kengät

Tilaa aihepiirin kengät RSS-syöte
6 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–6.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Sirpa Kähkösen kirjassa mainitaan pumpsikengät ja jazzhattu. Minkälaisista jalkineista ja päähineestä on kyse? 320 Suomen etymologinen sanakirja kertoo:"pumpsikenkä (paik. KSm Pohjanm) ’anturastaan läpiommeltu kenkä, avokas’ / ’durchgenähter Schuh, Pumps’, pumpsata (Lönnr 1880; laajalti murt.), pumsata ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < nr pumps (mon.) ’kengät’, pumsa ’ommella kengän pohja kiinni (samanaikaisesti kahdella langalla)’ < engl pump (mon. pumps) ’kevyt kenkä’." Linkki Kaino.kotus.fi Pumpsikengät on tietyn kenkätyypin nimitys yhä nykyäänkin. Linkki fruugon sivuille Jatsihattu on taas miesten kapealierinen, kopastaan muotoon paineltu hattu. Linkki fruugon sivuille Tarkempaa tietoa eri vuosikymmenten asuista löytyy esim. kirjasta Muoti - tyylit ja vaatteet kautta aikojen. ISBN 9789513171711  
Mitä rajoituksia mahdollisesti oli torikaupassa talvi-ja jatkosodan aikana? 174 Rajoitukset koskivat lähinnä sitä mitä saatiin myytäväksi. Kalahan ei ollut ostokorttien rajoittama tuote, mutta sitä saatiin huonosti saaliiksi sotatalvina. Selkävesille ja meren jäälle ei kukaan mielellään lähtenyt. Piti pysytellä saariston suojissa mutta sieltä ei saanut silakkaa, joka oli köyhän kaupunkilaisen pääasiallinen särvin.  Meri ja Untamo Utrion kirjassa Pois pula, pois puute (Tammi, 1994) on kuva sivulla 19 Kuopion torilta, jolle oli saatu muikkua myyntiin. Jono oli todella pitkä. Ostokorttien aika jatkui vuodesta 1939 vuoteen 1953 asti. Pitkän säännöstelykauden aikanakorttien sisältö ja muoto muuttui.Sotavuosina lähes kaikki ostettava oli kortilla eli säännösteltynä. Vappuna 1940 tuli voimaan viljan ja leipomotuotteiden...
Miksi lenkkareissa, jotka muutoin näyttävät samoilta, on miesten ja naisten koot erikseen? Miten sama kenkä eroaa toisesta samanlaisesta vain sillä perusteella… 2285 Miesten ja naisten jalat eroavat tutkimusten mukaan useilta osin toisistaan. Välillä on oletettu, että naisten jalat ovat samanlaiset kuin miesten mutta vain pienemmässä koossa, mutta esimerkiksi Luon ym. (2009) sekä Wunderlichin ja Cavanaghin (2001) tutkimuksissa tämä väite on kuitenkin kumottu. Miesten jalat ovat muun muassa keskimäärin leveämpiä ja pidempiä kuin naisten, mutta toisaalta varpaiden kohdalla naisten jalat kuitenkin vaativat suhteessa enemmän tilaa. Voi siis olla, että vaikka kengät päällepäin näyttävät samanlaisilta, on niissä kuitenkin eroja kengän sisällä. Miesten ja naisten koot eivät aina myöskään ole suoraan verrannaisia, vaan yleisesti naisten tulisi valita miesten kengissä keskimäärin n. kahta kokoa pienemmät kengät...
Jos romaninainen käyttää heidän kansallisasuaan niin onko korkokengät ainoat oikeat jalkineet? Onko ns. matalat kengät mahdolliset tuolloin jos jalkojen… 593 Arja Laatikainen on tehnyt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun vaatetusalan lopputyön aiheesta "Romaninaisen pukeutuminen" vuonna 2009:https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5193/Laatikainen_Arja.pdf Lopputyössä kerrotaan, että "romaninainen luopuu korkeakorkoisista kengistään vain pakottavan sairauden tai vanhuuden vuoksi. Romaninaiselle korkeakorkoiset kengät ovat tärkeä osa asukokonaisuutta ja ryhdikästä olemusta. Ne myös tuovat upean asun paremmin esiin." Kiinnostavaa on myös, että "nuorten ei tulisi koskaan käyttää korkokenkiä ennen kuin he ovat saaneet ensimmäisen mustalaispukunsa ja siihen kuuluvan hameen - hame ja kengät ikään kuin kuuluvat yhteen." Korkokengät ovat siis käytännössä ainoa oikea vaihtoehto, mutta...
Miksi Suomessa otetaan kengät pois jalasta sisälle tullessa? 1337 Kenkien ottaminen pois sisällä on Suomessakin kulttuurihistoriallisessa mielessä melko tuore tapa. Pari sataa vuotta sitten savutupien aikaan ei kenkiä otettu jalasta sisälläkään, jos sellaiset sattui omistamaan. Vielä 1900-luvun alkupuolellakin käytettiin yleisesti kenkiä sisällä ja tuolloin oli käytössä erilliset sisäkengät, jotka vaihdettiin eteisessä. Vasta, kun rakennukset Suomessa ryhdyttiin rakentamaan tiiviiksi ja sisälämpötila saatiin nostettua korkeammaksi talvella, pystyttiin siirtymään kengättömään kulttuuriin. Tämä tapahtui pääosin sotien jälkeen. Tämä varmastikin juontuu siitä, että 1950-luvulla ja 1960-luvulla Suomessa on korostettu siisteyttä ja puhtautta. Ja Suomen hyvin vaihteleva ilmasto on tuonut haasteensa kotien...
Kuinka päin kumisaappaat pitää kuivata 1836 Kenkien hoito-ohjeita löytyy verkosta. Esim. Martat.fi antaa kenkien hoito-ohjeet ja kumisaappaiden tekijät antavat hoito-ohjeita. Kaikissa ohjeissa käsketään kuivaamaan saappaat huoneenlämmössä, ei patterilla tai liian kuumassa muuten. Tretorn opastaa kuivaamaan saappaat ylösalaisin, koska se nopeuttaa kuivumista. Jokanaisen niksikirjassa (1950-luvulta) on kehotettu kuivaamaan kengät kyljellä, koska muuten kosteus leviää koko pohjaan, tässä ohjeessa ei kylläkään ole kyse kumisaappaista, mutta järkeen kävisi, että myös kumisaappaissa näin voisi käydä. Toisaalta esim. Luontoon.fi-palvelussa retkivarusteiden kuivauksessa opastetaan kuivattamaan jalkineet suuaukko ylöspäin, koska lämmin ilma ja sen mukana kosteus nousevat ylöspäin, samoin...