kielioppi

86 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.

Kysymys	Luettu	Vastattu	Vastaus
Mitkä ovat merkittävimmät kielelliset erot nykykreikan ja muinaiskreikan (koinee-kreikan) välillä? Onko kielioppi paljon muuttunut vuosisatojen aikana? Onko…	4856	21.3.2014	Kysyin tätä tuntemaltani alan asiantuntijalta ja sain seuraavanlaisen vastauksen. On vähintään kolme aakkosia käyttävää kreikkaa ennen nykykreikkaa: 1) Arkaainen ja klassinen kreikka (n. 700-330 eKr.) 2) Jälkiklassinen kreikka (n. 330 eKr.- 330 jKr., aluksi koiné, esim. UT) 3) Bysanttilainen kreikka (n. 330 - 1453 jKr.) Arkaaisella ajalla kreikan kielen eri murteet poikkesivat paljon toisistaan. Attikalainen murre kehittyi klassillisesta kreikasta hellenistiseksi yleiskieleksi ja uuden testamentin kreikaksi. Nykykreikka syntyi puhutusta kielestä, joten äänteellinen eriytyminen on ollut käynnissä periaatteessa reilut 2300 vuotta. Kielioppi puhutussa kielessä alkoi yksinkertaistua jo jälkiklassisella kaudella. Bysanttilaisella...
Miten sana ikä taipuu? Esimerkiksi lauseessa: Kun on kyse iistä, vai ijistä?	6067	25.2.2013	Monikossa sana ”ikä” taipuu muotoon ”i’istä”. Tieto löytyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen taivutusohjesivulta osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=4363. Heittomerkin käyttö koskee yleensä kolmen vokaalin yhtymiä, joissa kahden saman vokaalin välissä on tavuraja (mm. ”vaa’an” ja ”rei’ittää”), mutta heittomerkkiä käytetään myös tuossa sanassa ”ikä”. Sen tarkoitus lienee tuoda esiin tavuraja, joka kai sanaa lausuttaessakin nousee esiin. Vertailun vuoksi maantieteellistä paikkaa ”Ii” taivutettaessa muoto on ”Iissä” ja ääntyykin ilman painotusta i-äänteiden välissä.
Ranskanopettaja kertoi, että circonflexe-hattu on "jäänne" s-kirjaimesta, joka näkyy muissa kielissä, esimerkkinä forêt (engl. forest), fête (ruots. fest). -…	1377	17.1.2013	Sirkumfleksiä eli ^-merkkiä käytetään ranskan kielessä useissa eri tapauksissa, joista yksi on juuri mainittu "kadonneen" kirjaimen korvaaminen. Useimmiten kyseessä on s-kirjain, mutta poikkeuksiakin on. Muita sirkumfleksin käyttöyhteyksiä ovat mm. eri asioita tarkoittavien sanojen kirjoitusasujen erottaminen toisistaan (sûr/sur, dû/du), -aître ja -oître -loppuiset verbit ja jotkut verbitaivutukset. Sirkumfleksiä käytetään myös tapauksissa, joille ei löydy selvää sääntöä tai syytä, eikä sen käyttö ole aina johdonmukaista (jeûner/ déjeuner, côte/coteau). Flûte-sanasta on kirjattu erilaisia kirjoitusmuotoja vuosisatojen varrelta, esim. fläute, fleuste ja flutte. Ilmeisesti sirkumfleksi on siis siinäkin korvaamassa poisjääneitä kirjaimia....
Luuttuaminen vai luutuaminen?	3221	5.12.2012	Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen. Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php . Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297 Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
Mikä kieliopillinen muoto on "tavattavissa" ja miten se on tullut suomen kieleen?	1432	22.10.2012	Iso suomen kielioppi kertoo muodon olevan mahdollisuusrakenne, joka tarvitsee toimiakseen myös olla-verbin, eli se on muotoa "olla tavattavissa". Verbiliitto ilmaisee dynaamista mahdollisuutta. Tämän rakenteen voi muodostaa mistä tahansa ns. transitiiviverbistä: esim. "olla korjattavissa", "olla tehtävissä". Lisää aiheesta Ison suomen kieliopin verkkoversiosta: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1584 FT Heli Pekkarinen on tutkinut rakennetta. Lisää tietoa rakenteen kehityskulusta löytyy mm. näiltä sivuilta: http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/mahdollisu… http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/kurssi2.htm
Voiko sanoa: valtavia muuttolintuparvia nähtyä voi vain ihmetellä lintujen sijoittumista parvessa. Vai tuleeko sanoa: valtavia muuttolintuparvia nähtyäni voin…	1233	31.8.2012	Jälkimmäinen vaihtoehto on oikein. Kyseessä on temporaalinen lauseenvastike (kun-lause), jonka subjekti ilmaistaan joko omistusliitteellä tai genetiivillä. Tässä siis sanalla 'nähtyäni'. Voi sanoa myös 'Valtavia muuttolintuparvia nähtyään voi vain ihmetellä...' Tekijä on silloin tuntematon tai yleensä on näin. Lähteitä: Terho Itkonen ja Sari Maamies, Uusi kieliopas, 2011 Pirkko Leino, Hyvää suomea, 2001 Fred Karlsson, Suomen peruskielioppi, 2009 Tietoa myös netissä esim: http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Syntaksi/sivu383.htm Hakusanalla 'temporaalinen lauseenvastike' löytyy netistä aiheesta lisää.
Etsimme suomenkielioppia unkarinkielellä. Löytyykö sellaista ja mistä sitä saisi?	880	16.8.2012	Seuraavat teokset löytyvät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Finn nyelvtan : kézirat / Ödön Lavotha, julk. 1959 Finn nyelvtan / István Papp ; bírálók Péter Hajdú és György Lakó, julk. 1958 Molemmat kirjat löytyvät Keskustakampus Kaisa-talon kirjastosta, joka on käytettävissä 3.9.2012 alkaen. Lukusalikäyttöön kirjat on saatavissa Kansalliskirjastossa. Nämä tiedot löytyvät saatavuustiedoista. Lindan linkki antaa vielä lisää teoksia, tosin vanhempia: http://finna.fi
Etsin 10 vuotta sitten kadottamaani erittäin hyvää ruotsin kieliopin / rakenteiden kertauskirjaa. (Lainasin omani luokkakaverille enkä koskaan saanut takaisin…	1218	27.1.2012	Voisiko etsimäsi kirja olla toinen näistä: - Kom ihåg! : ruotsin keskeisten rakenteiden kertauskirja / Juha Helvelahti (1. p. 2001) - Kanal: Grammatik / Tarja Aho ... [et al.] (1. p. 1999) Molemmat kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/ Näet kirjojen kansikuvat alla olevien linkkien kautta: http://www.booky.fi/book.php?book_id=9789510241431 http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/kanal/fi_FI/g…
Iltalehdessä oli juttu suomenkielen opiskelusta ulkomailla. Siinä kirjoitettiin: "Esimerkiksi kielioppi on aika lailla eri, kuin se mitä suomalaiset oppivat…	2443	24.8.2011	Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä. Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa....
Onko tämä lause kieliopillisesti kirjoitettu oikein? "Luulisi olevan järkevämpiäkin asioita, joita vastustaa, kuin kielioppia tai siististi pukeutumista",…	1133	15.6.2011	Minun nähdäkseni virke on kieliopillisesti oikein, joskin toki perään voisi laittaa pisteen. On sitten eri asia, miten hyvin se sopii johonkin asiayhteyteen tyylillisesti, mutta siihen on mahdotonta ottaa kantaa tuntematta asiayhteyttä.
Sijamuodot tuottavat vaivaa. Missä sijamuodoissa sana tuloihin on taivutettu? Entä vieraakseen?	1486	24.3.2011	"Tuloihin" on monikon illatiivi sanasta "tulo". "Vieraakseen" on yksikön translatiivi "vieras"-sanan possessivisuffiksillisesta muodosta "vieraansa". Kolmannen persoonan taivutusmuodoissa possessiivisuffiksi on tavallisesti lyhyeen vokaaliin loppuvan sijapäätteen jäljessä vokaalinpidentymä + n. Lähteet: http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=81 Leino: Suomen kielioppi
Miksi Mariä Wiegenlied kirjoitetaan Mariä? Onko se jokin vanha genetiivimuoto?	1603	1.3.2011	Kyseessä on vanha saksan kielen genetiivi, suomeksi Marian kehtolaulu.
Mikä kreikan kielen aikamuoto ilmaisee jatkuvaa tekemistä? Suomessa preesens siis on yksinkertaisesti kulkea. Kreikassa sanotaan "kulkea t. jatkaa kulkemista,…	4113	12.6.2009	Kreikassa on seitsemän aikamuotoa eli tempusta, jotka voidaan jakaa neljään tempusvartaloon: preesensvartalo (johon kuuluvat preesens ja imperfekti), aoristivartalo (aoristi), perfektivartalo (perfekti, perfektin futuuri ja pluskvamperfekti) sekä futuurivartalo (futuuri). Tosin futuuria lukuun ottamatta nämä aikamuodot eivät ensisijaisesti kuvaa verbin tapahtuma-aikaa, vaan sen aspektia. Vakiintunut termi ”aikamuoto” ei siten ole oikeastaan kovin osuva. Preesensvartalon aspekti on duratiivinen eli se korostaa tapahtuman kestoa, aoristivartalon aspekti on yleisesti ottaen punktuaalinen eli se korostaa tapahtuman hetkellisyyttä,perfektivartalon aspekti on resultatiivinen eli se korostaa toiminnan lopputulosta. Futuurivartalolla on aina...
Surunvalitteluadressin muistolause saksaksi tai ranskaksi	8925	28.10.2008	Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista. Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla: Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit. Lieber/Liebe X, mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen. Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken. Mit aufrichtiger Anteilnahme. Dein/Deine X Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi: Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus. Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla: Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /...
Mikä on laajin saksan kielen kielioppi (suomenkielisille suunnattu), joka löytyy kirjastosta? Onko olemassa matkailualalle suunnattua saksan kielen oppikirjaa?	1946	11.6.2008	-Duden-sarjaan kuuluvassa Duden Wörterbuch Deutsch als Fremdsprache-kieliopissa on yli 700 sivua. Se on tarkoitettu saksaa vieraana kielenä opiskeleville, mutta on saksankielinen. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyy lisäksi mm. seuraavat suomenkieliset saksan kieliopit: - Rekiaro, Ilkka: Saksan peruskielioppi, Gummerus 192 s. -Piitulainen, Marja-Leena: Saksan kielioppi, Otava, 288 s. Varsinaista matkailualan saksan kielen kurssia ei löydy Helmet-tietokannasta. Mutta seuraava matkailijoille tarkoitettu kieliopas löytyy: - Koivisto, Silja-Leena: Sujuvaa matkaa saksaksi, Otava. Samaten matkailusanakirja: - Kostera, Paul: Saksalais-suomalais-saksalainen matkailusanakirja ja mini-...
Miten pitäisi kieliopillisesti oikein sanoa; pitää paikkaansa vai pitää paikkansa?	26402	8.1.2008	Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'pitää paikkansa'. Pitää -sanan lukuisista merkityksistä tämä kuuluu kohtaan säilyttää hallussaan, huostassaan, itsellään, omanaan; myös jnk ominaisuuden säilymisestä t. säilyttämisestä, esim. pitää kutinsa, paikkansa, pintansa, puolensa.
Mistä saisin seikkaperäisiä tietoja verbimuodosta "potentiaali"?	909	13.12.2007	Internetistä löytyy tietoa potentiaalin käytöstä mm. seuraavista osoitteista. Perustietoa: http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kielioppi/modus.html#Potent… Potentiaalin käytöstä: http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/hannele2.h… Potentiaalin historiasta ja nykykäytöstä: http://www.helsinki.fi/hum/sugl/proj/ff2000.html Potentiaalin käytön tavoista ja ongelmista: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html Aihetta on käsitellyt myös Hannele Forsberg väitöskirjassaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998).
Eestin kielioppi (suomeksi). Ei löydy enää kirjakaupoista eikä kirjastosta?	1016	10.10.2007	Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Hyvää suomen äidinkielenkirjaa tarvitaan	1934	21.9.2007	Suomen kielen oppikirjoja suomea äidinkielenä puhuvalle voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi esim. seuraavalla tavalla : hakutavaksi valitaan sanahaku, hakusanoiksi kirjoitetaan äidinkieli oppikirjat. Hakusanat suomen kieli oppikirjat antaa tulokseksi paljon maahanmuuttajille ja suomea vieraana kielenä opiskeleville suunnattuja teoksia. Samalla hakusivulla voi rajata hakua aineistolajin, kielen, julkaisuvuoden ja kirjaston mukaan. Oppikirjoja on varsin runsas määrä. Lukiolaisille tai aikuisopiskelijoille tarkoitetut oppikirjat ovat yleensä selkeitä ja perusasiat sisältäviä teoksia. Tässä muutamia suositeltavia teoksia: Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, toimittanut Anne-Maria Mikkola;...
Mitä ihmettä tarkoittaa verbin valenssi?	2513	27.8.2007	Valenssi on se sanan ominaisuus, että se esiintyy tietynlaisten täydennysten kanssa. Selvimmin valenssillisia ovat verbit; esim. ihastua saa kaksi täydennystä, joista toinen ilmaisee ihastujan ja toinen ihastuksen kohteen (Tyttö ihastui räppiin), ja verbi asettaa saa kolme täydennystä: ne ilmaisevat asettajan, asetettavan entiteetin ja paikan, johon tämä päätyy (Äiti asetti maljakon pöydälle). Täydennysten määrän mukaan puhutaan yksi-, kaksi- tai kolmipaikkaisista verbeistä ja verbien paikkaisuudesta. Valenssin mukaiset täydennykset ovat verbin yhteydessä pakollisia, joskaan niitä ei ole aina pantu ilmi lauseessa vaan ne ymmärretään merkityksen kannalta mukana oleviksi: verbit kuvaavat tapahtumia tai tiloja, joihin väistämättä kuuluu...