| Onko pakkosuomen tunteja viikoittain yhtä paljon kuin pakkoruotsin ja alkaako sen opiskelu yhtä varhain kuin suomea äidinkielenään puhuvilla? Olen kotoisin… |
2107 |
|
|
|
Perusopetuslain mukaan toinen kotimainen kieli on kaikille pakollinen oppiaine. Termillä tarkoitetaan siis joko suomea tai ruotsia sen mukaan, mitä kieltä suomalainen puhuu äidinkielenään. Toista kotimaista kieltä täytyy opiskella joko A1-kielenä peruskoulun 3. luokalta, A2-kielenä peruskoulun 4. tai 5. luokalta tai viimeistään B1-kielenä 7. luokalta alkaen. Näistä A1- ja B1-kielet ovat pakollisia ja A2-kieli valinnainen. Näin ollen kaikki oppilaat opiskelevat toista kotimaista kieltä joko peruskoulun 3. tai 7. luokalta lähtien, ja osa saattaa valita sen näiden kahden lisäksi peruskoulun 4. tai 5. luokalla. Ylioppilastutkinnossa toisen kotimaisen kielen koe on nykyään vapaaehtoinen.
Opetushallituksen vuonna 1999 julkaiseman tutkimuksen... |
| Voiko vuoden aikana (vaihto-oppilaana) oppia täysin uuden kielen (kuten kiinan, japanin) sujuvaksi? |
1026 |
|
|
|
Vieraan kielen oppiminen on yksilöllistä. Samassa ajassa kun toinen käyttää jo kieltä sujuvasti, toinen on vasta päässyt alkuun. Varmaa vastausta siihen, kuinka hyvin uutta kieltä voi vuodessa oppia, on mahdoton antaa.
Julkaisussa Out-of-classroom language learning (editors: Kari K. Pitkänen ... [et al., 2011) on Mirjami Matilaisen artikkeli nimeltä Espanjankielisessä maassa vaihdossa olleiden korkeakouluopiskelijoiden kieli- ja oppimiskokemuksia. Hänen haastattelemiensa opiskelijoiden vastauksista löytyi kolme kielen oppimista helpottavaa tekijää: opiskelija oli kielen kanssa jatkuvasti tekemisissä, eli sitä oli pakko alkaa puhua ja ymmärtää pärjätäkseen, aiemmat vieraan maan kielen opinnot auttoivat ja nopeuttivat oppimista ja oma... |
| Mitkä ovat merkittävimmät kielelliset erot nykykreikan ja muinaiskreikan (koinee-kreikan) välillä? Onko kielioppi paljon muuttunut vuosisatojen aikana? Onko… |
4834 |
|
|
|
Kysyin tätä tuntemaltani alan asiantuntijalta ja sain seuraavanlaisen vastauksen.
On vähintään kolme aakkosia käyttävää kreikkaa ennen nykykreikkaa:
1) Arkaainen ja klassinen kreikka (n. 700-330 eKr.)
2) Jälkiklassinen kreikka (n. 330 eKr.- 330 jKr., aluksi koiné, esim. UT)
3) Bysanttilainen kreikka (n. 330 - 1453 jKr.)
Arkaaisella ajalla kreikan kielen eri murteet poikkesivat paljon toisistaan. Attikalainen murre kehittyi klassillisesta kreikasta hellenistiseksi yleiskieleksi ja uuden testamentin kreikaksi.
Nykykreikka syntyi puhutusta kielestä, joten äänteellinen eriytyminen on ollut käynnissä periaatteessa reilut 2300 vuotta. Kielioppi puhutussa kielessä alkoi yksinkertaistua jo jälkiklassisella kaudella.
Bysanttilaisella... |
| Minulla on kaksi kysymystä: 1. Onko ilmestynyt yhtään suomi-dari-sanakirjaa? Onko sitä saatavilla mistään Suomen kirjastoista? 2. Miten farsi eli persian kieli… |
4523 |
|
|
|
1. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään suomi-dari-sanakirjaa mistään Suomen kirjastosta. Todennäköistä siis on, että sellaista ei ole vielä tehtykään.
2. Välitimme kysymyksesi Helsingin yliopistolle, josta Petri Pohjanlehto,
Iranistiikan erikoistutkija, vastasi näin: "mainitsemasi kielet suhtautuvat toisiinsa hieman kuten suomenruotsi ja ruotsinruotsi: kirjoitettuna kielet näyttävät melko samalta, mutta ääntämyksessä on jonkin verran huomattaviakin eroja. Darinkielisellä henkilöllä ei ole suuria vaikeuksia ymmärtää farsinkielistä puhetta, samoin toisinpäin. Sen sijaan Afganistanissa darin ohella käytetty kieli, pashto, on aivan erillinen kielensä."
|
| Kysymykseni koskee teosta Tuhat ja yksi yötä, jonka on suomeksi toimittanut Valfrid Hedman, (Arvi A.. Karisto, Osakeyhtiö laakapaino, Hämeenlinna 1977)… |
904 |
|
|
|
Juuri tuota vuoden 1977 painosta ei löytynyt, mutta muita kylläkin ja alkuperäiskieli on ollut arabia. Muita tietoja ei kirjasta tai luettelointitiedoista löytynyt.
|
| Mikä on yliopisto-sanan alkuperä ja miksi se ei tule latinankielisestä sanasta kuten (lähes) kaikissa muissa kielissä? |
2306 |
|
|
|
Suomen kielen sana yliopisto on oppitekoinen eli sepitetty uudissana, jota on ensimmäisen kerran käyttänyt J. F. Berg vuonna 1838 sanomalehtikirjoituksessa. Tätä aiemmin yliopistoa on nimitetty mm. akatemiaksi ja korkeakouluksi. 1800-luvulla ehdotettiin myös muita uudissanoja: korkeaopisto, korkioppio, pääkoulu, tiedehuone, tietehistö, ylikoulu ja ylioppio. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Viroksi, joka on suomen kielen sukukieli, yliopisto on Ülikool.
Molemmat kielet ovat valinneet omakielisen uudissanan eivätkä latinan kieleen perustuvaa.
Suomen ja viron kieli kuuluvat suomalais-ugrilaisiin kieliin, kun taas esimerkiksi latina, englanti, ruotsi, saksa ja ranska ovat indoeurooppalaisia kieliä:
http://www.... |
| Olen ollut siinä ymmärryksessä, että darin kieli on persian eli farsin kielen Afganistanissa puhuttava murre. Nyt törmäsin kuitenkin Wikipediassa tietoon, että… |
11366 |
|
|
|
Kirjassa Anhava, Jaakko : Maailman kielet ja kielikunnat (3. p. 2005) mainitaan dari vain Afganistanissa puhuttuna kielenä : ”tämä poikkeaa jonkin verran Iranin persiasta mutta on olennaisesti samaa kieltä” (s. 94). Suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on vakuuttavat lähdeviitteet, tosin lähteiksi mainittuja venäjänkielisiä kirjoja ei tunnu löytyvän Suomen kirjastoista. Klassisen persian kirjallisuuden kielestä darista löytyy Gilbert Lazardin kirjoittama artikkeli Encyclopaedia Iranicasta http://www.iranicaonline.org/articles/dari . Helsingin yliopiston kirjastossa on kirjat The Iranian languages / edited by Gernot Windfuhr, 2009 ja Indo-Iranian languages and peoples / ed. by Nicholas Sims-Williams, 2002, joista voisi löytyä... |
| Haluaisin ylläpitää kouluruotsin (B-kieli) ja koulusaksan (C-kieli) taitoani. Voitteko suositella mahdollisia sopivan tasoisia ruotsin- ja saksankielisiä… |
3324 |
|
|
|
Tässä joitakin suosituksia:
Agatha Christien dekkarit käyvät tietysti millä kielellä tahansa.
Staffan Bruunin ja Marianne Peltomaan jännärit ruotsiksi. Niissä on helsinkiläinen miljöö ja ne ovat mukavat, hauskat, helppoa ruotsia (uskoisin, että kouluruotsilla pärjää).
Anna Gavalda: Jag älskade honom
Saksankielisiä easy readers -sarjan kirjoja löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=easy+readers&searchscope=…
Saksankieliset helppolukuiset: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=lukemistot&searchscope=9&…
Andrea Maria Schenkelin dekkarit saksaksi (Tannöd 2007, Kalteis 2007, Bunker 2009). Kerronta on hyvin tiivistä, mutta lause on ainakin lyhyttä.
Miellyttävän lyhyttä, kaunista saksaa on lukuromaanissa... |
| Millä kaikilla muilla kielillä Helsingin kirjastossa on kirjoja kuin suomen kielellä? |
2587 |
|
|
|
HelMet-kirjastoissa eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoissa on kirjoja peräti 112 kielellä eli suomen lisäksi 111 kielellä. Tieto on vuodelta tilastosta 2010, joten määrä on saattanut hiukan muuttua suuntaan tai toiseen. Kielet suomen lisäksi ovat ruotsi, englanti, venäjä, saksa, ranska, espanja, kiina, viro, italia, arabia, somali, monikielinen, persia, tanska, norja, japani, vietnam, turkki, albania, kurdi, thai, kroatia, bosnia, latina, puola, unkari, portugali, uuskreikka, serbia, tsekki, hollanti, tamili, saame, heprea, latvia, burma, swahili, bulgaria, pandzabi, urdu, romania, klassinen kreikka, hindi, islanti, tagalog, ukraina, karjala, liettua, slovakki, korea, pasto, tigrinja, katalaani, gudzarati,... |
| Kuinka saan googlen kääntäjällä suomennettua Gareth Morgan kirjan Images of organization |
4872 |
|
|
|
Tässäpä yleisiä ohjeita Google-kääntäjän käyttämiseen:
Google-kääntäjä löytyy osoitteesta www.google.fi. Klikkaa yläreunasta kääntäjä-painiketta. Valitse ensin kieli, jonka haluat kääntää (englanti) ja sitten kieli, mille haluat tekstin kääntää (suomi). Kirjoita suureen ruutuun käännettävä teksti ja käännös ilmestyy samalla oikeanpuoleiseen ruutuun.
Google-kääntäjä kääntää myös verkkosivuja ja verkkoasiakirjoja, jolloin syötetään osoite käännöskenttään ja klikataan käännä-painiketta. Jos käännettävä tiedosto on omassa koneessasi, niin valitse käännä asiakirja -linkki, selaa asiakirja näkyviin ja valitse se.
Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, joten käännös ei ole yksi yhteen... |
| Haluaisin tietää kirjoja, joissa kerrotaan portugalin kielen historiasta (kielen syntymisestä, muokkautumisesta, nykykäytöstä ja vähän kaikesta!). |
973 |
|
|
|
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei ole kovin paljon tarjolla. Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus -teoksesta (Kirjastopalvelu 1989) löytyy Timo Riihon artikkeli "Portugalin, espanjan ja italian kielen historiasta". Hallinnon kehittämiskeskuksen vuonna 1996 julkaisema Kielet tutuiksi -kirja esittelee venäjän, ranskan, englannin, saksan, espanjan, portugalin, viron, ruotsin ja tanskan kielen pelisääntöjä ja käyttötapoja. Kalevi Wiikin Eurooppalaisten juuret (Atena 2002) kertoo euroopppalaisten kielten ja kielialuiden alkuperästä ja kehityksestä.
Suomi-Portugali -yhdistyksen Internetsivuilta löytyy Santeri Siimeksen artikkeli portugalin kielestä: http://www.suomi-portugali.org/Portugalin%20kieli.pdf. Aihetta käsittelee myös... |
| Löytyykö Vaasan kaupunginkirjastosta kirjallisuutta, lehtiä tai muuta materiaalia vietnamin kielellä? |
1173 |
|
|
|
Vietnamin kielellä löytyy vain 38 nimekettä, joista suurin osa on sanakirjoja yms kielioppaita, mm. monikielinen terveyssanasto. Joukossa on muutama lastenkirja, yksi vietnamilaisen tekemä matkakertomus Euroopasta, 12 aikuisten romaania ja kaksi cd-levyä. Lehtiä ei ole.
Saat koko listan esiin Venny-verkkokirjastosta http://verkkokirjasto.vaasa.fi/
valitsemalla Lisärajaukset > kielet pudotusvalikosta hakusanaksi vietnam ja kirjallisuuslaji- kohdassa Kauno- ja tietokirjallisuus. Muut kohdat hakulomakkeessa jätetään tyhjiksi tai käytetään oletusarvoa.
|
| Kuinka monta kirjoitettua kieltä on maailmassa? Entäpä kuinka monta kirjaa löytyy Suomen kaikista kirjastoista (yhteensä)? |
1781 |
|
|
|
Arviot maailmassa puhuttavien kielten lukumäärästä vaihtelevat melkoisesti. Kielen määrittely on usein ongelmallista - esimerkiksi kielen ja murteen raja voi olla tulkinnanvarainen. Tavallisin arvio nykyään on 5000-6000 (Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat. Gaudeamus, 2005). On arvioitu, että yli 80 prosentilla näistä kielistä on ainakin jonkinlainen kirjallinen ilmenemismuoto.
Vuoden 2010 tilastojen mukaan Suomen yleisissä kirjastoissa oli 34 740 021 kirjaa. Tieteellisissä kirjastoissa (yliopistokirjastot, ammattikorkeakoulukirjastot ja muut erikoiskirjastot) oli vuonna 2009 17 642 608 painettua monografiaa (vuoden 2010 tilastoja ei tieteellisten kirjastojen osalta ole vielä saatavissa). Näiden lukujen perusteella Suomen... |
| Joutuvatko suomenruotsalaiset opiskelemaan "pakkosuomea"? Tätä olen jo pitkään miettinyt kun puhutaan paljon koululaisten "pakkoruotsista". |
4662 |
|
|
|
Perusopetuslaissa pykälässä 11 kerrotaan näin:
"Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta."
Toisen kotimaisen kielen opiskelu kuuluu siis kaikille.
Koko perusopetuslaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
|
| Mitkä sanat ovat suomenkielen alkuperäissanoja? Olen kuullut, että noin 65% suomenkielen sanoista olisi lainasanoja ja loput 35% olisi alkuperäissanoja. Etsin… |
8153 |
|
|
|
Jouko Vesikansan toimittaman Nykysuomen sanavarat –kirjan mukaan suomen kielen vanhoja omaperäisiä sanoja ovat ne , jotka ovat peräisin vähintään kantasuomesta, eli ainakin 3000 vuoden takaa (WSOY, 1989). Sanoja on lainautunut ja lainautuu suomen kieleen, kuten kaikkiin muihinkin kieliin, eri aikoina jatkuvasti. Alkuperäisiä kantasanoja, jotka yhä kuuluvat kielemme jokapäiväiseen ydinsanastoon, on hyvin vähän.
Vanhimmat suomen kielen sanat, jotka siis olivat yhteisiä kaikille uralilaisille sukukielillemme, liittyvät kirjan mukaan ruumiinosiin ja fysiologisiin toimintoihin, luonnonympäristöön, sukulaisten nimiin, tulentekoon, keittämiseen ja metsästykseen. Ikivanhoja sanoja ovat esimerkiksi sanat emä, me, muna, nimi, pala, pesä, poski... |
| Löytyykö Ranskan kuninkaan Filip IV:n kauniin elämänkertaa suomeksi, saksaksi tai englanniksi. Ranskankieleni ei valitettavasti riitä ko. kielellä lukemiseen… |
2124 |
|
|
|
Suomeksi tai ruotsiksi en kysymäänne aineistoa löytänyt. Englanninkielinen Wikipedia löysi yhden teoksen: Joseph Strayer: The Reign of Philip The Fair, 1980. Kirja on saatavissa Helsingin yliopiston kirjastosta, mutta ainoastaan sähköisessä muodossa. Ks. tarkemmin yliopiston kirjaston tietokanta: www. helka.fi.
Muutakin aineistoa löytyy sähköisessä muodossa:
http://www.newadvent.org/cathen/12004a.htm
http://blog.templarhistory.com/2010/03/philip-iv-1268-1314/
http://cointrade.awardspace.com/MasonicKnowledge/A%20Portrait%20of%20Ki…
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/456170/Philip-IV
http://www.questia.com/library/encyclopedia/philip_iv_king_of_france.jsp
http://en.wikipedia.org/wiki/Philip_IV_of_France
|
| Olisin kiinnostunut (Tolkienin) haltiakielisen sanan Estel mahdollisista muista merkityksistä maailman kielissä. Erityisesti kiinnostaisi tarkoittaako sana… |
1008 |
|
|
|
Sana muistuttaa latinan kielen sanaa 'stella', joka merkitsee tähteä. Sanan eri kielisiä johdannaisia löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.myetymology.com/latin/stella.html
|
| Haluaisin lainata jonkin helpon venäjän kielen oppikirjan. Vaihtoehtoja on niin monia, etten oikein tiedä mikä olisi helpoin vaihtoehto. Olen siis täysin… |
3313 |
|
|
|
Vaihtoehtoja on tosiaan paljon, mutta alkeista aloittavan on varsinkin venäjän kielen parissa parasta aloittaa kirjasta, jossa on myös äänite mukana.
On muutama hyvä venäjän oppikirjasarja, joissa on CD-levyt mukana, ja näitä on myös kaupunginkirjastoon hankittu. Näitä käytetään myös lukioissa ja esim. opistojen kielikursseilla. Kyse on siis opetuspaketeista, joissa on kirjan lisäksi yksi tai useampi CD-levy:
- "Mozno!. 1 : venäjän alkeiskurssi" sekä osat 2 ja 3
- "Saljut! : venäjän alkeiskurssi. 1" sekä osa 2
- "Kapusta master. 1: venäjän peruskurssi" sekä osa 2
Alla vielä linkki HelMet-aineistotietokannan hakulistaan, jonka sain sanahaulla "venäjän kieli" ja rajaamalla aineistoksi "cd-levyn", jotta tuloslistaan tulevat varmasti ne,... |
| Haluaisin cd-levyn, jonka avulla voisin harjoitella 'ruotsin'ruotsin kuuntelua. Eli löysin kyllä ruotsin kielikurssit, mutta niissä oli useimmiten… |
1904 |
|
|
|
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan... |
| Mitä tarkoittaa ex gratia? |
3886 |
|
|
|
Jos ilmaus käännetään suoraan latinasta suomeksi, 'gratia' merkitsee kiitosta, kiitollisuutta, mieltymystä tai suosiota ja prepositio 'ex' vastaa suomen elatiivi-sijamuotoa. Siis lähinnä: 'kiitollisuudesta' tai 'suosiosta'.
'Ex gratia' näyttää kuitenkin olevan myös lähinnä englanninkielisessä oikeuskäytännössä käytettävä termi, jolle Net-Mot -sanakirjasto antaa seuraavan selityksen:
ex gratia [eks'greɪʃə] a, adv tal (lat) (maksusta) hyväntahtois-, ex gratia an ~ payment hyväntahtoissuoritus
Katso myös:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ex_gratia
http://www.thefreedictionary.com/ex+gratia
|
Kysy kirjastonhoitajalta