| Sopiiko Alastalon salissa lukupiirikirjaksi? Jos sopii, osaatko suositella minkälaisia kysymyksiä siitä voisi ottaa pohdittavaksi lukupiirin kesken? |
83 |
|
|
|
Kyllä ainakin meidän kirjastossamme on luettu Alastalon salissa lukupiirissä ja se herätti vilkasta keskustelua! Lukupiirissä pohdittiin muun muassa kirjassa kuvattua 1800-luvun lopun saaristolaiselämää ja suomalaisen merenkulun historiaa. Kilven käyttämä tajunnanvirtatekniikka herätti myös paljon keskustelua ja piiriläiset vertailivat sitä muihin tunnettuihin eurooppalaisiin tajunnanvirtatekniikan taitajiin, kuten Virginia Woolfiin, Marcel Proustiin ja James Joyceen.Lisäksi teoksen monipuolinen sanasto herätti paljon keskustelua. Esimerkiksi tämä Ylen juttu voisi toimia hyvänä keskustelun pohjana sanastonäkökulman kannalta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/05/kuinka-hyvin-tunnet-volter-kil… |
| Missä kirjassa Volter Kilpi pitää hienon puheen äitinsä tai vanhempiensa haudalla? |
86 |
|
|
|
Kyse lienee Alastalon salissa -teoksen esiluvusta Kirkkomaa. Tekstissä kertoja kulkee hautausmaalla ja toteaa: "Tutut ja tuntemattomat, ne, jotka oma silmäni on nähnyt, ja ne, joista on kertonut minulle vain puheenmuisto, oma lempeä äitini, oma vakava isäni, esivanhempieni maaksi muuttunut kunnioitettu tomu!""'Raskaasti ja rakkaasti kirjoitettu kirja' on omistettu vaimovainajan muistolle. Kirjan alkulukujen jo ollessa ladottuna Kilpi halusi liitettäväksi mukaan johdannon, joka oli kirjailijan Kustavin kirkon 150-vuotisjuhlassa elokuussa 1933 pitämä korkealentoinen puhe kirkkomaalla lepäävistä vainajista. Kilpi halusi kunnioittaa omalla lannistumattomalla työllään menneiden sukupolvien työtä."Lähde: https://kiiltomato.net/critic/volter-... |
| Alastalon salin sanakirja? |
651 |
|
|
|
Näyttäisi siltä, ettei Kustavin seudulla puhutusta murteesta ole olemassa kokonaista sanakirjaa, vain joitakin suppeita kirjoituksia, vaikka monista muista murteista on laadittu sanakirjoja. Suomen murteiden sanakirja osoitteessa https://kaino.kotus.fi/sms/ on kuitenkin erinomainen lähde erilaisten murresanojen merkitysten tutkimisessa. Tosin valitettavasti teos ei ole vielä kokonaisuudessaan ilmestynyt, vaan siitä löytyy vasta sanoja M-kirjaimen kohdalle.
Nykysuomen sanakirjasta voi löytyä jonkin verran murresanojen selityksiä, mutta kovin kattavaa täydellistä murresanakirjaa ei valitettavasti ole. Erilaisissa sananparsikirjoissa saattaisi olla sanontoja, joita ehkä Alastalon salissa -teoksessa käytetään.
Luulen, ettei sanakirjaa oikein... |
| Haluaisin tietää, mikä kirja. Tekijää tai kirjan nimeä en muista. Kirjassa kerrotaan David Janssonista, Lypyrtin isännästä, laivurista ja ompelijatar… |
1194 |
|
|
|
Etsimäsi kirja on todennäköisesti kustavilaisen Volter Kilven (1874–1939) romaani Alastalon salissa (1933). Suomen Kansallisbiografian mukaan ”Alastalon pappana” tunnettu talonpoika ja laivanvarustaja David Jansson (1821–1883) oli esikuva romaanin päähenkilö Herman Mattsonille. Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun loppupuolen Kustaviin, jossa kustavilaiset kylänmiehet ovat kokoontuneet Alastalon saliin neuvottelemaan Mattsonin parkkilaivaan sijoittamisesta. Kilven tajunnanvirtatekniikkaa soveltavaa romaania pidetään suomalaisen modernismin merkkiteoksena.
David Jansson kihlautui Josefina Österbergin kanssa vuonna 1882. Avioliitto ei kuitenkaan koskaan ehtinyt toteutua, koska Jansson kuoli halvauskohtaukseen vuoden 1883 kesällä.
David... |
| Yritän löytää Volter Kilven Alastalon salissa äänikirjana, mutta sellaista ei ole ainakaan kirjastossa. Onko sellaista ollenkaan? |
2134 |
|
|
|
Volter Kilven teoksesta "Alastalon salissa" ei valitettavasti ole tehty äänikirjaa.
Juha Hurmeen Nälkäteatteri on tehnyt Alastalon salissa -teoksesta kuunnelman. Tallenne kuunnelmasta löytyy Kansalliskirjaston kokoelmista, mutta on lainattavissa vain lukusalikäyttöön
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
|
| Osallistuin Turun hautausmaalla opastettuun kävelyyn tunnettujen turkulaisten haudoille. Silmiini osui iso hautapaasi, jonka vasemmassa yläkulmassa luki Hilja… |
2492 |
|
|
|
Kyllä, kyseessä on Volter Kilven vuonna 1927 kuolleen, syntyjään porilaisen, Hilja-vaimon hauta. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä hänet on haudattu Turkuun siksi, että pariskunta asui Turussa. He muuttivat Turkuun Helsingistä vuonna 1919. En tunne sen ajan käytäntöä, mutta todennäköisesti viime kädessä lähin omainen, tässä tapauksessa Volter Kilpi, on saanut päättä mille paikkakunnalle vainaja haudataan.
Kysymykseen miksi hautakivi on jäänyt tyhjäksi, en onnistunut löytämään vastausta. Olisiko kivi vanhuuttaan kulunut?
Volter Kilpi kuoli vuonna 1939 Turussa. Hänet on haudattu synnyinkuntansa Kustavin hautausmaalle.
Lähteet:
http://www.kansallisbiografia.fi (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus, käytettävissä Vaski –... |
| Onko Helsingin kaupunginkirjastossa lainattavissa: Volter Kilpi, Kirkolle ? |
599 |
|
|
|
On lainattavissa. Kirjasta on kaksi painosta, joista kumpikin on lainattavissa ja paikalla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Tämänhetkisen tilanteen näet aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) tai kysymällä lähikirjastostasi.
|
| Ovatko Volter Kilpi ja Eeva Kilpi mitään kautta sukua toisilleen? |
3054 |
|
|
|
Eeva Kilpi on omaa sukua Salo. Hän oli avioliitossa vuosina 1949 - 1966 Mikko Kilven kanssa.
Lähde: Kuka kukin on (Otava, 2004)
Sukunimestä Kilpi kerrotaan Suomen kansallisbiografiassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005) seuraavaa:
"Sukunimi Kilpi ei ole suojattu, mistä syystä eri puolilla maata on lukuisia tämännimisiä sukuja. Kustavista lähtöisin olevan Kilpi-suvun nimen otti ensimmäisenä käyttöönsä tuleva kirjailija (->) Volter Kilpi Turun klassillisen lyseon alaluokilla 1886. Hänen isänsä oli merikapteeni David Ericsson (1843 - 1919). Ericsson oli vakiintunut sukunimeksi edellisen luotsi- ja kapteenisukupolven aikana. Suvussa oli useita Erik Ericsson (Eriksson) -nimisiä talollisia"
Volter Kilven suvusta kerrotaan enemmän Päiviö... |
Kysy kirjastonhoitajalta