituvat. Saako kirjailija jostain selville montako kertaa hänen kirjaansa on lainattu Suomessa tai Helsingin kirjastossa? |
1561 |
|
|
|
Täydellistä yhteistä tilastointia tietyn teoksen lainakerroista kaikissa Suomen kirjastoissa ei tietääkseni ole. Lähimmäs pääsee ehkä Sanaston lainauskorvausjärjestelmän tilastointi, joka kattaa noin neljäsosan Suomen lainoista. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/. Kirjailija tai muu tekijä voi liittyä järjestelmään ja saada lainauksen perusteella korvausta kirjastoissa tehdyistä lainoista.
Helsingin kaupunginkirjasta ei löydy tietääkseni kaikki teokset kattavaa lainaustilastoa, mutta toki kirjan lainamääriä voi kysyä kirjastossa. Jos tosin kirjailijalla on paljon teoksia, jokaisen lainamäärät täytyy katsoa yksitellen. Kovin näppärää se ei siis ole. Kirjaston tilasto-osasto pystyy varmasti saamaan... |
| Etsin 70-luvun realismin suomalaisia naiskirjailijoita. Miten löydän ne kirjasammosta? Toivon hakuohjetta en niinkään kirjailiijalistaa. |
1052 |
|
|
|
Täsmällistä listaa kaikista juuri kyseisen aikakauden kirjailijoista on nykyisenlaisella haulla hankala saada kerralla. Lähimmäs pääsee kahdella tavalla.
Voi tehdä haun: suomalaiset nainen realismi
Tällöin saa tulokseksi reilut kymmenen kirjailijaa, ja heidän elämäkertatietojaan tai tuotantoaan selailemalla voi päätellä, edustaako kirjailija juuri 70-luvun realismia.
Asiaa voi myös tutkia teosten kautta tekemällä haun: realis 1970-luku
Tällöin saa kaikki teokset, joiden kuvailussa on mainittu tuo ajankohta ja sanoja kuten realismi, realistinen jne. Hakutuloksista pitää sitten vielä seuloa suomalaisten naiskirjailijoiden teoksia.
|
| Onko "Siipisupi"-nimisen lastenkirjan kirjoittaja Topo Taviomaa mies vai nainen? |
951 |
|
|
|
Kirjailijanimellä Topo Taviomaa kirjoittaneen kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, eli hän on mies. Siipisupi-teoksen (ilmestyi 1987) lisäksi hän on kirjoittanut myös lastenkirjan Kapina Karhumaassa (1977). Omalla nimellään hän on kirjoittanut näytelmän Pitsihovi (1978). Alla tietoa:
http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchType=7&searchId=461&max…;
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
|
| Olen tekemässä kirjailijaesittelyä Anneli Kivelästä. Onko kirjailijasta olemassa lehtiartikkeleita tai kirjatietoa yms.? |
624 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei Anneli Kivelästä oikein löydy lehtiartikkeleita. Arto- ja Aleksi-tietokannoista ei löytynyt oikein mitään, ei edes mainintoja hänen kirjojensa arvosteluista. Myöskään tutkimani kirjallisuuden hakuteokset näytä sisältävän tietoja Anneli Kivelästä.
Varmaankin paras tietolähde Anneli Kivelästä on Kirjasammon sivu osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175986474216#.VRU…. Vasemmasta reunasta löytyy myös hänen kirjasarjaansa käsittelevä artikkeli. Hiukan tietoa löytyy myös Kivelän kustantajan Kariston sivuilta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k….
|
| Kuka on kirjoittanut tämän runon, ja onko sitä suomennettu? Once in a saintly passion I cried in desperate grief "Oh Lord, my heart is black with guile, Of… |
866 |
|
|
|
Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869.
Runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0
http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
