| Mitä kirjoja kirjailija Raisa Lardot on tehnyt? |
1878 |
|
|
|
Vepsäläissyntyinen kirjailija Raisa Lardot (o.s. Larjuškin, s. 17. tammikuuta 1938, Šoksu) tuli Suomeen kuusivuotiaana pakolaisena jatkosodan aikaan. Lardotin teokset ovat omaelämäkerrallisia ja kuvaavat naisena elämistä.
Lardot on julkaissut niin faktaa kuin fiktiotakin, romaaneista runoihin:
Hän jäi elämään (1973)
Silmänräpäys ja koko elämä (1975)
Ripaskalinnut (1978)
Ihmisen ääni (1979)
Taivas on kiinni tänään (1982)
Reumapotilaita (1983)
Sammakkoprinssi (1987)
Siskonpeti (1991)
Russa, russa! (1994)
Andy ja Vera (1997)
Syntinen Maria (2000)
Himosisustajan muistelmat aisti-ilottelua ja silkkilakanoita (2001)
Jäätyneet linnut putoavat oksiltaan (2001)
Pikku äiti (2003)
Eläimellisiä tarinoita (2006)
Lisätietoa: Kotimaisia nykykertojia 3,... |
| Onko lasten ja nuorten kaunokirjallisuudessa käsitelty koulukiusaamista? Minkä nimisissä teoksissa? |
1488 |
|
|
|
Koulukiusaamista on käsitelty lasten ja nuorten kaunokirjallisuudessa laajalti.
Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut valikoimaluettelon lasten ja nuorten kirjoista, joiden aiheena on koulukiusaaminen. Löydät luettelon täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kkiusa.htm Valikoimaluettelossa on tiedot liki sadasta teoksesta lyhyine kuvailuineen.
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti ylläpitää vuorostaan nuorisokirjallisuuden tietokantaa. Voit hakea myös tästä tietokannasta ( http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm ) nuortenkirjoja, joiden yhtenä aiheena on koulukiusaaminen kirjoittamalla sanahakukenttään koulukiusaaminen. Saat n. 40 hakutulosta.
Voit hakea näitä ja muita koulukiusaamista... |
| Toivoisin lukuvinkkejä pian 9-vuotiaalle tytölleni. Hän on pitänyt mm. Risto Räppääjistä jne. mutta on selvästi siirtymässä isompien kirjoihin. Esim. Ellen… |
2317 |
|
|
|
Joko olet tutustunut tyttösi kanssa Vantaan kaupunginkirjaston internetsivujen Satumetsä-osioon? Sieltä löydätte muun muassa lukuvinkkejä:
http://satumetsa.libvantaa.fi/vinkit/vinkit.html
Myös Helsingin kaupunginkirjaston Kirviö-sivuilta löytyy suosituslistoja moneen makuun lapsille ja nuorille:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Children/BooksterRecommends.aspx
Porvoon kaupunginkirjaston lasten- ja nuortensivut sisältävät nekin lukuehdotuksia:
http://city.porvoo.fi/nuortenkirjasto/kirjavinkit.html
|
| Onko AIDSista kirjoitettu romaaneja? Siis joku henkilö romaanissa sairastaa sitä. |
1312 |
|
|
|
Kaunokirjallisuutta, jossa jollakin tavalla käsitellään AIDSia, näyttää olevan varsin paljon. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä sitä voi hakea esimerkiksi valitsemalla Sanahaku-hakutavan ja kirjoittamalla asiasanoiksi AIDS kaunokirjallisuus. Hakua voi halutessaan rajata kielen ja julkaisuvuoden mukaan. HelMet-tietokannasta löytyy em. hakusanoilla ja rajaamalla kieleksi suomen 9 viitettä, romaaneja sekä yksi äänikirja ja yksi sarjakuva. Ilman kielirajausta viitteitä on 41, siis kaunokirjallisuutta eri kielillä. Tarkemmat tiedot teoksista sekä niiden saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi
|
| Onko seuraava sitaatti Solzhenitzynin kirjasta Vankileirien saaristo, ja miten mahtaisi olla suomeksi? The line separating good and evil passes not through… |
1665 |
|
|
|
Internetissä on sivukaupalla viitteitä mainitsemaasi sitaattiin. Oheisesta linkistä löysin aika tarkan sitaatin lähteen, joka on siis A. Solženitsynin Gulag Archipelago, vol 2, luku ”Ascent”(sivusto: In Communion, Web Site of the Orthodox Peace Fellowship):
http://www.incommunion.org/articles/conferences-lectures/we-have-met-th…
Sitaatti on noin puolessavälissä linkin tekstiä.
Luin kyseisen luvun teoksen vuoden 1992 Westview Pressin englannikielisestä painoksesta (englanniksi Thomas P. Whitney), sitaatti on sivulla 615.
Vastaava suomenkielinen lause on Kustannus Oy:n vuoden 1974 painoksessa: Solženitsyn, A., Vankileirien saaristo
3-4, (suom. Esa Adrian). Lause on luvussa "Nousu" sivulla 470.
|
| Kirjastomme asiakas etsii humoristista kirjaa, jonka on lukenut n. 10-15 vuotta sitten. Kirja on suomalaisen kirjailijan. Kirjassa sotamies lähtee Venäjälle ja… |
1483 |
|
|
|
Henrik Tikkasen romaanissa "Unohdettu sotilas" (1974) ei sotamies Vihtori Käppärä ymmärrä poistua vartiopaikaltaan jatkosodan lopussa. Hän jatkaa yhden miehen sotaansa vuosikymmenet, ja vaikka hänet lopulta löydetään, ei häntä saada palaamaan ihmisten ilmoille.
Muita mahdollisia teoksia emme ole löytäneet. Humoristisia sotaromaaneita ovat kirjoittaneet Arto Paasilinnan lisäksi Jaakko Sahimaa, Juhani Peltonen, Topi Törmä ja Simo Hämäläinen, mutta heidän teoksissaan ei tietääksemme esiinny mainitunlaisia sotamiehiä.
|
| Mistä löydän sensuroimattoman version kirjasta nimelta The Story of O, ranskaksi Histoire d´O? |
2517 |
|
|
|
O: tarina on Pauline Rèagen alun perin vuonna 1954 julkaistu eroottinen, sadomasokistinen romaani. Ranskalaisteos on käännetty useille kielille, muun muassa suomeksi. Seppo Tuokon käännöstä on saatavilla Helsingin kaupunginkirjastoista.
Lisätietoa romaanista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Story_of_O
Pauline Rèage on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyi Anne Desclos -niminen journalisti ja kirjailija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dominique_Aury
|
| Mitä hyviä, motivoivia ensilukukirjoja nykyään löytyy lapsille? Siis juuri lukemaan oppineelle, joka lukee jo lyhyitä lauseita. Mikä se termi onkaan,… |
3650 |
|
|
|
Suosittuja helppolukuisia kirjasarjoja lukemaan oppineelle ovat mm.
Tammen Keltanokka ja Kirjava kukko-sarja. (www.tammi.fi)
WSOY:n Werneri-sarja (www.wsoy.fi)
Lisäksi Mäkelällä on sopivia ensikirjoja mm. Hyppivä sammakko-sarja, Sininen, punainen, keltainen ja vihreä banaani-sarjat (www.kustannusmakela.fi/)
|
| Onko Naurua-runo V.A. Koskenniemen? - niin hassunkurisen touhun nään...... |
3915 |
|
|
|
Naurua on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Jääpeili (1928). Runon voi löytää myös Hellaakosken kootuista runoista.
Runon alku kuuluu seuraavasti:
"Niin hassunkurisen touhun nään:/
suu tuoss' on sepposenseljällään,/
suu pieni ja hampaaton./
Se naurua on!"
Runon viimeinen säkeistö kuuluu:
"Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat./
Sinä siunaat kättemme toukomaat./
Nyt vasta ne tähkän kantaa:/
sinä annat meidän antaa."
|
| Muistelen, että jokunen vuosi sitten olisi ilmestynyt hieman erilainen matkailuopas Suomesta, jossa olisi listattu ja esitelty kaikki Suomen kummallisimmat… |
1685 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Erlend Loen humoristinen romaani Tosiasioita Suomesta (alkuteos Fakta om Finland), joka ilmestyi suomeksi 2002. Toinen mahdollinen teos voisi olla 123 erikoista matkakohdetta Suomessa, toim. Marko Lysmä, Autoliitto 2006. Molemmat teokset ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta www.helmet.fi .
|
| Minkä nimisiä ovat tämän päivän merkittävät elossa olevat itävaltalaiskirjailijat ja heidän teoksensa? |
2665 |
|
|
|
Itävallan nykykirjallisuuteen ovat oleellisesti vaikuttaneet mm. Ingeborg Bachmann (1926-1973) ja Thomas Bernhard (1931-1989).
Nykypäivän kansainvälisesti tunnetuimpia itävaltalaisia kirjailijoita lienevät Peter Handke (* 1942), Elfriede Jelinek (*1946) ja Wolf Haas (*1960). Kirjalijoiden teoksia on käännetty myös suomeksi ja niitä voi etsiä esim. kirjalijan nimellä mm.Fennicasta, jossa on kaikki Suomessa painettu kirjallisuus: https://fennica.linneanet.fi/
Näiden ja muidenkin itävaltalaisten kirjailijoiden teoksia on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. suomeksi, saksaksi, ruotsiksi ja niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…... |
| Minkä nimisiä ovat tämän päivän merkittävät elossa olevat itävaltalaiskirjailijat ja heidän teoksensa? |
1202 |
|
|
|
Tämän hetken tunnetuimmat itävaltalaiskirjailijat lienevät Peter Handke (s. 1942) ja Elfriede Jelinek (s. 1946). Eräitä heidän teoksistaan on mahdollista lukea myös suomen kielellä.
Alla olevasta linkistä löydät saksankielisen internetsivuston, joka käsittelee viime vuosien itävaltalaiskirjailijoita ja heidän teoksiaan:
http://www.literature.at/elib/index.php5?title=Oesterreich_-_Gegenwarts…
|
| Voisitteko kertoa tuntemattoman sotilaan juonen kokonaisuudessaan.? |
9110 |
|
|
|
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Paras tapa tutustua klassikkoteokseen on lukea se itse. Tuntematon sotilas kuuluu joka kirjaston kokoelmiin, joten sen saa helposti käsiinsä kirjaston kautta. Tuntemattoman sotilaan juonesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksia löytyy haulla Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon+sotilas. Edvin Laineen ohjaama Tuntemattoman sotilaan elokuvaversio on katsottavissa Elonetissä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528
|
| Kun klassikkoteoksesta tehdään uusi käännös, onko käytettävä vakiintunutta nimeä vai voiko nimeä muuttaa? Miten vakiintuneen nimen raja määritellään? |
1000 |
|
|
|
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta (http://www.sktl.net/) kerrottiin, että teoksen, myös klassikkoteoksen, käännöksen nimi sovitaan kirjan kustantajan ja kustannustoimittajan kanssa. Viime kädessä kustantaja päättää nimestä.
|
| Mistä löydän kroatialaista runoutta ja kirjallisuutta, myyttejä ja tarinoita tai filosofisia mietelmiä? |
2236 |
|
|
|
Kääntäjä Kari Klemelä on koonnut listat käännöskirjallisuudesta eteläslaavilaiselta kielialueelta. Lista suomeksi ilmestyneestä kroatialaisesta kirjallisuudesta on internetissä osoitteessa http://www.kolumbus.fi/kari.klemela/Alku.htm. Samalta sivulta löytyy myös lista ruotsiksi ilmestyneestä kroatialaisesta, serbialaisesta ja bosnialaisesta kirjallisuudesta sekä lista suomeksi ilmestyneestä jugoslavialaisesta kirjallisuudesta (joissakin alkuteos on ollut nimenomaan kroaatiksi kirjoitettu). Useita näistä teoksista on saatavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi .
Kroatialaista kirjallisuutta on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa myös jo... |
| Suomen tai ruotsinkielinen kirjailija, joka kirjoittaisi vieraskielisiä tekstipätkiä suomen tai ruotsin sekaan. Mieluiten ranskankielisiä pätkiä. |
810 |
|
|
|
Suomenkielisistä kirjailijoista ainakin Armas J. Pullalla on useissa kirjoissaan suomen kielen joukossa mm. ranskankielisiä lauseita. Tällaisia ovat ainakin Eipäs tyrkitä sankaria, Ja me olimme komeetan pyrstö ja Ei markiisi syö perunoita. Pullan kirjassa Jees, hapankaalia, senor: jutelma sotatoveruudesta on useammankielisiä tekstinpätkiä, mm. espanjaa ja saksaa. Hänen laajasta tuotannostaan löytyy varmasti vielä muitakin. Uudemmista kirjoista ainakin Kjell Westön ruotsinkielisessä, suomeksi käännetyssä romaanissa Där vi en gång gått (Missä kuljimme kerran) on erikielisiä tekstinpätkiä, mm. ranskaa.
|
| Etsin kovasti yhtä Aila Meriluodon runoa - muistan tekstistä vaan ei mikään voi kuolla, ei kukat ei tuuli, ei rakkaus kuolla voi ohi polku vain kulkee ... jos… |
6779 |
|
|
|
Runo on Aila Meriluodon, runon nimi "Jälkeenpäin" kokoelmasta Lasimaalaus vuodelta 1946. Runo löytyy Lasimaalauksen lisäksi Meriluodon kootuista, mutta myös esim. Ismo Loivamaan toimittamasta kirjasta Malja rakkaudelle (1993).
|
| Mistä saisin tietoa Anu Ojalasta? |
1170 |
|
|
|
Anu Ojalasta löytyy tietoa kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ 2001).
Vilkaise myös nämä verkkosivut:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml
http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm
|
| HeSa 10.3.07 mainitsee Proust-aukeamalla Tietokulma-osiossa lisää Proustista otsikon alla "Brittiläisen "arjen filosofin" Alain de Bottonin "Kuinka Proust voi… |
1260 |
|
|
|
Kirja on suomennettu ja ilmestynyt alkuvuodesta Otavan kustantamana.
Helsingin kaupunginkirjastoon sitä on tilattu 11 kappaletta tammikuussa. Kirjan saatavuus ja varattavuus ilmestyy HelMetiin heti, kun kirjan luettelointityö on saatu valmiiksi.
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789511207085&CustID=e6a448bf71…
|
| Eeva Kilven runo:"Niin elää ihmisessä ikuinen nuoruus,käsi kädessä iän kanssa,kaikki iät alati läsnä.Sulkina, siipinä ympärillämme sitä pientä tyttöä… |
8011 |
|
|
|
Runo on nimeltään ”Isoäiti”. Se löytyy Eeva Kilven vuoden 1996 runokokoelmasta Kiitos eilisestä (WSOY) ja hänen runoistaan julkaistusta kokoelmasta Perhonen ylittää tien: kootut runot 1972-2000 (WSOY, 2000).
Teosten saatavuuden näet alla olevasta Kempeleen ja lähikuntien kirjastojen aineistotietokannasta:
http://outikirjastot.fi/Outi?sesid=1173615789&formid=fullt&boo1=AND&dat…
|
Kysy kirjastonhoitajalta