kevät

Tilaa aihepiirin kevät RSS-syöte
11 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–11.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miten kevätauringon paiste tuntuu paljon voimakkaammalta ikkunan läpi sisätiloihin, vaikka ulos mennessä paiste ei paljoa tuntuisi vielä millään lailla? 234 Yle on haastatellut meteorologi Juha Jantusta. Hän vastaa kysymykseen, miksi kevätaurinko on niin paljastava, sillä että valoa on niin paljon enemmän kuin aiemmin talvella, kun aurinko on ollut matalalla ja sitä on ollut vähemmän, https://yle.fi/uutiset/3-5526010. Sisätiloihinkaan ei aurinko ole juuri paistanut talvisaikaan ja se on ollut matalammalla. Kevätaurinko paistaa korkeammalta ja valoa riittää paljon pidempään, kun päivät pitenevät nopeaan tahtiin. Kevätauringon paiste ei tunnut ulkona ehkä siksi, että ilma on viileämpi. Keväällä pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee, joten maahan pääsee enemmän UV-säteilyä. Kevätaurinko saattaa polttaa ihon herkästi, joten sen kanssa kannattaa olla varuillaan, vaikkei se...
Kysymys olisi ilmaisusta "kevemmällä" tarkoittaen keväämmällä olevaa tai tapahtuvaa. Onko ilmaisu kovinkin yleinen? 291 "Kevemmällä" ei vaikuta olevan kovinkaan laajasti käytössä, mihin viittaa jo se, että Google-haku sanalla tuottaa ainoastaan 111 tulosta, ja näistäkin osassa sanaa käytetään "kevyen" sijamuotona. Ilmaisua ei löydy myöskään tutkimistani murresanakirjoista. Kenties lähimmäs osuu Etelä-Savossa, Uukuniemellä ja Kiteellä jossakin määrin esiintyvä "keveellä". Tässä komparatiivi taipuisi kuitenkin ennemmin "keveemmällä". Lähde: Suomen murteiden sanakirja. 6. osa, kala-keynätä. 1999. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.       
Miten menekään Arvid Lydeckenin kevät runo? Alkaa: kevät on tullut ummetus jo aukee... 251 Arvid Lydeckenin Kevätlaulun voi löytää esimerkiksi Aukusti Salon Uudesta aapisesta, josta ilmestyi toistakymmentä painosta vuosina 1919-55. https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927392?term=Kev%C3%A4tlaulu&term=Lydecken&page=67
Mistä löytäisin lisätietoa Kustaa Vilkunankin manitsemasta kesän ja talven taistelusta eli conflictus veris et hiemis - ilmiöön liittyvistä tavoista? Eikö… 229 Vilkuna käsittelee aihetta Vuotuinen ajantieto -teoksensa (Otava 1994) sivulla 125. Hän mainitsee maikreivin (eli käsittääkseni Toukokuun kreivin) ja talven välisen taistelun. Valitettavasti Vilkunan tekstissä ei ole lainkaan lähdeviitteitä. Tässä muutama löytämäni lähde maikreiveistä: https://et.wikipedia.org/wiki/Maikrahv https://arhiiv.err.ee/vaata/140250 https://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/l%C3%A5ng/majgreve Conflictus veris et hiemis on karolingisen renovaation aikana kirjoitettu teos, jossa Ver (kevät) ja Hiems (talvi) väittelevät keskenään. Teoksen tekijästä ei ole varmaa tietoa, mutta usein Alkuin mainitaan tekijänä. Teos on saanut paljon vaikutteita Vergiliuksen Bucolica-teoksesta.
Misätähän löytyisi Vivaldin nuotit Kevät -teoksesta (Neljä vuodenaikaa), jossa soittimina olisi viulu principal, viulu 1, viulu 2, alttoviulu, cello ja piano… 1062 Petersin kustantamassa Vivaldin Kevät-viulukonserton partituurissa (Edition Peters EP12293) on allekkain stemmat solistille (violino principale), 1. viululle, 2. viululle, alttoviululle, sellolle (kontrabassolle) ja cembalolle. Nuotin on toimittanut Walter Kolneder. Erillisiä stemmoja ei tähän partituuriin sisälly. Myös Petrucci Music Librarysta (http://imslp.org) löytyy vastaavanlainen Gian Francesco Malipieron toimittama partituuri (http://imslp.eu/Files/imglnks/euimg/f/f2/IMSLP386586-PMLP126432-Vivaldi…).
Mikä kukka? Lehdet muistuttavat sinivuokon lehtiä,kukka on kuin vuokoilla,mutta keltainen.Kasvikirjoista en löydä. Kukkii parhaillaan tien vierillä Helsingin… 3560 Ilman valokuvaa on vaikea mennä sanomaan näkemäsi kukan lajia. Keväällä kukkivia keltaisia, sinivuokkoa ulkonäöltään muistuttavia kasveja voisivat olla esimerkiksi rentukka tai mukulaleinikki. Molemmat tosin vaativat viihtyäkseen kosteat olosuhteet, esimerkiksi rentukka viihtyy ojien reunamilla. http://fi.wikipedia.org/wiki/Rentukka http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaleinikki
Etsimme sanoja lauluun; Mozart, Wolfgang; Kun kevät kaunis tuli san. Hannikainen, P.J. 7445 Kyse on ilmeisesti W.A.Mozartin kappaleesta Paimenen kevät, johon sanat on tehnyt Frederich Martens ja suomennos on Aukusti Simojoen(P.J. Hannikainen oli säveltäjä). Tämä laulu on tuttu monista koululaulukirjoista. Sanat menevät näin: Kevät saapui ja verhos/ jo laaksot ja haat,/ jo paimenen laulelot kuulla sa saat./ On mennyt jo talvi/ taas vehryt on maa,/ puut kukkia jälleen ja lehtiä saa./ Ja karjan nyt kellot/ taas helkkyen soi. / Kevät saapui ja riemunsa meille se toi! Kun laaksot ja vuoret on peitossa jään/ niin paimen ei kaiuta sävelmiään, / vaan kevät kun karjan taas kunnaille vie,/ ei lauluitta laitumet konsana lie. / Hei, karjan nyt kellot taas helkkyen soi!/ Kevät saapui ja riemunsa meille se toi! Lähde: Elsa Kojo: Suuri kevät-...
Teille! Sellaista olen tässä miettinyt, minkä vuoksi suomenkielisten vuodenaikojen nimissä yksi on monikossa? Tarkoitan tietysti kevättä. Ja sitten ne korvat!… 2340 Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään. Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Mikä ja kenen kirjoittama runo päättyy sanoihin ..leivo laulun virittää Suomessa on kevät 1740 Teoksessa HAAVIO, Martti, 1899-1973: Kultainen aapinen / laat. Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuv. Maija Karma. julk. alun perin v. 1957 on sivulla 121 Kevätruno, jonka viimeiset säkeet menevät näin: ...leivo laulun virittää. Vuokot hymyilevät. Suomessa on kevät. Mahtaisikohan kyseessä olla tämä runo?
Kuka/ketkä runoilijat ovat kirjoittaneet keväästä, kevään heräämisestä luonnossa? Voitteko mainita pari-kolme kirjailijaa ja teosta. Kiitos! 1603 Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
Mikä on ollut muinaisessa Roomassa vietetyn kevätpäivän tasauksen juhla? Juvenalis tms. On kuulemma ilmestynyt Roomalainen kalenteri, josta tieto voisi löytyä. 1657 Arto Kivimäen Roomalaisesta kalenterista vastausta en löytänyt, mutta internetistä löytyi erinäisiä linkkejä Google-hakukoneella http://www.google.com . Hakusanoilla roma ja "vernal equinox" (=kevätpäiväntasaus, engl.) löytyi esim. seuraava linkki: Ancient Roman gods and goddesses http://www.crystalinks.com/romegods.html, josta selviää mm. seuraavaa: "Mars was the consort of Rhea Sylvia and father of Romulus and Remus, and therefore the father of the Roman people. He was the Roman god of war, the beginning and ending of battles. Mars was the god of young men and their activities, primarily war. He was celebrated in March and October. His festival was called the Quinquartus. It was five days of celebration during the vernal equinox. Mars...